Päivä: 25.8.2021

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Suomen luonnon päivä on kansallisten juhlapäiviemme uusin tulokas. Merkkipäivää on vietetty vuodesta 2013 alkaen, neljä vuotta sitten sen kunniaksi liputettiin ensimmäistä kertaa ja viime vuonna se kirjattiin Yliopiston almanakkaan. Sisäministeriö suosittelee liputusta tänäkin vuonna.

-Päiväkoti Vantussa tutkitaan luontoa koko ajan ja eskarilaiset käyvät juhlapäivää edeltävänä päivänä luontoretkellä, Hartolan varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Onali kertoo.

Suomi tekee historiaa, sillä maamme juhlistaa ensimmäisenä valtiona maailmassa omaa kaunista luontoaan virallisen liputuspäivän merkeissä vuodesta 2023 alkaen. Juhlapäivän kunniaksi tullaan liputtamaan jatkossa aina elokuun viimeisenä lauantaina. Sen voi tehdä monella tavalla, kuten vetämällä lipun salkoon omalla pihalla, koristelemalla retkieväät pikkulipuin tai pukeutumalla sinivalkoiseen.
Virallinen Suomen luonnon päivän juhlaleivos on mustikkapiirakka.

Juhlapäivän yhteydessä valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto kannustaa kaikkia alueellisia verkostoja ja yksittäisiä toimijoita järjestämään tapahtumia saman päivän aikana tai samalla viikolla. Näin juhlitaan samassa yhteydessä myös Suomen ainutlaatuisia vesistöjä ja vesiluontoa.
Nuku yö ulkona- haasteessa Suomen Latu haastaa kaikkia nukkumaan yönsä ulkona. Majoitteena voi olla teltta, laavu tai vaikka kuusenalunen. Tärkeintä on nauttia luonnosta ja jokamiehenoikeuksien suomasta mahdollisuudesta ulkona yöpymiseen. Yönsä voi viettää esimerkiksi Päijänteen kansallispuistossa, Kammiovuorella, Päijätsalon retkeilyalueella tai miksei omalla pihalla. Aina ei tarvitse lähteä kauas, yöpyminen vaikkapa oman koulun pihalla Hartolan Yhtenäiskoululla voisi olla elämys!

Suomen luonnon päivää koordinoivana ohjausryhmänä toimivat Suomen ympäristökeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallituksen Luontopalvelut, YLE Luonto, Suomen Partiolaiset, Suomen Sydänliitto, Suomen ympäristökoulujen liitto ja Suomen Latu.
Luonnon juhlapäivänäkin innostetaan tekemään havaintoja kasvi-, eläin- ja sienilajeista sekä ympäristöstä. Kansalaishavainnointi on tärkeä keino kerätä tietoa lajeista ja luonnosta sekä ympäristön muutoksesta. Käytä somessa tunnisteita #kansalaishavainto #lajitieto #luonto.

Kuvassa Perättömänlampi. Kuva Aimo Ojanen.

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sunnuntai iltapäivän Viis’ raitilla -lauluyhtyeen konsertti käynnistyi ruotsalaisella kansansävelmällä Vanha kevätlaulu. Myös Junnu Vainion Käyn ahon laitaa kuultiin sysmäläisen mieskvartetin konsertissa Nuotta-salissa. Muutenkaan ei ohjelmistosta lähenevän pimeän vuodenajan alakuloa juuri löytynyt. Samalla loppukesän sää oli kääntynyt erittäin syksyiseksi.

Viis’ raitilla on konsertoinut perinteisesti keväisenä helatorstaina. Perinne on jatkunut jo 24 kertaa ja sunnuntaina pidettiin 25. ”helatorstaikonsertti”. Korona-aika on aiheuttanut moneen perinteeseen katkoksen. Niin myös mieskvartetin osalta. Niin esiintyjistä kuin yleisöstä kävi ilmi, että tätä on kaivattu. Kun kvartetti konsertin lopulla spiikkasi laulamisen pitkästä aikaa olleen erittäin hauskaa, kuului yleisöstä heti vastaus ”niin on meillekin”.

Nuotta-sali täyttyi sunnuntaina terveysturvallisuus huomioiden täyteen yleisöä. Konsertin kohokohtia oli Paul Ankan You’re my destiny suomeksi esitettynä (Olet kohtaloni). Kvartetin 1. tenori Jari Häkkinen vetäisi kertosäkeen komeasti alkuperäiskielellä. Yleisö piti kuulemastaan. Myös ohjelmiston vakiotavaraa oleva, encore-esitys Säkkijärven polkka, sai melkoiset suosionosoitukset. Toinen encore, Georg Otsin tunnetuksi tekemä Uudelleen jos luokses tulla voisin enteilikin jo jatkoa kvartetin konsertteihin.

Viis’ raitilla perinteisiin kuuluu myös välispiikkeihin heitetty tilannekomiikka. Nytkin pienet tekniset ongelmat mikrofonin kuuluvuudessa käännettiin voitoksi. Toinen perinne kvartetilla on amerikkalaisen kirjailija-humoristi Mark Twainin kaskut ja ajatelmat. Tätä perinnettä jatkoi Kyösti Piippo. Ajattelemisen aihetta antoi esimerkiksi seuraava mietelause: ”Jos löydät itsesi enemmistön puolelta, on aika parantaa tapasi.”

Viis’ raitilla -mieskvartetissa laulavat Jari Häkkinen, Pertti Lehtosalo, Kyösti Neva ja Kyösti Piippo. Säestäjänä sekä ohjaajana ja harjoittajana toimii ansiokkaasti Jaak Luts. Kvartetin on alun perin 90-luvun lopulla koonnut Sakari Korhonen. Hän poistui lauluyhtyeestä kolmisen vuotta sitten muutettuaan paikkakunnalta. Ohjelmiston yhtye kokoaa aina yhteistyönä. Keikkoja heillä on takana jo satoja, vaikka viimeiset pari vuotta ovatkin olleet hiljaiseloa.

Kuvassa vasemmalta: Jaak Luts, Kyösti Piippo, Pertti Lehtosalo, Kyösti Neva ja Jari Häkkinen.