Päivä: 4.8.2021

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Hyvin olivat KuurinaTeatterin solistit uineet Vysotskin laulujen sisään. Tuomo Tarkkanen, Jukka Alanko ja Heidi Laitinen esittivät ansiokkaasti toistakymmentä mestarin laulua sunnuntain laulutuokiossa Sysmän Teatteritalolla mainion trion tukemana. Orkesterissa soittivat Eino Aaltonen (kitara), Markku Juoksukangas (basso) ja Keijo Keinonen (koskettimet).

Muutama sana Vysotskista. Hän oli venäläinen runoilija, joka ei saanut ansaitsemaansa tunnustusta neuvosto-aikana valtaapitäviä arvostelevilla lauluillaan. Hän lauloi omia tekstejään itseään kitaralla säestäen – balladit kertoivat rakkaudesta sodasta, rauhasta, rikollisuudesta ja jokapäiväisestä neuvostoelämästä. Hänen tekstejään on käännetty 216 kielelle ja suomeksi noin 150 laulua. Vuodesta 1988 lähtien hänen tuotantoa alettiin julkaista Neuvostoliitossa ilman sensuuria ja 1990 luvulla hänet nostettiin venäläisen kirjallisuuden suurten joukkoon.

Vallitsevan koronatilanteen takia Kuurina ei ole valmistanut kesälle 2021 uutta näytelmää ja Vysotski -iltaakin esitettiin vain kaksi kertaa.

Sunnuntaina solistit siis olivat hyvässä vedossa. Rytmikkäät ja vahvat laulut (mm. Susijahti, Heitä löylyä, Nyrkkeilijä, Myrskykellot) olivat kuin luotuja Alangolle ja Tarkkaselle ja hitaat balladit olivat Laitisen ominta, Ystävän laulusta lähtien.

Valo- ja äänimiehenä toimi tutusti Pasi Laakso.

Luultavasti useimpien toiveena on, että Kuurina valmistaisi toisenkin laulurupeaman. Onhan heillä varastossa monen suomalaisen suurlaulajan tuotanto, joiden laulut valmistuisivat esityskuntoon nopeallakin aikataululla.

Mika Sankari
SYSMÄ

Sysmän urheilukentällä kisailtiin perjantaina 30. heinäkuuta Sysmän Sisun järjestämät, perinteiset Hippo-kesäkisat heti sen jälkeen, kun yleisurheilijat olivat avanneet oman kisarupeamansa Tokion kesäolympialaisissa. Näin kelpasi jatkaa hyvin alkanutta urheilupäivää. Kenties hyppypaikalla nähtiinkin uusia salmisia tai mäkelöitä? Juoksupaikalla joku saattoi kulkea Topi Raitasen jalanjäljissä.

Pituushypyn ja pikajuoksun lisäksi kisattiin pallonheitossa. Kisat vietiin läpi koronaturvallisin järjestelyin. Joka puolella kenttää tapahtui koko ajan, joten odottelua oli vähän.

Tällä kertaa esimerkiksi tarjoiluja ei järjestetty. Kisat houkuttelivat järjestäjät, (myös iso)vanhemmat ja juniorikisailijat yhteenlaskettuna paikalle toistasataa henkeä.

-Tuleeko huonoa säätä, näyttää vähän pilviseltä, arvioi eräs osallistuja ennen suorituksensa alkua. Sää pysyi poutaisena ja tuulisena noin tunnissa läpivietyjen kisojen aikana, mutta vasta kotimatkalaiset saivat lähdettyään sateen niskaansa.

Dramatiikkaa syntyi siitä, että rajuin tuulenpuuska vei teltan hetkeksi mennessään.

Nuorimmat kisailijat olivat kolmevuotiaita. Heille näytettiin kädestä pitäen lähdönaikaiset ohjeet siitä, kuinka täytyy pysyä omalla radallaan viivojen välissä.

-Suorituksen jälkeen jäädään odottamaan lisäohjeita, kenttäkuuluttajana toiminut Lilli Rantahakala neuvoi.

Suoritusten jälkeen numerot luovutettiin toimitsijoille. Heiltä sai osallistumispalkinnon ja mehua. Osallistujat olivat ajoittain teillä tietymättömillä, mutta aina jostain löytyivät suorituspaikalle.

Tulokset olivat melkoisen nopeasti luettavissa huoltokopin seinällä.

Tarjolla oli vettä huoltopisteellä ja mehua sponsori Järvi-Hämeen Osuuspankin pisteellä.

Paikalla vallitsi yleisesti iloinen tunnelma ja puheensorina. Lasten suosikki Hippo-maskotti kiersi kentällä heidän tavattavanaan.

Kisoihin osallistutaan sukupolvesta toiseen.

-Isältä pojalle, äidiltä tyttärelle, kentällä kuullun mukaan.

Palkintojenjako tapahtui lopuksi urheilukentän keskiosassa nuorimmista osallistujista aloittaen.

-Kiitokset toimitsijoille, kisat sujuivat sutjakasti, Rantahakala kiitti suoritusten päätyttyä. Sysmän Sisulla on kulkenut muutenkin mallikkaasti viime aikoina, esimerkiksi ammunnasta on tullut erinomaista menestystä.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Puumalan satamasta viime kesänä alkanut näyttelijä Ville Haapasalon hatsapuri-kiertue jatkuu vauhdikkaasti. Herkkua myydään tänä kesänä viiden kiertävän ja 16 kiinteän kioskin voimin jokapuolella Suomea – Oulu taitaa olla pohjoisin paikka. Haapasalon hatsapuri-leipomo on maailman suurin.

Georgialainen hatsapuri kansallisruoka. Sen resepti ei ole vaikea; se sisältää puolet painostaan täyteläistä suluguni -juustoa ja puolet makeahkoa ja hennosti hapanta maitoon leivottua vehnäleipätaikinaa. Juuston Ville ostaa Virosta, sillä sulugunia ei valmisteta Suomessa.

Hatsapurista on tullut oikea korona-ajan ruokailmiö. Viime kesän aikana sen myynti ylitti kaikki odotukset, yksin laskien leipiä myytiin Puumalassa 25 000 kappaletta. Ville Haapasalo on päättänytkin olla kuluvan vuoden leipuri, sillä rajat ovat kiinni eikä näyttelijä pääse filmaamaan Venäjälle.

Sysmän torille liikkuvan hatsapuri kioskin roudasi Padasjoen Arrakoskelta kotoisin oleva Marko Samiola. Hän kertoi olevansa koko kesäkauden Haapasalolla töissä ja liikkuu kioskeineen lähinnä Päijänteen ympäristökunnissa ja kaupungeissa. Villen asemapaikka on keskikesän ajan Puumala, mutta syksymmällä hänetkin nähdään kiertueella.

Marko Samiola tykkää kierrellä pikkukuntia Päijänteen tuntumassa, sieltä ehtii mainiosti kotiin Padasjoelle myyntipäivän päätteeksi. Sysmän vierailu ajoittui heinäkuun lopulle Uotinpäivien vuoksi. Tosin Uotinpäivät jäivät toisen kerran peräkkäin pitämättä koronaepidemian vuoksi. Tämä ei kuitenkaan estänyt jonon syntymistä hatsapuri-kioskin eteen ja uunit kävivät Markon kioskissa täydellä teholla.