Kuukausi: elokuu 2021

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Suomen luonnon päivä on kansallisten juhlapäiviemme uusin tulokas. Merkkipäivää on vietetty vuodesta 2013 alkaen, neljä vuotta sitten sen kunniaksi liputettiin ensimmäistä kertaa ja viime vuonna se kirjattiin Yliopiston almanakkaan. Sisäministeriö suosittelee liputusta tänäkin vuonna.

-Päiväkoti Vantussa tutkitaan luontoa koko ajan ja eskarilaiset käyvät juhlapäivää edeltävänä päivänä luontoretkellä, Hartolan varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Onali kertoo.

Suomi tekee historiaa, sillä maamme juhlistaa ensimmäisenä valtiona maailmassa omaa kaunista luontoaan virallisen liputuspäivän merkeissä vuodesta 2023 alkaen. Juhlapäivän kunniaksi tullaan liputtamaan jatkossa aina elokuun viimeisenä lauantaina. Sen voi tehdä monella tavalla, kuten vetämällä lipun salkoon omalla pihalla, koristelemalla retkieväät pikkulipuin tai pukeutumalla sinivalkoiseen.
Virallinen Suomen luonnon päivän juhlaleivos on mustikkapiirakka.

Juhlapäivän yhteydessä valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto kannustaa kaikkia alueellisia verkostoja ja yksittäisiä toimijoita järjestämään tapahtumia saman päivän aikana tai samalla viikolla. Näin juhlitaan samassa yhteydessä myös Suomen ainutlaatuisia vesistöjä ja vesiluontoa.
Nuku yö ulkona- haasteessa Suomen Latu haastaa kaikkia nukkumaan yönsä ulkona. Majoitteena voi olla teltta, laavu tai vaikka kuusenalunen. Tärkeintä on nauttia luonnosta ja jokamiehenoikeuksien suomasta mahdollisuudesta ulkona yöpymiseen. Yönsä voi viettää esimerkiksi Päijänteen kansallispuistossa, Kammiovuorella, Päijätsalon retkeilyalueella tai miksei omalla pihalla. Aina ei tarvitse lähteä kauas, yöpyminen vaikkapa oman koulun pihalla Hartolan Yhtenäiskoululla voisi olla elämys!

Suomen luonnon päivää koordinoivana ohjausryhmänä toimivat Suomen ympäristökeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallituksen Luontopalvelut, YLE Luonto, Suomen Partiolaiset, Suomen Sydänliitto, Suomen ympäristökoulujen liitto ja Suomen Latu.
Luonnon juhlapäivänäkin innostetaan tekemään havaintoja kasvi-, eläin- ja sienilajeista sekä ympäristöstä. Kansalaishavainnointi on tärkeä keino kerätä tietoa lajeista ja luonnosta sekä ympäristön muutoksesta. Käytä somessa tunnisteita #kansalaishavainto #lajitieto #luonto.

Kuvassa Perättömänlampi. Kuva Aimo Ojanen.

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sunnuntai iltapäivän Viis’ raitilla -lauluyhtyeen konsertti käynnistyi ruotsalaisella kansansävelmällä Vanha kevätlaulu. Myös Junnu Vainion Käyn ahon laitaa kuultiin sysmäläisen mieskvartetin konsertissa Nuotta-salissa. Muutenkaan ei ohjelmistosta lähenevän pimeän vuodenajan alakuloa juuri löytynyt. Samalla loppukesän sää oli kääntynyt erittäin syksyiseksi.

Viis’ raitilla on konsertoinut perinteisesti keväisenä helatorstaina. Perinne on jatkunut jo 24 kertaa ja sunnuntaina pidettiin 25. ”helatorstaikonsertti”. Korona-aika on aiheuttanut moneen perinteeseen katkoksen. Niin myös mieskvartetin osalta. Niin esiintyjistä kuin yleisöstä kävi ilmi, että tätä on kaivattu. Kun kvartetti konsertin lopulla spiikkasi laulamisen pitkästä aikaa olleen erittäin hauskaa, kuului yleisöstä heti vastaus ”niin on meillekin”.

Nuotta-sali täyttyi sunnuntaina terveysturvallisuus huomioiden täyteen yleisöä. Konsertin kohokohtia oli Paul Ankan You’re my destiny suomeksi esitettynä (Olet kohtaloni). Kvartetin 1. tenori Jari Häkkinen vetäisi kertosäkeen komeasti alkuperäiskielellä. Yleisö piti kuulemastaan. Myös ohjelmiston vakiotavaraa oleva, encore-esitys Säkkijärven polkka, sai melkoiset suosionosoitukset. Toinen encore, Georg Otsin tunnetuksi tekemä Uudelleen jos luokses tulla voisin enteilikin jo jatkoa kvartetin konsertteihin.

Viis’ raitilla perinteisiin kuuluu myös välispiikkeihin heitetty tilannekomiikka. Nytkin pienet tekniset ongelmat mikrofonin kuuluvuudessa käännettiin voitoksi. Toinen perinne kvartetilla on amerikkalaisen kirjailija-humoristi Mark Twainin kaskut ja ajatelmat. Tätä perinnettä jatkoi Kyösti Piippo. Ajattelemisen aihetta antoi esimerkiksi seuraava mietelause: ”Jos löydät itsesi enemmistön puolelta, on aika parantaa tapasi.”

Viis’ raitilla -mieskvartetissa laulavat Jari Häkkinen, Pertti Lehtosalo, Kyösti Neva ja Kyösti Piippo. Säestäjänä sekä ohjaajana ja harjoittajana toimii ansiokkaasti Jaak Luts. Kvartetin on alun perin 90-luvun lopulla koonnut Sakari Korhonen. Hän poistui lauluyhtyeestä kolmisen vuotta sitten muutettuaan paikkakunnalta. Ohjelmiston yhtye kokoaa aina yhteistyönä. Keikkoja heillä on takana jo satoja, vaikka viimeiset pari vuotta ovatkin olleet hiljaiseloa.

Kuvassa vasemmalta: Jaak Luts, Kyösti Piippo, Pertti Lehtosalo, Kyösti Neva ja Jari Häkkinen.

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Maallemuuttotalkoot kokoaa kuukausittain kylät, sidosryhmät ja asiantuntijat keskustelemaan sekä oppimaan uutta maallemuuton edistämisestä. Järjestävinä tahoina ovat Päijät-Hämeen Kylät& Heimohautomo sekä Vierumäen kyläyhdistyksen Aluerakentamisen suunnitteluhanke.

Tavoitteena on saada kokoon keskusteleva ja ajatuksia sekä ideoita vaihtava ryhmä, joka on toistensa tukena ja apuna maallemuuttoon liittyvissä haasteissa. Kyliin kaivataan uusia asukkaita, jotta nykyinen palvelutaso saadaan pidettyä tai jotta sitä voitaisiin parantaa.
Teamsin välityksellä käytyä alueidentiteettiin keskittynyttä elokuun keskusteluiltaa veti kyläaktivaattori Henna Pirkonen.
Illan aikana keskityttiin kylien omien vahvuuksien etsimiseen. Miten niitä voitaisiin hyödyntää uusien asukkaiden löytämisessä?
Vinkkejään jakoivat kaupunkimuotoilija Noora Kumpulainen Heinolasta ja kokemusasiantuntijana toiminut Puolangan pessimistit ry:n toiminnanjohtaja Tommi Rajala.

Asukkaiden ja alueiden identiteettiä etsimässä
Kumpulainen mietti identiteetin rakennuspalasia. Ensisijaisesti kunta toki vastaa asukkaidensa tarpeeseen toivottaen muutkin tervetulleiksi. Ensimmäisellä vilkaisulla paikka voi vaikuttaa kuolleelta, mutta herää sitten eloon.
-Tottumisessa kestää aikansa.
Usein jokin paikka, rakennus tai muu vastaava toimii paikkakunnan symbolina.
-Paljon on kyse myös ihmissuhteista sekä muustakin vuorovaikutuksesta, hän kuvaa.
Oma identiteetti rakentuu sipulin lailla useista kerroksista: maapallolainen-eurooppalainen-suomalainen-kaupunkilainen/maalainen-alueen eli kylän tai korttelin asukas. Koti on lopulta kaikkien lempipaikka ja oma vaikuttamisympäristö.
-Yhteisön kautta löytyy arkeen identiteetti. Piirrä, missä asut- löydät näin oman elinympäristösi ja identiteettisi, Kumpulainen kehottaa.
Käyttäjäkokemuksen tasolla tyytyväisyyttä voidaan mitata täsmällisesti kyselyjen ja havainnoinnin sekä luovien menetelmien, kuten hiljaisen tiedon avulla.
-Somekeskustelutkin muodostavat osaltaan kuvaa paikasta ulkopuolisille tarkkailijoille, Kumpulainen muistuttaa.
Välissä käytiin keskusteluja alustusten jälkeen.
Kumpulaisen mukaan kylät ovat osoittautuneet erilaisiksi paikan päällä. Siellä asukkaiden mielenkiinnon kohteet ja tunnelman aistiminen on tärkeää.
-Kannattaa kirjoittaa kuvauksia paikoista.
Kyläyhdistystoiminnan tulevaisuus mietityttää- millaiseksi se muotoutuu nykyisten aktiivien lopettaessa? Spontaanisuus ja heittäytyminen on myös tärkeää, jotta se saadaan jatkumaan.

Pessimismi voimavaraksi
Toiminnanjohtaja Rajala toteaa aluksi:
-Jos jokin paikka, kuten Puolanka on jo kuollut -fakta on hyväksyttävä! Sen mukaan on toimittava. Takaisinmuuttajilla on usein jo aikaisempia siteitä paikkakunnalle. Pessimismi on hänen mukaansa Puolangalle ennemmin brändi kuin alueidentiteetti.
-”Pessimistit on ihan perseestä”, sanovat jotkut eli paikalliset hylkivät juttuamme, mutta naapurikunnissa ihastellaan -miksemme keksineet itse? Väitetään, että kunnan brändi olisi kaapattu- vaan mikä se oli ennen? Valitettavasti kirkkaat vedet, puhdas luonto ja metsät eivät mitenkään riitä Suomen sisällä erottautumiseen, Rajala toteaa.
Yhdistyksen toiminta alkoi vuonna 2006, jolloin Puolanka oli esillä vain negatiivisissa merkeissä, mitä tuli erilaisiin ennusteisiin.
-Muutaman oivalluksen kautta pääsimme kuitenkin hyvälle uralle. Näistä ensimmäisenä voisi mainita ruohonjuuritason lähestymisen eli toiminta ei ole kunta- tai hankejohtoista. Se on pelkästään etu!
Toiminta pyörii pääosin ilman tukea kulttuuriyhdistyksenä. Seuraava oivallus oli uskallus tehdä uutta. Kohdeyleisöä tavoiteltiin Kainuun ulkopuolelta ja kansainvälistä huomiotakin tuli. Kolmantena Rajala mainitsee paikallisen tietotaidon hyödyntämisen esimerkiksi laadukkaan sisällön tuottamisessa. Näin syntyi kesäteatterin Pessimismimusikaali taitavien nuorten muusikoiden voimin. Ulkopuolista tietotaitoa on hyödynnetty ja paikalliset asukkaat on saatu mukaan toimintaan.
-Aktiiveja on hiukan vuodenajasta riippuen 10-20 henkeä, Rajala kertoo.

Mitä tapahtuu jatkossa?
Muutamia havaintoja eri puhujilta.
Kyläyhdistyskulttuuri on muuttumassa yritystoiminnan suuntaan. Osuuskuntamallikin voisi sopia.
Pessimistien lisäksi esimerkiksi Padasjoen kunnan Experience nothing!- slogan on ollut tervetullut irtiotto tavanomaisesta. Lisää sellaista toivotaan.
Kyläyhdistykset voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi kunnan kanssa, mutta langat on pidettävä omissa käsissä.
Toiveita esitetään paljon- kuka lopulta on valmis osallistumaan käytännössä? Naapuriapu ja asioista huolehtiminen on jatkossakin tärkeää.
Selvitä, miten maahanmuuttajat kuvailevat seutuasi.
Maallemuuttotalkoot jatkuvat joka kuun toisena tiistai-iltana. Seuraavat aiheet liittyvät mm. kaavoitukseen, kiinteistöjen myyntiin, markkinointiin ja kyläkummien toimintaan.

Kylähaku: Uusia asumisratkaisuja kyliin

Hämeessä on runsaasti viehättäviä kyliä, arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja idyllejä, joita maallemuuttajat hakevat. Onko kylissä kuitenkaan tarjolla koteja muuttajille? Hämeen Kylät ry etsii pilottikyliä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueelta kehittämään maaseutuasumista. Ilmoita kyläsi kiinnostus viimeistään 12.9.2021. Kiinnostuneista kylistä valitaan syyskuussa neljä pilottikylää.

Lisätietoa
Hämeen Kylät ry
Elina Leppänen, 0400 944 868, kylaasiamies@hameenkylat.fi

POHDITTAVAA ALUEEN KEHITTÄMISESSÄ

Mikä erottaa alueen muista?
Mikä piirre ei muutu ajassa?
Maailman muutoksen näkyminen identiteetissä?
Mikä on merkityksellistä lapsille?
Miten luoda tunne “kotiintulosta”?
Miten paikasta puhutaan?
Jos kyläsi olisi henkilö, millainen se olisi?
Lähde: Noora Kumpulainen

Mika Sankari
HARTOLA

Kokouksen avasi iältään vanhin läsnäollut valtuutettu eli Anne Joutsijärvi (kesk). Hän johti puhetta valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valintaan asti.

Valtuusto päätti yksimielisesti valita valtuustokaudelle 2021-2025 puheenjohtajaksi Jeremias Sankarin (kesk), ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Mikko Ruopin (kok) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Pekka Pajusen (sdp).

Sankari ehdotti neuvottelutulosten pohjalta, että kunnanhallituksen toimikausi on kaksivuotinen ja nyt valitaan jäsenet 30.6.2023 asti. Kunnanhallituksen jäsenet kahden vuoden toimikaudelle ovat Tero Mäyrä (kesk), Joutsijärvi, Maija Pentikäinen-Laine (kesk), Pekka Raitala (kok), Sanna-Kaisa Tervala (kok), Matti Tanskanen (sdp) ja Wille Neoff (ps). Puheenjohtajaksi valittiin Raitala ja varapuheenjohtajaksi Mäyrä.

Teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Pentikäinen-Laine ja varapuheenjohtajaksi Merja Olkkonen (kok). Lautakunnan muut jäsenet ovat Iida Niemi (kesk), Toni Miller (kok), Heigo Henno (sdp), Erkki Päiveröinen (ps) ja Matti Hakala (kd).

Jarkko Fågel (kok) toimii sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana, Dorotea Kyytsönen (sdp) varapuheenjohtajana. Hannu Järvinen (kesk), Taija Glad (kesk), Taru Liukkonen, Jyrki Tarhonen (kok) ja Janina Sarvilahti ovat muut jäsenet lautakunnassa.

Veli-Pekka Lehtosaari (ps) johtaa tarkastuslautakuntaa Pekka Pyykön (kd) toimiessa varapuheenjohtajana. Hannu Kemppi, Helena Mäkinen, Vesa Järvinen, Tuija Kajasrinne ja Sirpa Rautiainen (vihr) täydentävät kokoonpanon.

Markku Karnaattu (sdp) valittiin ympäristölautakunnan puheenjohtajaksi ja Ismo Palm (kesk) varapuheenjohtajaksi. Lautakuntaan kuuluvat myös Toni Pöyry (kesk), Elina Juutinen, Inga Huilla (kok), Hilda Järvinen (kok) ja Sanna Vuokila (ps).

Keskusvaalilautakuntaa johtaa Eva Varis Taisto Tervon toimiessa varapuheenjohtajana. Valtuuston vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Pentikäinen-Laine ja varapuheenjohtajaksi Tervala.

Kaikki valinnat löytyvät esimerkiksi Dynasty-tietopalvelusta.

Sankari päätti ripeästi edenneen kokouksen kannustavasti.
-Ei ole väliä puheenjohtajan nimellä, vaan tärkeintä on työskennellä kuntalaisten parhaaksi. Viime kaudella veimme kuntaa eteen päin eriävistä näkemyksistä huolimatta. Toivottavasti näin menee nytkin. Onnea ja menestystä itse kunkin valtuustouralle!

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmäläiset juuret omaava, Lahden Ahkeraa edustava Inka Peltola juoksi kaksoismestariksi Kokkolassa viikonvaihteessa käydyissä 14–15 -vuotiaiden Suomenmestaruuskisoissa. Lauantaina Inka juoksi mestariksi 800 metrillä ajalla 2.15, 98. Hän oli varsin ylivoimainen, sillä toiseksi sijoittuneen Helsingin Kisaveikkojen Taimi Vallinojan aika oli 2.21, 23.
Sunnuntaina oli vuorossa 2000 metrin kilpailu. Tällä pidemmällä matkalla Inka oli vieläkin ylivoimaisempi, mestaruus tuli kotiin ajalla 6.26, 99. Hopealle juoksi Taimi Vallinoja ajalla 6.53,23.
Onnea Inkalle Suomen mestaruuksista!