Kuukausi: huhtikuu 2021

Helena Mäkinen
HARTOLA

Hartolan Apteekin kahteen asioimispisteeseen on asennettu induktiosilmukat. Kuulokojetta käyttävien asiointi muuttui helpommaksi. Asiakkailta on jo tullut positiivista palautetta ja apteekkari Minna Itkonen on tyytyväinen investointiin.

– Asiakkaan ei tarvitse muuta kuin laittaa kuulokojeensa T-asentoon, silloin kuulolaite vastaanottaa äänet induktiosilmukan kautta. Jos kuulokoje ei ole mukana, meiltä saa kuulokkeet, jotka ajavat saman asian. Induktiosilmukan ansiosta puhe kuuluu vain asioimispisteen tuolilla istuvan korvaan, ei muille asiakkaille. Laite ottaa tosi hyvin äänen ja auttaa myös asiakkaan intimiteettisuojan säilyttämisessä, kertoo Itkonen.
Laitteen asentanut Laatukuuluu Oy:n Ari Törmä kertoo, että kysymys on esteettömyysasioista, joita myös valtiovalta pyrkii edistämään.

– Heikkokuuloiset ovat kaikkein suurin ryhmä, jolla esteettömyys ei toteudu. Heikkokuuloisten asiat on hoidettu kaikkein kehnoimmin tässä yhteiskunnassa. Ongelmista keskustellaan hyvin vähän julkisuudessa eivätkä kuulolaitteiden käyttäjätkään tuo niitä esiin.

– On hienoa, että Hartolan apteekkari ajattelee asiakkaitaan ja hankki toimitiloihin laitteet, jotka ovat avuksi isolle asiakasryhmälle. Näitä laitteita pitäisi lakien mukaan olla virastoissa ja kaikissa yleisissä tiloissa, joissa on äänentoistolaitteita. Mutta niitä löytyy harvoista kunnista. Kouluissakin laitteet pitäisi olla, mutta edes uusiin niitä ei hankita. Opetustiloissa ne olisivat erityisen tärkeitä.

Yrityksen kuulokuvat.fi -sivuilta löytyy luettelo tiloista, joissa kuuluu hyvin. Sieltä löytyy myös Hartolan Apteekki paikkakuntahaun kautta. Sivuilla asiakas voi antaa palautetta, joka toimitetaan apteekkiin.

Yleinen sääntö on, että jos jossain induktiomerkillä varustetussa tilassa ei laite toimi, niin kannattaa ottaa yhteyttä tilan ylläpitäjään, että ongelma hoidetaan kuntoon.
Huonokuuloisuus on kasvava ongelma. Eliniän pitenemisen myötä kuulo-ongelmatkin lisääntyvät. Mutta myös nuoriso kulkee kuulokkeet korvilla ja altistuu liian koville äänitasoille.

– Huonokuuloisuus on vanhusten dementian aiheuttajista pahimpien joukossa. Kuulo-ongelmien vuoksi ei mennä mukaan, virikkeet vähenevät ja ihminen syrjäytyy.

– Kuulosta kannattaa pitää huolta, sitä voi parantaa vain apuvälineillä. Kuulon heikkeneminen hidastuu, kun hankkii kuulokojeen. Jos kuulon aleneman taso todetaan riittävän haitalliseksi, yhteiskunta maksaa kuulolaitteen. Kuuleminen on perusoikeus, toteaa Törmä.

Kuvassa: Palvelupistesilmukka on yksinkertainen ja edullinen keino parantaa kuulolaitteen käyttäjien palvelukokemusta. Palvelupistesilmukka siirtää asiakaspalvelijan äänen suoraan asiakkaan kuulolaitteeseen selkeästi, ilman taustahälinää.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Pitopalvelu mielletään yritykseksi, joka toimittaa suurille ryhmille herkkuruokia erilaisiin pitoihin: häihin, syntymäpäiväjuhliin, ylioppilasjuhliin, hirvijuhliin tai hautajaisiin. Pitopalvelu Tarja Lehtonen on laajentanut viime aikoina toimintaansa pakon sanelemana ja toimittaa tilauksesta tunnetusti maukkaita ruokiaan myös yksityistalouksiin.
– Korona lopetti kaikki juhlat ja meidän oli pakko keksiä jotain korvaavaa toimintaa tilalle, sillä tilauskanta tippui hetkessä yli 50 % entisestä. Viime kesän ja syksyn sekä 2021 alkuvuoden aikana on ollut vain muutamia pieniä tilaisuuksia.

Tarja pyöritteli peukaloitaan vain parisen viikkoa ja pisti tuulemaan. Hän ryhtyi markkinoimaan kotiruokaa yksittäisille asiakkaille. Tilaajapiiri on kasvanut some- ja suusta suuhun mainonnan avulla vauhdilla ja käsittää tällä hetkellä puolensataa asiakasta. Tietty menu on voimassa vähän yli viikon ja käsittää perusarkiruokia: keitto, lasagne, erilaiset laatikot jne. Juhlapyhiksi menu kasvaa käsittämään useamman ruokalajin, runsaamman pääsiäismenun jälkeen tällä viikolla tarjolla on jauhelihakeitto. Vapuksi ja äitienpäiväksi on taas tiedossa hyvän ruuan lisäksi myös kakkuja.
Ruuan jakelussa Tarja käyttää useampaakin tapaa.
– Annoksen voi noutaa minulta kotoa tai voidaan tehdä treffit vaikka torille. Ja tietysti se mukavin tapa, eli tuon ruuan tilausta seuraavana päivänä asiakkaan kotiin.

Tarja luottaa ensi kesään – heinä- ja elokuu on myyty loppuun.
– Juhlien henkilömäärät saattavat vähän pienentyä entisestään, mutta nyt ihmiset ovat päättäneet juhlia. Uskon vakaasti, että pandemia antaa siihen kesällä mahdollisuuden.
Tarja itsekin on valmis täyteen vauhtiin. Henkilökunnan rekrytointi arveluttaa hiukkasen, mutta mm. Nuori työ -projektista on usein löytynyt tarpeellinen apu.
Jotain muutakin lisää on keksitty Tarjan pitopalvelun tuotevalikoimiin. Suurta suosiota nauttinut salaatinkastike on saatavilla itse kullekin kauppojen hyllyissä. K-Supermarket aloitti salaattikastikkeen myynnin ja nyt sitä saa S-marketista ja muutamista kaupoista Heinolaa myöten.

Pitopalvelu Tarja Lehtonen aloitti toimintansa vuonna 2005 ja vuonna 2013 Tarja valittiin Sysmän vuoden yrittäjäksi.

Kuvassa: Lapsenlapsi Lauri on päässyt viime aikoina entistä useammin mummon syliin.

Kyösti Piippo
HARTOLA

Vaikka tilanne on viime vuosina tasoittunut, on maassamme vieläkin varsin runsaasti pelkästään miesten käsissä olevia ammatteja ja tehtäviä. Voisiko monikaan kuvitella mäkihypyn tuomaritornissa istuvan tyylipisteiden jakajaa naiseksi?
Aino Marttinen siellä kuitenkin istuu.

Marttinen kertoo olevansa ”varttihartolalainen”, sillä mummo on kotoisin Hartolan Koitin kylältä, samoin isomummot.

Aino Marttinen kertoo, että Suomen tusinasta mäkituomarista neljä on naisia ja Marttinen on koko tuomarijoukon nuorin (s. 1995).
Aino on ollut pienestä pitäen kova mäkihyppyfani. Kun pikkuveli Aaro aloitti hyppäämisen Karpalon mäessä, Aino pyöri aina mukana harkoissa, vaikkei itse suorittanut hypyn hyppyä. Kun Lahden Hiihtoseura järjesti mäkituomarikurssin vuoden 2012 lopulla, Aino meni mukaan ainoana naisena. Sieltä polku johti mäkikilpailun sihteeriksi Salpausselän kisoihin.
Salpparin kisoissa Aino tutustui lajin legendaan Walter Hofer’iin, joka pyysi tehokkaan ja hyvin saksankieltä hallitsevan naisen media-assistentiksi Keski-Euroopan mäkiviikolle. Ura lähti nopeaan nousuun.

Ainon ensimmäinen tuomarointi tapahtui v. 2013 Vierumäen juniorikisoissa ja tehtäviä tuli lisää oman hiihtoseuran LHS:n juniorikilpailuissa. Lajin koulutus syveni niin, että v. 2018 Aino suoritti SM-tason tuomarikurssin ja tämän vuoden alussa käteen annettiin kansanvälisen mäkituomarin lisenssi. Hän istui tuomaristossa jo Rukan Continental Cupin mäkikisassa joulukuussa 2020.
– Uskon, että ensi kaudella tulee eteen useampia kansainvälisiä kisoja. Koko maailmassa meitä naistuomareita on alle 20, mutta määrä on ollut kasvussa naisten mäkihypyn yleistymisen myötä.
Hyppääjän tyylipisteiden laskeminen on silkkaa matematiikkaa.
– Se on periaatteessa vähennyslaskua. Jokaisella hyppääjällä on tornista lähtiessään 20 pistettä ja siitä sitten vähennetään hypyn aikana havaitut virheet kolmen eri sektorin kohdalla: ilmalento, alastulo ja loppuliuku.

Mäkituomarin silmän täytyy olla tarkka ja nopea, ammattitaidon ylläpito vaatii jatkuvaa harjoittelua ja kouluttautumista. Lajinsa huippu-urheilijoiden tapaan Aino Marttinen tähtää urallaan korkealle – tavoitteena on tuomaroida joskus olympiakisoissa ja lentomäessä.
Tuomaroinnin lisäksi Aino toimii Suomen Hiihtoliiton mäkituomarikerhon sihteerinä ja on valmentanut 10-vuotiaita nappuloita Vuokatin kesäleirillä.
Aino Marttinen on koulutukseltaan juristi ja työskentelee verotuksen parissa. Hän asuu miehensä Niilan kanssa Rovaniemellä.

Kuvassa: Aino Marttinen on yksi harvoista mäkihypyn naistuomareista.