Kalan perässä kaiken vuotta

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmäläinen Ville Ruppa perusti vaimonsa Niinan kanssa vuonna 2018 Verkkosaaren Pelti Oy -nimisen yrityksen. Nimensä mukaisesti yritys tekee etupäässä peltitöitä, mutta muukin rakennustoiminta kuuluu yrityksen toimialaan. Talvisaikaan Yritys työllistää yhden ulkopuolisen työntekijän, kesäaikaan useampia.


Villen ja Niinan yritys on nimenä vielä nuori, mutta kaikki paikkakuntalaiset ovat oppineet tuntemaan vuosien saatossa Villen intohimoisena kalastajana.


– Olen kulkenut kalassa isän mukana pienestä pitäen. Troolia vedin Kääpän Ekin kaverina kuuden kesän ajan, tunnustaa Ville.


Käytännössä Villen kaikki vapaa-aika kuluu kalastuksen merkeissä ja Niina -vaimokin on mukana työajan sallimissa puitteissa.


Kalastusvälineet vaihtuvat vuodenaikojen mukaan. Avoimilla vesillä kesällä Ville harrastaa vapakalastusta tai vetouistelua. Verkkoja lasketaan veteen vain keväällä ahvenkudun aikoihin. Monet mukavat kalatapahtumatkin järjestetään kesällä. Ville toimii sekä Sysmän Urheilukalastajien että vetouisteluporukan puheejohtajana ja kyseisten järjestöjen puitteissa on useita tapahtumia kesän mittaan. Kiinnostavaksi tapahtumaksi on noussut myös Molskaus, mikä käsittää neljä osakilpailua.


Talvi on verkkokalastuksen kulta-aikaa.
Kulunut talvi on kohtuullisen hyvä saaliiden valossa, kuhaa ja madetta nousi jäälle ihan riittävästi. Talvisaikaan Ville tietysti käy myös pilkillä, varsinkin mateen pilkinnällä on pitkät perinteet.
Oman lukunsa kalastuvuoden kiertoon kuuluvat Lapin kalareissut. Ainakin kaksi kertaa kesässä Ville suuntaan viikon ajaksi kavereineen matkansa Lappiin, Tenolle ja Inarin Muddusjärvelle. Aivan viime päivinä on lehdistössä ollut Villelle ikäviä uutisia -Teno ollaan rauhoittamassa kalastukselta ensi kesäksi.


– Jos näin käy, etsimme uuden paikan joltakin pikkujärveltä. Sieltä löytyy hyvin rautua!
Tenolta tarttui uistimeen koukkuleukainen lohi vuonna 2018, joka painoi 19,2 kiloa. Kalakaverina oli Sami Rellman. Seuraavana kesänä suurin lohi painoi n. 13 kiloa. Viime kesän saalis jäi yhteen tirriin.


Tulevaisuuden suunnitelmat ovat Ville Rupalle selvät. Toimintaa kehitetään niin työelämässä kuin kalastuksenkin parissa vapaa-aikana.


– Tuskin tuo kalastus loppuu koskaan, on se niin verissä.

Kuuluuko hyvin?

Helena Mäkinen
HARTOLA

Hartolan Apteekin kahteen asioimispisteeseen on asennettu induktiosilmukat. Kuulokojetta käyttävien asiointi muuttui helpommaksi. Asiakkailta on jo tullut positiivista palautetta ja apteekkari Minna Itkonen on tyytyväinen investointiin.


– Asiakkaan ei tarvitse muuta kuin laittaa kuulokojeensa T-asentoon, silloin kuulolaite vastaanottaa äänet induktiosilmukan kautta. Jos kuulokoje ei ole mukana, meiltä saa kuulokkeet, jotka ajavat saman asian. Induktiosilmukan ansiosta puhe kuuluu vain asioimispisteen tuolilla istuvan korvaan, ei muille asiakkaille. Laite ottaa tosi hyvin äänen ja auttaa myös asiakkaan intimiteettisuojan säilyttämisessä, kertoo Itkonen.
Laitteen asentanut Laatukuuluu Oy:n Ari Törmä kertoo, että kysymys on esteettömyysasioista, joita myös valtiovalta pyrkii edistämään.


– Heikkokuuloiset ovat kaikkein suurin ryhmä, jolla esteettömyys ei toteudu. Heikkokuuloisten asiat on hoidettu kaikkein kehnoimmin tässä yhteiskunnassa. Ongelmista keskustellaan hyvin vähän julkisuudessa eivätkä kuulolaitteiden käyttäjätkään tuo niitä esiin.


– On hienoa, että Hartolan apteekkari ajattelee asiakkaitaan ja hankki toimitiloihin laitteet, jotka ovat avuksi isolle asiakasryhmälle. Näitä laitteita pitäisi lakien mukaan olla virastoissa ja kaikissa yleisissä tiloissa, joissa on äänentoistolaitteita. Mutta niitä löytyy harvoista kunnista. Kouluissakin laitteet pitäisi olla, mutta edes uusiin niitä ei hankita. Opetustiloissa ne olisivat erityisen tärkeitä.


Yrityksen kuulokuvat.fi -sivuilta löytyy luettelo tiloista, joissa kuuluu hyvin. Sieltä löytyy myös Hartolan Apteekki paikkakuntahaun kautta. Sivuilla asiakas voi antaa palautetta, joka toimitetaan apteekkiin.


Yleinen sääntö on, että jos jossain induktiomerkillä varustetussa tilassa ei laite toimi, niin kannattaa ottaa yhteyttä tilan ylläpitäjään, että ongelma hoidetaan kuntoon.
Huonokuuloisuus on kasvava ongelma. Eliniän pitenemisen myötä kuulo-ongelmatkin lisääntyvät. Mutta myös nuoriso kulkee kuulokkeet korvilla ja altistuu liian koville äänitasoille.


– Huonokuuloisuus on vanhusten dementian aiheuttajista pahimpien joukossa. Kuulo-ongelmien vuoksi ei mennä mukaan, virikkeet vähenevät ja ihminen syrjäytyy.


– Kuulosta kannattaa pitää huolta, sitä voi parantaa vain apuvälineillä. Kuulon heikkeneminen hidastuu, kun hankkii kuulokojeen. Jos kuulon aleneman taso todetaan riittävän haitalliseksi, yhteiskunta maksaa kuulolaitteen. Kuuleminen on perusoikeus, toteaa Törmä.

Kuvassa: Palvelupistesilmukka on yksinkertainen ja edullinen keino parantaa kuulolaitteen käyttäjien palvelukokemusta. Palvelupistesilmukka siirtää asiakaspalvelijan äänen suoraan asiakkaan kuulolaitteeseen selkeästi, ilman taustahälinää.