Lähipelastaja Tiina Edelman

Mika Sankari
HARTOLA

Tiina Edelman oli ollut kylässä tuttavallaan Opintiellä. Kylästä lähdettyään hän huomasi kauhukseen viereisen rivitalon olevan tulessa.
Hän otti muutaman askeleen taakse, laski kassinsa maahan ja soitti hätänumeroon 112.
Hätäpuhelu vastaanotettiin perjantaina 5. maaliskuuta kello 16.13.
Tilanne oli epäselvä. Oliko asukkaita sisällä? Kuinka heidät saisi ulos?
Hätäkeskus ohjeisti, ettei savuun saisi mennä. Puhelukin katkesi välillä, mutta Edelman sai kerrottua uudelleen tarkempia tietoja hätäkeskuksen päivystäjälle. Ikuisuudelta tuntuvan ajan hän jyskytteli ovilla. Savun määrä lisääntyi ja hänen oli suojauduttava huivilla. Asukkaat uskalsivat onneksi tulla oville ja saivat näin mahdollisuuden pelastautua.
Vartin sisään soitosta palopaikalle saapui Hartolan yksikkö.
Järkyttyneet asukkaat pääsivät turvaan viereiseen rivitaloasuntoon, jossa rouva aukaisi oven kotinsa juuri menettäneille.
-Lämpökeskus saattoi säästyä, koska isännöitsijä ehti ajoissa paikalle saatuaan puhelun toiselta naapurilta, Edelman kertoo.
Onnettomuuspaikan lähistöllä olevia voidaan velvoittaa auttamistyöhön. Näin esimerkiksi kattorakenteiden purkamisessa tehtiin.

-Sivullisia kertyi paikalle jossain määrin, lähinnä katselemaan, Edelman toteaa.
Hän on joutunut kohtaamaan aiemminkin onnettomuustilanteita ja olemaan mukana esimerkiksi alkusammutuksessa.
-Kyllä niistä sellainen arpi väkisinkin mieleen jää ja tällainen mielenhaava aukeaa tämänkaltaisissa tilanteissa uudelleen.
Hän ei itse loukkaantunut tilanteessa fyysisesti ja ensihoitajat tarkistivat hänen kuntonsa jo paikan päällä.
Kriisin kohtaama, oli sitten uhri tai auttaja, kaipaa tukea traagisen tapahtuman jälkeen.
-Voinnistani kysyttiin, mutta en kyennyt todellista tilannettani ilmaisemaan adrenaliinipiikin takia.
Eikä hänenkään osaltaan tilanne ollut millään muotoa ohi.

-Koska olin ensimmäisenä palopaikalla, oli jo seuraavana päivänä vuorossa käynti Lahden poliisilaitoksella. Minun piti antaa todistajanlausunto, ja ihme kyllä kykenin kertomaan tapahtumista kronologisesti ja seikkaperäisesti. Mutta sunnuntaina seurasi romahdus. Asukkaiden kohtalo pyöri mielessäni. Yritin saada itselleni kriisiapua, mutta törmäsin vain puhelinvastaajiin. Jälkikäteen löysin omatoimisesti SPR:n kriisipalvelun ja sieltä henkilökohtaisen kriisityöntekijän. Hän on ollut suureksi avuksi.
Ensihoito ja poliisi ovat kiittäneet Edelmania ansiokkaasta toiminnasta.
Palon syttymissyyn tutkinta jatkuu.

Puuliiterit alkavat tyhjentyä kevään myötä

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Jukka Nieminen toimi Sysmän kunnan palveluksessa liikuntapaikkojen hoitajana ja kouluisäntänä kaikkiaan 39 vuotta. Viime vuonna mies jäi ansaitulle eläkkeelle.
Kahdeksan vuotta sitten Nieminen perusti Jan-Palvelut -nimisen yrityksen ja pyöritti sen toimintaa työssä ollessaan vapaa-aikana. Nyt eläkepäivinä yrittämisestä on tullut hyvä keino arjen täytteeksi ja myös tehokas tapa oman kunnon hoitamiseksi.
Jukan yrityksen tuotekirjo on laaja: kiinteistöjen huoltotyöt (nurmikon leikkuut, pienet korjauspalvelut, kattojen puhdistukset jne) ja talvisin auraustyöt.


– Kulumassa oleva talvi onkin ollut aurauksen osalta työntäyteinen, lähtöjä on ollut parisenkymmentä ja yksi lenkki kestää lumentulosta riippuen 4 – 6 tuntia.
Niemisen yritystoiminta on miehen omien sanojen mukaan kuitenkin mittakaavaltaan pientä ja asiakaspiiri on muotoutunut vakioksi vuosien mittaan.

Yksi merkittävä tekijä Niemisen toiminnassa on klapien teko ja myynti. Hän ei pysty toimittamaan puuta jatkuvasti puulla lämmittäviin kiinteistöihin, siihen eivät resurssit riitä.
– Takat, saunat ja kesäisin makkaran paistot. Niistä koostuu minun asiakkaat, joille toimitan klapit mottisäkkiin pakattuna. Pyrin pitämään klapikaupan tässä laajuudessa.
Puutavaran Jukka Nieminen ostaa eri toimijoilta, lähinnä maanviljelijöiltä. Hän ottaa mielellään vastaan vinkkejä koivupuun myyjistä. Puutavara tulee Jukalle 3 metrin mittaisina runkoina, joista hän sirkkelöi 33 sentin mittaisia klapeja. Puutavara vaatii ainakin yhden vuoden kuivumisaikaa – ostat rungot tänä vuona ja myyt klapeina ensi vuonna.

Klapikauppiaan mukaan lämmityspisteet ovat lisääntyneet viime vuosina kiinteistöissä. Puu on hyvä lämmön antaja ja tuli takassa luo kodikkaan ja miellyttävän tunnelman.
– Korona-aika näyttää vaikuttavan positiivisesti klapien menekkiin. Uskon että liiterit alkavat kevään mittaan tyhjentyä ja kesällä, viimeistään syksyllä klapien kysyntä edelleen kasvaa.