Kuukausi: helmikuu 2021

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Vuodet eivät ole todellakaan veljeksiä. Viime talven lumettomat maisemat ovat vaihtuneet tänä talvena suuriin kinoksiin ja samalla teiden kunnossapito-ongelmiin. Urakoitsijoiden etsintä tuotti Sysmän kunnalle viime syksynä melkoisia vaikeuksia.

– Pistimme urakoitsijahaun päälle Hilmaan hyvissä ajoin kaudelle 2020 – 2023, mutta emme saaneet yhtään tarjousta. Tässä tilanteessa oli mahdollista päättää asiasta suorahankinnalla ja neuvottelujen jälkeen teimme sopimuksen talvikaudeksi joulu – huhtikuulle RTK-Palvelu Oy:n kanssa. Sopimus tehtiin kiinteällä kauden kokonaishinnalla, kertoo kunnan tekninen johtaja Aki Tiihonen.

Kun on paljon lunta ja paljon töitä, tilanne aiheuttaa oitis marmatusta sosiaalisen median puolella. Sieltä kun löytyy paljon asiantuntijoita lumityösektoriin. RTK-Palvelu on kuitenkin suoriutunut hyvin tehtävistään.

RTK-Palvelun yksikönpäällikkö Markku Virtasen mukaan lumiaamuna liikenteeseen lähtee kuusi konetta ja kuusi käsityöntekijää. Irtolumi aurataan pois, kun nuoskalumen vahvuus on 3 cm, pakkaslumen lähtöraja on 5 cm.
– Kaikki kaluston lähdöt tallentuvat koneiden dataan liki sekuntien tarkkuudella.

Lumikasojen ja teiden polanteiden poistoista on vastannut autoilija Juha Salonen tuntitöinä. Erillistä sopimusta ei ole tehty, koska puhutaan yksittäisistä tunneista. Tämä menee ns. kunnan pienhankintaohjeistuksen mukaisesti. Pihaliittymien puhdistus aiheuttaa somessa murinaa.
– Niiden puhdistaminen kuuluu pääsääntöisesti kiinteistöjen omistajille, mutta autamme vaikeissa tapauksissa niidenkin puhdistamisessa.

Epätietoisuutta aiheuttaa myös se, että tiettyjen pääteiden hoito on valtion (ELY) vastuulla: Sysmäntie, Leppäkorventie, Valittulantien alkupää, Särkilahdentie ja Suopellontie (urakoitsijoina mm. Oskari Peltola, Pekka Kemppi ja Juha Salonen). RTK-Palvelun urakkaan kuuluu n. 20 km teitä ja katuja ja 6 km kevyen liikenteen väyliä.

Kunnan puolelta aurausten laaduntarkkailu on teknisen isännöitsijän Pasi Virtasen työtä.
– Olemme pystyneet ylläpitämään hyvää vuoropuhelua käytännön asioista. Yhteistyön kokonaiskuvaan kuuluu paljon muutakin kuin pelkkä auraustyö.

Kunnan ja RTK-Palvelun sopimuskausi alkaa olla puolivälissä. Markku Virtasen mukaan RTK-Palvelu on saanut hyvää tietoa ja kokemusta uutta kilpailua varten. Aki Tiihonen kiittelee tehtyä sopimusta.

-Toimiva sopimus tämän on, pysymme mukavasti kustannusarviossa kiinteän sopimushinnan ansiosta. Meillä on kiinnostusta neuvotella uudesta sopimuksesta, joka voisi olla pituudeltaan 3 + 2 vuotta. Toukokuussa pistämme uuuden haun päälle ja tavoitteena on tukea paikallista yritystoimintaa.

Kuvassa: Lumisateen lomassa pistäydyttiin yhteiskuvassa konehallilla. Vasemmalta kuskit Eemeli Salonen ja Henri Lahtinen (Atte Mannila puuttuu kuvasta) ja sopimusosapuolet Aki Tiihonen, Markku Virtanen ja Pasi Virtanen.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n järjestämässä Vuoden vierasvenesatama -äänestyksessä voittajiksi valittiin Nauvon vierasvenesatama ja Ilola Inn Sysmässä. Tunnustukset julkistetaan Vene 21 Båt verkossa – tapahtumassa 12.2.

Nauvoa äänestäneiden palautteissa korostuivat uudistettu satama, runsas palvelutarjonta, kansainvälinen tunnelma sekä hyvä asiakaspalvelu. Nauvon vierasvenesatama on Saaristomeren suurin. – Hienoa, että viime kesälle valmistuneet runsaat uudistukset ja tekemämme työ ovat kantaneet hedelmää, iloitsee Nauvon sataman yrittäjä Tero Sintonen.

-Yksi palvelukokemukseen vaikuttanut asia on uusi kelluva satamakonttorimme, jonka myötä olemme toiminnan ytimessä ja aina valmiina ottamaan vieraat vastaan, Sintonen kertoo.

Ilola Inn sijaitsee Sysmässä Päijänteen itärannalla. Ilola Inn on 2020 avattu boutiquehotelli, jolla on oma vierasvenesatama oheispalveluineen. Palautteissa kehuja osoitettiin tyylikkyydelle ja palveluiden tasokkuudelle.

-Meidät otettiin uutena toimijana valtavan hienosti vastaan. Tunnustus tuli täytenä yllätyksenä. Olemme hurjan kiitollisia ja olen onnellinen myös meidän henkilökuntamme puolesta, kertoo Ilola Innin hotellipäällikkö Satu Ärling.

Äänestyksessä haettiin rannikkoalueen ja Järvi-Suomen suosikkisatamaa. Ääniä annettiin kaikkiaan noin 3 350. Mukana olivat kaikki viralliset vierasvenesatamat, jotka tarjoavat yöpymiseen soveltuvia vieraspaikkoja oheispalveluineen sekä aikaisemmin äänestyksessä menestyneet vieraslaiturit. Vuoden vierasvenesatama -palkinnolla innostetaan vierasvenesatamia kehittämään palveluitaan. Palkintoon sisältyy satamatoiminnan kehittämiseen tarkoitettu Suomen Messusäätiön myöntämä 2 500 euron palkinto kummallekin voittajalle.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n venesatamakomitea jakoi lisäksi kunniamaininnat neljälle satamalle: rannikkoalueelta Brännskär ja Örö sekä Järvi-Suomesta Korpilahden Laivaranta ja Luhangan vierasvenesatama.

Helena Mäkinen
HARTOLA

Kunnanhallitus ja Hartolan markkinoiden järjestelyistä vastaavat teknisen toimen työntekijät keskustelivat maanantaina Teams-yhteyden avulla tämän vuoden markkinoiden kohtalosta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarkko Fågel ja kunnanjohtaja Merja Olenius kertoivat kunnanhallituksen iltakoulun tuloksista.
– Viime päivien keskustelut ovat osoittaneet, että markkinat ovat todella tärkeät. Ja niiden ainoa oikea ajankohta on syyskuun 1. lauantai. Mutta keskustelimme niistä uhkakuvista, jotka seuraavien markkinoiden järjestämiseen liittyvät.
Olenius harmitteli, että rokotteiden tulon myötä ehti jo viritä toivo, joka nyt on hiipumassa.
– Mitä pidemmälle on eletty helmikuuta, sen selvemmäksi on käymässä se, rokotteiden saanti takkuaa. Jos 75% eli 4 miljoonaa suomalaista haluaa rokotteen, niin vaikka saisimme enemmänkin rokotteita, on vasta noin miljoona henkeä rokotettu syyskuun alkuun mennessä. Tämä merkitsee sitä, että Hartolan markkinoita ei voi suunnitella ensi syksyyn.

Kuvassa: Hartolan ehdotonta ykköstapahtumaa ei peruuteta kevyin perustein, totesivat Olenius ja Fågel.

Lue lisää aiheesta Lähilehdestä nro 6/2021.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Toispaikkakuntalainen tapasi savolaisen ukon erään järven rannalla ja siinä sukeutui seuraavanlainen keskustelu.
– Kestääköhän tuo jää? Kyllä se ehkä kestää. Kiitos. Eipä kestä!
Kokenut pilkkijä ei jätä jään vahvuutta arvioidessaan mitään sattuman varaan. Kysytään asiaa Kyllikki Hyökyltä, joka tunnetaan Sysmässä innokkaana pilkkijänä.
– Minulla on mukana mittakeppi, missä on merkintä 10 cm:n kohdalla. Kun menen ensimmäisiä kertoja talvella jäälle, teen reikiä muutaman kymmenen metrin välein ja mittaan jään vahvuuden.

Kyllikki Hyöky on kalastanut pienestä pitäen. Kun äiti aikoinaan pesi pyykkiä rannassa, Kyllikki onki. Isompien siskojen kanssa laskettiin veteen verkot, rysät ja katiskat, kalastus oli miltei päivittäistä.
Iän karttuessa verkkokalastus on jäänyt, mutta onginta kesällä ja pilkkiminen talvella jatkuvat täystehoisesti.
– On nautinto olla veneessä järvellä auringon paistaessa, enkä toki pelkää huonoakaan säätä. Tuulet ja lumituiskut eivät estä lähtemästä pilkille, pakkasrajana olen pitänyt 15 miinusastetta.
Kyllikki on erittäin kilpailuhenkinen ja paremmuutta voi varsin hyvin harjoittaa onginta- ja pilkkikisoissa.
– Olen varmaan huono häviäjä, sillä kolmen ensimmäisen ulkopuolelle jääminen harmittaa vietävästi.

Pukeutuminen on tärkeä yksityiskohta talvisilla pilkkireissuilla. Kyllikki Hyöky on kokeillut haalariakin, mutta se ei ole naiselle oikein sopiva asu. Kerrospukeutuminen säätilan mukaan on paras ratkaisu. Pilkit Kyllikki rakentelee itse, suosikkipilkki on pystypilkki.

Luonnon kokeminen ja tarkkailu kalareissujen aikana on antanut paljon mielihyvää. Kirkkolahden haikarat ovat tulleet tutuiksi, viimeisimpänä viimekesäinen jalohaikara. Kohtaamiset selkälokkien kanssa ovat aina mielenkiintoisia ja niille Kyllikki vie aina jotain pikkupurtavaa.
Purtavaa odottavat myös Kyllikin tyttären kissat Tikkurilassa, heille on aina vietävä tuliaisia Majutvedeltä.

Majutvesi on Kyllikki Hyökyn kotikenttä ja hän odottaa innolla kevään edistymistä ja auringon kaaren pitenemistä.
– Kaikki eivät ehkä ymmärrä tätä innokasta kalastusharrastustani, mutta niillä reissuilla koen sykähdyttäviä luontoelämyksiä – ei niin kotisohvalta näe.

Kuvassa: Kyllikki Hyöky tietää, että jää kestää nyt Majutvedellä. Hankalaksi liikkumisen tekee veden nouseminen jään päälle.

Helena Mäkinen
HARTOLA

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Hartolan kunnalle 26.000 euron valtionavustuksen ajalle 1.1.2021 – 5.6.2021. Tää on mun juttu! -hankkeessa etsitään Hartolaan uudenlaisia harrastusten toteutusmalleja koulupäivän yhteydessä toteutettavaksi keväällä 2021.

Kerhoihin voivat osallistua maksutta kaikki Hartolan yhtenäiskoulun oppilaat eskareista yseihin. Toiminnassa pyritään monipuolisiin kokeiluihin ja toteutuksessa joustavuuteen siten, että kesken toimintakauden on vielä mahdollista tehdä aikataulullisia ja sisällöllisiä muutoksia. Sisältöinä mm. seikkailua, golfia, sirkusta, keilausta, kädentaitoja, liikuntaa ja pelailuja.

Kerhojen sisältö päätettiin sen perusteella, mitä oppilaat halusivat. Vapaa-aikapäällikkö Anna-Maija Muurinen järjesti koululaisille kyselyn, josta toteutettavissa olevat suosikkilajit löytyivät.

Kuvassa: Aadaa kerhotarjonnasta kiinnostavat myös koripallo, graffiti ja sulkapallo.

…

Lue lisää aiheesta Lähilehdestä nro 5/2021.