Kuukausi: marraskuu 2020

Mika Sankari
HARTOLA

Lapsen oikeuksien päivää juhlistettiin virallisen liputuspäivän merkeissä päiväkoti Vantussa perjantaina 20. marraskuuta. Juhlapäivän tarkoituksena on tuoda esiin 20.11.1989 hyväksyttyä lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Päivää juhlistettiin mm. kuuntelemalla ensin Lapsen oikeuksien laulu ja muuta musiikkia. Sen jälkeen esikoululaiset saivat opastaa päiväkodin piha-alueella nuorempiaan esimerkiksi renkaanvedon ja erilaisten nokkeluutta vaativien tehtävien saloihin. Ennen lounasaikaa lapset saivat nauttia paikan päällä järjestetystä mehu- ja makkaratarjoilusta.

Kyösti Piippo
HARTOLA

Hartolassa sijaitsevan ravintola La Kar de Mumman yrittäjä Pirkko Hämäläisen mukaan meneillään oleva pimeä ja märkä vuodenaika on kaupallisessa mielessä hiljaista aikaa. Kaikki odottavat joulua.

Kar de Mummassa on eletty kuluneena vuonna muutosten aikaa. Pirkko Hämäläinen myi gluteenittomia tuotteita valmistavan Vuohelan Herkun Fazer Oy:lle ja keskittyi kaupan jälkeen La Kar de Mumman pyörittämiseen.

– Alkukevääseen tuli sitten koronaepidemiakin ja ravintola oli kiinni kaksi kuukautta, teimme vähän remonttia ja perussiivousta. Kesän alussa aloitimme toiminnan ikäänkuin alusta ja kesästä tulikin kohtalaisen vilkas.

Vaikka La Kar de Mummassa on gluteeniton keittiö, siellä leivotaan gluteenittomia tuotteita vain oman baarin myyntitiskiin. Vuohelan Herkun kaupan yhteydessä laadittu kilpailukieltosopimus estää myynnin ulos. Ruisleipää ja pullatuotteita toki myydään mm. Joutsan K-Supermarkettiin ja talon hampurilaiset nousivat tunnetuiksi Iltasanomissa julkaistujen myönteisten arvostelujen jälkeen.

Kaikkia rutiinitöitä ravintolassa tekevä Pirkko Hämäläinen myöntää, että kilpailu on alalla tiukkaa ja kuluja on katseltava koko ajan kriittisellä silmällä. Nyt joulun alla talon mainontaa ja markkinointia aiotaan terävöittää, kolme viikonloppua joulun alla on teemoitettu erilaisille tapahtumille. Ensi viikonloppuna 27. – 28.11. juhlitaan talon 7-vuotissynttäreitä ja kaikki asiakkaat kahvitetaan alakerrassa. Sinne on tarkoitus pystyttää myös myyjäiset, jonne jokainen halukas voi tulla kaupittelemaan omia tuotteitaan. 11. – 12.12. myyjäisiä jatketaan ja lapsille järjestetään pipareiden koristelukilpailu. Seuraavan viikonlopun myyjäisiä ryydittää joulupukki ja yläkertaan rakennetaan joululounas 16. – 18.12. Tapahtumat ajoittuvat perjantaisin klo 14 -18 ja lauantaisin 10 – 13 väliselle ajalle.

– Pyrimme tuomaan omalta osaltamme joulun makua Hartolaan ja sitten jäämme tietysti odottamaan kevättä ja kesää hiljaisten talvikuukausien jälkeen, toteaa Pirkko Hämäläinen.

Heikki Helin
SYSMÄ

Liikolan ja Taipaleen kylissä on kuudessa perheessä 11 alle kouluikäistä lasta. Kolmen lapsen äidin Anni Kivelän aloitteesta lapset ovat kokoontuneet seurojentalolla kerran viikossa. Talon uusittu lattia ja lämmitysjärjestelmä tarjoavat hyvät puitteet lasten leikeille.
Salilla on lauantaisin melkoinen vilske, kun lasten lisäksi mukana on äitejä, isiä ja mummoja. Kaksi nuorinta, kesällä syntynyttä, ovat vielä omissa kopissaan kentän laidalla.
Ipanajumpaksi ristityissä lasten tapaamisissa ei ole ainakaan vielä ollut ohjattua toimintaa, vaan on leikitty omaan tahtiin sählymailoilla, palloilla ja kaikenlaisilla muillakin välineillä. Jotain välineitä oli talolla ennestään ja vanhemmat ovat tuoneet niitä lisää.

Ipanakerho voitti äänestyksen
Paikalliset säästöpankit ovat lahjoittaneet vuosittain voittovarojaan alueensa yhdistysten ja muiden tahojen toimintaan Hyviä tekoja -kampanjassa. Sysmän Säästöpankki on jakanut varoja kampanjan puitteissa useana vuonna.
Liikolan ipanakerholle esitettiin liikuntavälineiden, kuten puolapuiden ja renkaiden hankkimista. Ehdotus saikin yleisöäänestyksessä eniten ääniä.
Pankilta saadulla rahalla hankittiin seurojentalolle puolapuut, renkaat ja niiden kiinnitys sekä alastulomatto renkaiden alle. Sen hankkimiseen seura käytti myös omaa rahaansa.
Nyt hankittujen välineiden lisäksi käytössä ovat salibandymailat, erilaisia palloja, maali ja lentopalloverkko. Pienimmät ryömivät tunnelissa.
Nuorisoseuran puheenjohtaja Kristiina Sippola on tyytyväinen.
-Olen iloinen siitä, että pankin kisan voitto tuli sivukylään. Kiitän kaikkia seuran hanketta äänestäneitä.
Liikolan seurojentalon käyttö on remonttien jälkeen lisääntynyt. Inkerin Kurkela on vetänyt viikoittain naisille jumppaa. Uutena lajina talolla aletaan pelata sulkapalloa.

Kuvassa vasemmalta: Esteri Toivonen, Kerttu Kivelä, Lauri Sippola, Paavo Peurala, Viljami Kivelä ja Vilja Halme kokeilemassa uusia renkaita. (HH)

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän SPR:n vuosikokouksen aluksi muistettiin pitkäaikaisia ja aktiivisia jäseniä ansiomitaleilla ja ansiomerkeillä.

Hopeinen ansiomitali: Irja Perttula
Pronssinen ansiomitali: Eeva Onninen, Maija Valonen, Minna Veistilä ja Raija Hörkkö.
Ansiomerkki: Annetta Kurvinen

Tilaisuuden avannut osaston varapuheenjohtaja Marja Korhonen totesi korona epidemian tehneen vuodesta haasteellisen myös SPR:n toiminnassa. Osasto on ollut kuitenkin mukana jakamassa ruoka-apupaketteja ja pitänyt yhteyksiä ystävätoiminnan merkeissä autettaviin puhelimitse.
– Toivotaan, että epidemia laantuu nopeasti, jotta saamme liikkumavapautta ja voimme pitää yhteyksiä ja tarjota läheisyyttä vanhuksille. Odotamme kaikki rokotteen tuloa markkinoille.
Hopeisella ansiomitalilla palkittu Irja Perttula on toiminut Sysmän osastossa 34 vuotta. Konkreettiseen toimintaan hän tuli mukaan verenluovutustilaisuuksien kautta.
– Meitä oli 6 – 7 vapaaehtoista erilaisissa tehtävissä verenluovutusten yhteydessä ja laboratorion hoitajan ominaisuudessa minäkin tulin sinne mukaan. EU:n myötä vapaaehtoiset eivät enää osallistu näihin tilaisuuksiin, vaan ammattilaiset hoitavat kaiken.
Perttulan mielestä Sysmän SPR tekee erinomaista ja ammattitaitoista työtä paikkakunnalla.
Eeva Onninen aloitti SPR:ssä vapaaehtoisena 1991 liittymällä silloin toimineeseen ensiapuryhmään. Nykyään osaston puheenjohtajana toimiva Eeva listasi osaston tärkeimmiksi toimintamuodoiksi hätäavun antamisen kotimaan onnettomuustilanteissa, keräykset ja lahjoituskohteet, ensiapukoulutuksen, ystävätoiminnan ja omaishoitajien tuen, Nuorten toiminnan Osaan -hankkeen kautta, turvapaikanhakijoiden tukemisen, veripalvelun ja mukanaolon vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa.
Edellämainittu Osaan -hanke toimii Sysmän, Hartolan ja Joutsan alueilla ja sen avulla kehitetään maaseudun nuorten työmarkkinavalmiuksia ja elämänhallintaa. Nuorten työpajojen kautta (4H, MLL, SPR) tuotetaan koulutuspaketteja. Niistä rakennetaan koulutusmalli, joka on siirrettävissä myös muihin maaseutukuntiin.

Kuvassa: Tasavallan Presidentin myöntämien SPR:n ansiomerkkien saajat: Irja Perttula, Raija Hörkkö, Maija Valonen, Eeva Onninen, Minna Veistilä ja Annetta Kurvinen.

Mika Sankari
HARTOLA

Isänpäivää vietettiin tänä vuonna sunnuntaina 8. marraskuuta. Lähilehti tavoitti haastatteluun hartolalaisen Antti Halmekosken.

Hei Antti, kertoisitko haastattelun aluksi joitakin perustietoja itsestäsi? Syntymäpaikasta, koulutuksista, tähänastisesta työurasta ja perheestä voidaan aloittaa.
-Olen syntynyt ja käynyt peruskouluni täällä Hartolassa. Sen jälkeen suoritin ammattikoulussa autoalan perustutkinnon.
-Nuorena kesät menivät töissä esimerkiksi tielaitoksella, rakennuksilla ja kattopeltisepän töissä. Ammattikoulun jälkeen olin kivimiehenä Helsingissä ja sen jälkeen oli edessä armeijaan lähtö. Hain “sissihavun” hihaan Mikkelistä eli Savon Prikaatista. Sitten opiskelin oppisopimuskoulutuksella nykyiseen ammattiini cnc-koneistajaksi Konepaja Seppo Suomi Oy:ssä. Siellä olenkin ollut duunissa vuodesta 1998 lähtien. Tein jonkin aikaa, kauan sitten, myös järjestyksenvalvojan hommia ravintoloissa cnc-koneistajan työn lisäksi.
-Perheeseeni kuuluvat avovaimo Maarit, poikamme Roope ja Uuno-koira.

Mitä kaikkea isyys sinulle merkitsee? Millaisissa merkeissä isänpäiväsi meni?
-Isyys on minulle ilo, kunnia ja etuoikeus. Kyseessä on suurin haave, koko elämän mittainen matka, mistä olen vastuussa. Se on parasta, mitä minulle on tapahtunut.
-Isänpäivä meni kotosalla perheen kanssa ja isänpäivälounasta nauttiessa yhdessä vanhempien ja siskon perheen kanssa.

Sinut tunnetaan myös urheilumiehenä. Mistä mahtaa olla peräisin
HIFK-kannatuksesi?
-En enää muista, mistä se on alkanut, koska olen ihan pikkuskidistä asti ollut HIFK-fani. Sitä vaan on aina ollut punainen sydämeltään ja punainen veri on virrannut suonissani. “En gång IFK, alltid IFK”, kuten seuran kuuluisa slogan sanoo tyhjentävästi. Seuraan kyllä muutakin urheilua monipuolisesti, sillä urheilu on ollut aina sydäntäni lähellä.

Olet kohtuullisen aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Mihin kaikkeen sitä (Facebook, Instagram, Youtube jne.) voi mielestäsi käyttää? Miten puntaroisit somen hyviä ja huonoja puolia?
-Voihan sitä somea käyttää vaikka mihin, kuten yhteydenpitoon, mainostamiseen, tapahtumien järjestämiseen ja muuhun vastaavaan.
-Hyvänä puolena on etenkin se, että tulee pidettyä yhteyttä kaikkiin niihin ihmisiin, kuten ystäviin, kavereihin ja sukulaisiin, keitä elämä on levittänyt vuosien saatossa eri puolille maailmaa.
-Huonona puolena on tietysti se, että nettiin jää kaikki, mitä sinne kerran laitat.

Millaista arkesi on juuri nyt?
-Kai se sellaista lapsiperheen perusarkea on. Aamusta töihin, sitten hakemaan Roopea koulusta tai iltapäiväkerhosta, koiran lenkitystä, läksyjä, ruuanlaittoa ja harrastuksia.

Mitä harrastuksia sinulla on? Haastattelun lopuksi voit vielä lähettää terveisiä?
-Kai ne säännöllisimmät harrastukset on Uuno-koiran kanssa lenkkeily päivittäin ja livepokeriturnaus kerran viikossa. Muut harrastukseni painottuvat lähinnä Roopen harrastuksiin tai ovat säännöllisen epäsäännöllisiä, kuten erilaiset urheilulajit ja kalastus.
-Mukavaa syksyn/talven jatkoa kaikille ja pysykää terveinä!