Lupaavia näkymiä maaseutumatkailuun

Mika Sankari
HARTOLA

MTK Hartolan vuosikokouksen yhteydessä kuultiin keskiviikkona 19. elokuuta raportti Näe ja koe maaseutu uusin silmin -esiselvityshankkeen tuloksista. Linnanrauha Oy:n Päivi Koskela ja Good Waves Consultingin Tarja Aalto kertoivat selvityksen antamista näkymistä kokousväelle.
Selvitystyössä esimerkiksi kysyttiin, miten jäsenet uskovat maaseutua saatavan houkuttelevammaksi ja elinvoimaisemmaksi matkailupalveluita lisäämällä. Päijänne-Leader ry rahoitti hanketta.
Jäsenlistojen tarkastelun ja muun valmistelun jälkeen löytyi MTK Hartolan kautta yhdeksän maatalousyrittäjää, joiden kanssa maaseutumatkailun mahdollisuuksiin ryhdyttiin syventymään.
Heidän kanssaan käytiin läpi yksityiskohtaisia yrittäjyyteen ja toimintaympäristöön liittyviä kysymyksiä ja ideoitiin niitä yhdessä eteenpäin.
-Mökkien käyttöasteelle poikkeusaika teki hyvää. Maaseutumatkailuun on selvästi löydettävissä paljon uusia näkökulmia tietotaidon kasvaessa, selvitysnaiset totesivat. Yhteistyöllä rakentuu hyvä sosiaalinen verkosto, jolloin inspiroiva työ auttaa raskaan arjen yli.
Esiselvityshankkeen yhteydessä oltiin yhteydessä mm. Hartolan kunnanjohdon, MTK Hämeen ja LahtiRegionin toimijoiden kanssa. Näin päästiin tarkemmin kiinni paikallisiin vahvuuksiin.
Valmiit toiminnot, kuten tuottajien REKO Hartola-Joutsa-Luhanka-lähiruokapiiri ja pyörämatkailureitistö sopivat hyvin tähän kuvioon. Pyöräreitistö tarjoaa monia mahdollisuuksia. Luonto tarjoaa paljon tarinoita ja huimia elämyksiä.
Aivoriihen tuloksena on syntynyt monia hyviä konkreettisia ideoita, jotka liittyvät mm. luomuun, lemmikkeihin, metsän antimiin, maatiloihin, majoitukseen ja erilaisiin kursseihin.

  • Voisivatko kylätoimikunnat järjestää erilaisia perinnepäiviä, tässä olisi oiva mahdollisuus myös siihen, Koskela pohti.
    Kovassa nousussa ovat mm. erilaiset villiyrtit ja niiden poimintakurssit. Tuotteiden jalostusaste on syytä pitää korkeana.
    -Miten olisi sesonkimyymälä nelostien varteen iskulauseella “Suomen paras taukopaikka”, naiset ehdottivat.
    Kaikki nämä toimenpiteet vaativat paljon yhteistyötä, resursseja ja sisäsyntyistä intohimoa, mutta toisaalta monia asiantuntijatahoja on tarjolla avuksi.
    -Idylliset kylät sijaitsevat lähellä isoja kaupunkeja, joten potentiaalia on paljon, Aalto korosti.

Kuvassa: Päivi Koskela ja Tarja Aalto kertoivat esiselvityshankkeen tuloksista MTK Hartolan vuosikokouksessa.

Taikurimestari Simo

Mika Sankari
SYSMÄ

60 vuotta maaliskuussa täyttänyt taikuri Simo Aalto on tehnyt pitkän ja palkitun uran taikatemppujen parissa. Aalto on viettänyt melkein koko ikänsä taikuuden maailmassa. Suomea hän on kiertänyt vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 2000 Aalto voitti Lissabonissa taikureiden maailmanmestaruuden.
Taikurin “Jokeri-pokeri-box!”-hokema on tullut monille tutuksi esimerkiksi Ylen lastenohjelmissa Veturi ja Puoli kuusi. Kirsti-vaimo on nähty jo vuosia Aallon rinnalla hänen esityksissään.
Simo loihti taikoja vaimonsa avustuksella Teatteritalon lauantai-iltapäivässä 22. elokuuta mm. puhallettavien hanskojen, taianomaisten puhallusten, taikapulverin, taikanarun, omituisen jakkaran, liinan, taikasauvan ja kanin avustuksella. Kaikki taikatemput eivät välttämättä mene kerralla putkeen.
-Pienet tekevät pieniä virheitä, totesi taikuri Aalto sanoi kaniin viitaten.
Eläinmaailmaa edusti myös Paloma-kyyhkynen.
Yllätyskakusta paljastui Eino-niminen papukaija, joka saatiin viimein hypnoosihyrrän avulla hiljaiseksi. Taikuri arveli, että pienten lasten vanhemmat pulittaisivat isoja summia moisesta hyrrästä.
Seitsemänvuotias Eveliina pääsi taikurin avustajaksi ja hoiti homman tyylikkäästi kotiin.
Taikapussiin kertyi paljon aluksi näkymätöntä tavaraa, kuten golfvälineitä palloineen ja 18-reikäisine sukkineen.
Aallolla on verkossa YouTube -kanava eli Simon taikakoulu. Sitä kautta uudeksi tekijäksi taikuuden kiehtovaan maailmaan?
Esityksen jälkeen ei tällä kertaa valitettavasti päästy fanikuviin taitavan taikuriparin kanssa, mutta fanikortin sai ottaa muistoksi. Ensi kerralla saadaan sitten kaverikuvatkin, Aalto lupasi.

Kuvassa: Eveliina avusti taikuria reippaasti.

Nelinvoimaa!

Mika Sankari
HARTOLA, JOUTSA,
PERTUNMAA, SYSMÄ

Maanantaina 17. elokuuta julkistettiin uusi sähköinen palvelu eli Nelinvoimaa.fi -sivusto osana Pienten kuntien elinvoimaa -hanketta. Toimintaa koordinoi Hartolan kunta ja sivustojen toteutuksen yhteistyökumppanina toimii Joutsan Seutu.
Sivustolle on koottu tietoja työn-, yrittämisen-, asumisen- ja elämisen mahdollisuuksista Hartolassa, Joutsassa, Pertunmaalla ja Sysmässä.
Uudella alustalla yrittäjät kertovat itsestään ja alueen tarjoamista mahdollisuuksista mm. videoiden ja blogien muodossa. Yritystarinoita pyritään tekemään mahdollisimman kattavasti jokaisesta neljästä kunnasta.
-Tarkoituksemme on markkinoida aluetta ulospäin, mutta myös sisäisesti, jotta pienten kuntien yhteistyö vahvistuu. Toivotamme kaikki kynnelle kykenevät tahot mukaan kertomaan alueen tarjoamista mahdollisuuksista, hankkeen projektipäällikkö Anne Lahikainen-Aho vetoaa.
Nelinvoimaa.fi-palvelun tarkoituksena on tukea 12000 asukkaan työssäkäyntialueen yhteistyötä maakuntien reunoilla ja vahvistaa mukana olevien kuntien näkyvyyttä sekä lisätä alueen elinvoimaa.
Tavoitteena on myös saada yritykset ilmoittamaan piilotyöpaikoista, sillä se tarjoaa uuden ikkunan työnhakijoille työpaikan löytämiseen. Työnantajien kannattaa projektipäällikön mukaan käyttää palvelua “matalalla kynnyksellä” hyödykseen.

  • Työvoiman kohtaanto-ongelma ja työvoiman saatavuus ovat merkittävä uhka alueen elinvoimaisuudelle. Maakuntarajat ja erilaiset käytännöt eri maakunnissa vaikeuttavat tätä kehittämistä, mutta samalla alue muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen, jossa Hartola sijaitsee keskeisellä paikalla, Lahikainen-Aho sanoo.
    Oppilaitosyhteistyöllä ja työllisyydenhoitoa osaksi elinkeinojen kehittämistä linkittämällä parannetaan reunakuntien elinvoimaisuutta, työllistymistä ja työvoiman saatavuutta.
    Pienten kuntien elinvoimaa -hanke yhdessä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian, Lahden koulutuskeskus Salpauksen, hoivayrittäjien sekä TE -hallinnon kanssa pilotoi sosiaali-ja terveysalan perustutkinnon Hartolan, Joutsan, Pertunmaan ja Sysmän alueella. Lähellä tapahtuva koulutus säästää aikaa ja rahaa ja osaltaan madaltaa osallistumiskynnystä.
    Lähihoitajakoulutuksen haun avautumisesta ja aikatauluista tiedotetaan tarkemmin viikolla 35. Asiasta voi hakea lisätietoja Nelinvoimaa.fi-sivustolta.

Kuvassa: Projektipäällikkö Anne Lahikainen-Aho esitteli uutta Nelinvoimaa.fi-sivustoa työhuoneessaan Hartolan kunnantalolla.

Yritys tutuksi – Järvipesula

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sirkka Rolig aloitti Järvipesula Ky:n uutena yrittäjänä Sysmässä vuoden 2019 alusta. Kiirettä on ollut ja töitä riittänyt yhtä poikkeusta lukuunottamatta.
– Korona-aikana työt vähenivät rajusti. Isojen asiakkaiden kuten seurakunnan, majoituspalveluyritysten ja pitopalvelujen toiminnot olivat pysähdyksissä ja se kyllä näkyi pesulassa selvästi.
Kuitenkin Rolig on täysin tyytyväinen tekemäänsä ratkaisuun yrittäjyydestä ja kun nyt normaalirytmi on kesän mittaan palautunut, asiakkaita riittää.
Kesäaika on kiireinen, sillä vapaa-ajan asukkaiden merkitys on suuri pesulatoiminnassa.
– Työtä on loma-aikana ollut vuorotta ja apuvoimiakin olen joutunut käyttämään muutamaan otteeseen.
Eniten Järvipesulaa työllistävät liinavaatteet ja matot. Vapaa-ajan asukkaiden pyykkien lisäksi paikkakunnan ikäihmiset tuovat liinavaatteensa pestäviksi säännöllisesti.
Järvipesulan konekanta oli kokolailla vanhentunutta Roligin aloittaessa, niinpä hän on uusinut kaksi suurta pesukonetta.
– Niihin vanhoihin ei ollut enää saatavilla varaosia.
Yrittäjä asuu Hartolassa ja pitää pientä työmatkaa positiivisena asiana, matkan aikana kun ehtii miettiä päivän työt sopivaan järjestykseen.
Sirkka Rolig uskoo tulevaisuudessa pesulapalvelujen kysynnän pysyvän hyvällä tasolla, sillä ikäihmisten osuuden kasvaessa kotona tehtävät työt pyykinpesu mukaan luettuna tulevat entisestään vähenemään.

Kuvassa: Sirkka Rolig koki koronaepidemian aikana hiljaisia hetkiä, mutta kesän myötä työmäärä on palautunut ennalleen.

Järvipesula Ky

Uotintie 10, alapiha, Sysmä
Puh. 040 064 3135

Valokuvaan stailattuna

Kyösti Piippo
Sysmä

Sysmän Kehitysvammaisten Tuki ry sai hankerahaa Kehitysvammaisten Tukiliitolta omaehtoisen projektin toteuttamiseksi. Yhteisen keskustelun päätteeksi päädyttiin tapahtumaketjuun, minkä päätteeksi suoritettiin valokuvaus.
– Me annoimme vähän raameja, mutta kehitysvammaiset itse saivat päättää tapahtuman yksityiskohdista, sanoo Tarja Hallavainio Sysmän Kehitysvammaisten Tuki ry:stä.
Hankkeeseen lähti mukaan 18 osallistujaa. He saivat valita jonkun tärkeän tai merkityksellisen asian, minkä valokuvaaja Silvi Kaarakainen ikuisti valokuvaksi.
9 osallistujaa valitsi vierailun stailaaja Emmi Karolan käsittelyyn, minkä jälkeen valokuvista tuli upeita. Jotkut halusivat valita itselleen kuvaukseen hienot vaatteet tai ottaa kuvaan mukaan jonkin suosikkitavaransa.
Valokuvat otettiin kauniissa säässä Pinxinmäen upeissa maisemissa.
– Tämä oli erittäin mieluinen tapahtuma kaikkien mielestä. Tuli katko arkeen pandemian jälkitunnelmissa, toteaa Tarja Hallavainio.
Sysmän Kehitysvammaisten Tuki ry täyttää marraskuussa 50 vuotta.

Kuvassa: Stailaaja Emmi Karola loihti Suvi Nikille uuden ilmeen, jonka sitten ikuisti valokuvaaja Silvi Kaarakainen muotokuvaksi.