Sisun komea menneisyys

Monilajisen seuran rikkaus on se, että kun yksi laji hiipuu, toinen nousee. Tähän koosteeseen on poimittu Sysmän urheilun kohokohtia. Ensi viikolla haarukoidaan Sisun menestyneimpiä urheilijoita ja kahden viikon päästä Sisusta muihin seuroihin siirtyneitä menestyneitä urheilijoita.
Sysmän urheilun vaiheita voi lueskella Suomen laajimmasta urheiluseurahistoriikista ”Uutisia Sysmän Sisusta”. Urheilun kehitys heijastelee myös koko kunnan kehitystä.
Ennen Sisua Sysmässä toimi vuonna 1905 perustettu Suomen Värit niminen urheiluseura, jonka puuhamiehenä oli Matti Hyöky.
Vuonna 1912 perustettiin Sysmän työväen voimistelu- ja urheiluseura Alku.

1919–1929
Sisun perustava kokous pidettiin 29.6.1919. Ensimmäisenä vuonna sisulaiset saavuttivat kaksi piirinmestaruutta: Hannes Katajisto kuulassa ja Vilho Rinne keihäässä. Alkuinnostuksen jälkeen toiminta hiipui.
Vuonna 1928 rakennettiin Ohrasaareen hyppyrimäki.
Sisun perustajajäseniin kuulunut Vilho Rinne heitti keihästä Amsterdamin olympiakisoissa. Tulos 58.05 riitti 15. sijaan.
Vuonna 1929 perustettiin Sysmän Naisvoimistelijat.

1930-luku
Kun pitkän etsiskelyn jälkeen löydettiin paikka urheilukentälle, se rakennettiin talkoilla huonoimpaan tarjolla olleeseen paikkaan. Rakentaminen oli Yksi-Sysmä -hanke 80 vuotta ennen käsitteen syntyä.
Itä-Häme seurasi tarkkaan Sisun toimintaa.    Päätoimittajana oli Sisun puheenjohtaja Väinö Mäkelä, avustajina Juonas – Nestor Peltola ja pakinoitsijana Maileri, opettaja Pentti Niemi.
Sisun hiihtäjät, Toivoset, Laattalat ja Virtaset, menestyivät hiihdossa. Yleisurheilussa Paavo Pohjola ja Jouko Rekola voittivat piirinmestaruudet ennen kuin siirtyivät Lahden Ahkeraan.
Nyrkkeilyä kokeiltiin, pesäpalloa pelattiin. Einari Uutela toi jalkapallon Sysmään.

1940-luku
Ohrasaareen rakennettiin uusi hyppyrimäki, joka kuitenkin kaatui myrskyssä.
Nuijavuoreen rakennettiin kuukaudessa Kalle Koskisen johdolla uusi hyppyrimäki, vaikka kunta ei luvannut siihen rahaa. Vuosittain   alettiin järjestää Nuijavuoren kisoja.
Sisun riveissä hiihti kolme Niemistä, veljekset Vilho ja Vieno sekä V. H. Maire Hahl nousi maan naishiihdon kärkikaartiin.
Onni Linnokari sai sysmäläispojat innostumaan nyrkkeilystä. Menestystä alkoi tulla.

1950-luku
Maire Hahl osallistui Oslon olympialaisiin, mutta jäi varaedustajaksi.  Maire saavutti Falunin MM-hiihdoissa 1954 naisten kympillä kymmenennen sijan.
Sisun naishiihtäjät sijoittuivat SM-viesteissä kolmanneksi 1953 joukkueella Liisa Lehto, Saara Saarinen ja Maire Hahl ja neljänneksi seuraavana vuonna.
Viimeiset Nuijavuoren kisat järjestettiin 1958.
Nyrkkeilijät saavuttivat Suomen mestaruuksia. Matti Aho voitti Sisulle kolme mestaruutta.     Piirinmestaruuksia kertyi parikymmentä.
Legendaksi muodostui Sysmä – Englanti nyrkkeilymaaottelu 1956. Suomen joukkueessa oli kolme sisulaista Viljo ja Matti Aho sekä Ossi Palvalin.
Yleisurheilussa Sisu järjesti kansallisia kisoja.  Niiden vetonaulana oli Suomen paras seiväshyppääjä Eeles Landström.

1960-luku
Nyrkkeilijöiden menestys jatkuu. Ossi Palvalin voitti SM:n viisi kertaa. Ahon veljekset Matti ja Viljo siirtyivät pois Sisusta. He osallistuivat Rooman olympiakisoihin.
Lepooskankaalle rakennettiin aluksi tanssilavaksi ja rahasammoksi kaavaillun kiinteistön sijasta urheilutalo, jota laajennettiin useampaan kertaan. Avajaistanssit olivat 19.2.1966. Musiikista vastasi Esko Rahkonen yhtyeineen.
Mauno Helenius aloitti yleisurheilussa määrätietoisen valmennuksen. Tulosta syntyi. Sisun pikaviestijoukkue voitti 1967 hopeaa ja seuraavana vuonna pronssia. Veli Aartolahti sijoittui nuorten MM-kisoissa seipäässä neljänneksi. Kari Korhonen oli kolmas SM-hallien 60 metrillä 1967.
Irmeli Nieminen nousi Maire Hahlin ja LHS: aan siirtyneen Saara Saarisen jälkeen Sisun naishiihdon johtohahmoksi. Hän oli mukana sekä vuoden 1960 että 1964 talviolympiakisoissa varaedustajana. Irmeli voitti 1964 naisten kympin Suomen mestaruuden ja oli kolmena vuonna mitaleilla.
Särkilahdessa virisi paini-innostus. Jorma Saarinen voitti nuorten Pohjoismaiden mestaruuden 1969.
Jääkiekkokaukalo valmistui 1964.
Sysmän Alun toiminta hiipui.

1970-luku
Reijo Toivonen sijoittui Helsingin EM-kisojen tasaisessa pituuskisassa kuudenneksi samalla tuloksella kuin neljänneksi sijoittunut.     Yleisurheilu alkoi hiipua 60-luvun huippujen lopetettua tai siirryttyä muualle.
Painissa Jorma Saarinen osallistui MM-kisoihin Kanadassa ja saavutti SM-paineissa mitaleita. Aimo Saarinen voitti nuorten Suomen mestaruuden. Jorma siirtyi Lohjalle ja vähitellen painiharrastus hiipui.
Sisun pojat nousivat Aapo Virolaisen valmentamina koripallon suomisarjaan 1977 pelaten siinä kolme vuotta. Pojat jaksoivat reissata eri puolilta Suomea peleihin.

1980-luku
Seuran toiminta oli alavireistä. Hiihtäjät järjestivät kansallisia hiihtoja ja Sisu nousi hiihdon I luokkaan.
Tarja Nieminen keräsi piirinmestaruuksia. Yhdessä Leila Suojärven kanssa Tarja saavutti kaikkiaan 7 Suomen mestaruutta parisoudussa.
Matti Kotilainen hiihti 30 km:n piirinmestariksi 1981. Se on viimeisin Sisun mieshiihtäjien piirimestaruus.
Ampumaharrastus virisi ja sisulaiset ampujat alkoivat menestyä. Aluksi voitettiin     piirinmestaruuksia.
Urheilutalo alkoi olla Sisulle rasite.

1990-luku
Sisun ampujat menestyivät ja voittivat kaikkiaan viisi Suomen mestaruutta. Nuorten sarjoissa tuli sekä piirin että Suomen mestaruuksia. Mika Leppäsen ansiosta Sisuun siirtyi kokeneita ampujia, mikä auttoi joukkuemitalien saannissa. Mika itse osallistui kolmiin EM-kisoihin.
Sanna Toivonen voitti hiihdon piirinmestaruuden 1991 ja 1992. Ne ovat viimeisimmät sisulaiset naishiihdon mestaruudet.
Yleisurheilussa Kati Toivonen ja Veli-Pekka Välisaari voittivat keihään piirinmestaruudet.
Pesäpalloilijat sijoittuivat maakuntasarjassa toiseksi 1999.

2000-luku
Pesäpalloilijat nousivat suomisarjaan, jossa pelattiin vuosina 2000 ja 2001
Olavin toimintakeskus valmistui 2005. Kunta ostaa Sisulta toimintakeskuksen isännöintiin liittyvät työt, joista vastaa seuran toiminnanjohtaja Visa Uutela. Sisu on pyrkinyt eroon Urheilutalosta siinä onnistumatta.
Yleisurheilussa aloitettiin määrätietoinen harjoittelu. Jesse Jokinen ja Miia Makkonen ovat voittaneet ikäluokkansa Suomen mestaruuden.
Sysmään valmistui tekojäärata 2009.
Urheilu on hiipunut hiljalleen. Sysmän ykköslaji on nykyään salibandy, jossa edustusjoukkue taistelee kakkosdivarissa.

Heikki Helin
Tämä on 462. osa Sysmän kirkonkylän vaiheita käsittelevää kirjoitussarjaa.

One Reply to “Sisun komea menneisyys”

  1. Niin,tulihan sitä nyrkkeiltyä,Ossi ja Kauko Palvaliinin johdolla,harjoittelimme kolme kertaa viikossa Teatteritalolla.Yksi piirin mestaruuskin tuli mulle 😉

Kommentit on suljettu.