Lämpö sulattaa torin kohmeesta

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Hyvien Ihmisen tori alkaa heräillä talviunestaan ja todisteeksi siitä uusi kahvipiste ja toimintakeskuksen torimyymälä avasivat jo viime viikolla ovensa.
Entinen info -kioski on jalostunut viehättäväksi kesäkahvilaksi, jota pyörittää Lintan Kammarin emäntä Tuija Rajavuori. Käytännön toimia kahvipisteessä hoitelee ”kesätyttö” Arja Pulkka.
Kioskin Urheilu Valosen puoleiseen päätyyn on rakennettu mukava terassi ja Tuijan mukaan lähiaikoina nousee paikalle vielä tukeva teltta (4 x 6 m) sateen- ja auringonsuojaksi kahvittelijoille.
Toimittaja korkkasi uuden kahvipisteen heti aamusta viime torstaina ja sai kahviseuraksi hartolalaiset Lea ja Pekka Raitalan. Raitalat kehuivat uuden paikan viihtyisyyttä ja totesivat torikahvilan kuuluvan oleellisesti kesään.
– Erittäin hyvin toteutettu idea. Tähän kun saisi vielä viinioikeudet, kiitteli Pekka Raitala hymynkare suupielessään.
Raitalat totesivat Kardemumman olevan Hartolassa yksi parhaista aamukahvipaikoista tällä hetkellä ja kesällä myös torilla on kahvipiste.
Tuija Rajavuori sanoi kehittelevänsä paikan yksityiskohtia vielä jatkossa ja oli iloinen siitä päätöksestä, että kunta alkoi vihdoin ja viimein tekemään jotain tori-ilmeen kohentamiseksi.
Raimo Asp pistäytyi myös aamutuimaan kahville uuteen torikahvilaan. Viime kesän tori oli ilman kahviota ja Asp sanoi kaivanneensa aiemmin tutuksi tullutta aamukahvipaikkaa.
– Kahvin hinta on kovassa nousussa markkinoilla, mutta toivottavasti torikahvin hinta pysyy aisoissa.
Ensimmäinen toriparlamentti taittoi peistä autojen parkkeeraamisesta torille. Kaikki tyytyivät lopulta suunnitelmaan, että torin Suvituulen puoleiselle sivulle merkitään parkkipaikkoja autoille. Se vaatisi vain kielletyn ajosuunta -merkin poistamista torin siltä laidalta.

Toimintakeskuksen ykkösmyymälä

Sysmän toimintakeskuksen toiminnot on jaettu kahteen paikkaan ja tilanne on aiheuttanut jonkin verran uusia ratkaisuja.
– Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden käsistä syntyneet mainiot tuotteet ovat nyt pääosin esillä ja myynnissä täällä torimyymälässä. Toimintakeskuksen Otamon myymälä toimii vajaasti ilman kassaa, eikä Olavin toimintakeskuksen pikkumyymälää ole saatu vielä auki, toteaa ohjaaja Marika Virman.
Torimyymälä on aloitti torilla ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja kesän päätteeksi kioski myytiin aina yksityiskäyttöön. Viime kesänä se jäi myymättä ja kesätoiminta oli siltäkin osin helppo aloittaa. Tuttuun tapaan hyllyt ovat pullollaan tuttuja ja haluttuja tuotteita, uusiakin toki mahtuu joukkoon. Marika Virman luettelee pikaisesti listan myytävistä tuotteista, ne uudet ovat luettelon alussa:
– Esteet keppihevosille, paksut lihatukit, telineitä hanajuomille, tarjottimet, lapasia, villasukkia, puunkantotelineet, puiset päänaluset saunaan, saunajakkarat, paistinlastat ja voiveitset ”sysmä-tekstillä” ja monia muita pikkutavaroita keittiöön, hupparit samoin tekstillä, puuleluja sekä mattoja.
Marika Virmanin mukaan myös tilaustöitä otetaan vastaan sen mukaan, mitä kulloisellakin kokoonpanolla pystytään toteuttamaan. Torimyymälä on avoinna torilla elokuun loppuun saakka.
Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajina toimivat Marika Virman ja Antti Saarinen,
Heta Heino nuorten työpajalla sekä Tiina Luhio vastaavana ohjaajana.

Vihannespiste Koskinen

Vihannespiste on yksi torin pitkäaikaisimmista toimijoista. Jari Koskinen lupaa pystyttää telttansa kesäkuun alkupuolella, tarkkaa päivämäärää hän ei pysty sanomaan.
– Kevät on myöhässä ja siksipä kasvihuoneissa valmistuvat varhaisperunat ja mansikat ovat myös myöhässä. Edellisinä vuosina kaupan pystyi aloittamaan jo toukokuussa.
Juhannusviikon maanantaista 20.6. lähtien Jari Koskinen lupaa olla torilla säännöllisesti.

Kuvassa: Kahvilla Pekka ja Lea Raitala Kyösti Piipon seurassa. Kahvia kaataa Tuija Rajavuori.

Toimintakeskuksen ohjaaja Marika Virman (vas) ja myyjä Rauni Anttila.

Pienten pyöräilijöiden taitavaa ajoa

Mika Sankari
HARTOLA

Liikuntamajan asfaltoitu parkkipaikka suljettiin hetkeksi autoilta hyvää tarkoitusta eli varhaiskasvatuksen ja Liikenneturvan yhteistä pyöräilytapahtumaa varten.

Varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Onali toivotti väen tervetulleeksi tapahtumaan taitoajon, pyörien katsastuksen ja lopuksi vanhempainyhdistyksen hoitamien tarjoilujen merkeissä. Herkulliset tarjoilut sponsoroi pullien osalta Jari-Pekka ja S-market Hämeenmaa tarjosi mehut.

-Vanhempainyhdistyksen aktiivit ovat toimeliaita, ja meillä on sujuva yhteistyö keskenämme, siitä tämäkin tapahtuma on osoitus, Onali kiittelee.

Liikenneturvan Lahden alueen kouluttaja Ilkka Korhonen kehotti ensin laittamaan pyörät parkkiin ja odottamaan tarkempaa ohjeistusta. Niitä odotettiin malttamattomina 4-5- vuotiaiden pyöräilijöiden keskuudessa, sillä ajokuume poltteli kovasti viileästä ja sateenuhkaisesta illasta huolimatta.

-Pääteemana on taitoajo. Täältä saatte kotiläksyjä mukaan, joiden mukaan toimia, hän alusti.

Myös liikenneopettajana ja autokouluyrittäjänä toimivalle Korhoselle liikenne on aina ollut sydämenasia.

-Olen tekemisissä kaikkien liikkujien kanssa vauvasta vaariin. Viime aikoina olen esimerkiksi ollut lyhyen ajan sisällä sekä neuvolassa että antamassa oppia yli 65-vuotiaille autoilijoille ennakoivaan ajotapaan liittyen.

Ensin muodostettiin jono portille, ja rataan tutustuttiin jalkaisin. Sitten otettiin pyörät alle.
Turvavälit pidettiin kunnossa eikä yhteentörmäyksiä sattunut. Ensimmäisen pujottelun jälkeen ajettiin kiikkulaudan yli. Keilojen tihenevät välit sujuivat ihan hyvin.

Seuraavaksi pujoteltiin merkkien välistä. Välillä oli syytä hiljentää, kunnes saavuttiin tiukkaan liikenneympyrään ja siitä maaliin. Muutaman kierroksen jälkeen rata ajettiin vastaavalla tavalla päinvastaiseen suuntaan. Välillä havaittavissa ylinopeutta, johon ratavalvojat pyrkivät puuttumaan. Rata oli haasteellisen näköinen vanhemmankin katsojan silmään. Välillä pyllähdettiinkin, mutta matkanteko jatkui.

-Rauhallisesti kun menee, onnistuu mukavasti. Olette oppineet hyvin, mutta ei lisätä liikaa vauhtia, jottei törmäyksiä sattuisi, Korhonen kannustaa.

Moni koki kysyttäessä annettujen käsiennostojen perusteella ajotaitojensa kohentuneen.
Syksyllä on tarkoitus jälleen taitoajella.

Kuvassa: Liikenneturvan Ilkka Korhonen toimi kouluttajana.

Päivi Onali lähetti pyöräilijät yksi kerrallaan matkaan.
Valmiina radalle…
Ensin rataan tutustuttiin kävellen Ilkka Korhosen johdolla.

Jääkiekkogallup

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ/HARTOLA

Keväiset jääkiekon MM-kilpailut saavat suuren joukon suomalaisia ruutujen ääreen. Suomesta on viime vuosikymmeninä tullut jääkiekon suurmaa. Miehet ovat maailman rankingin ykkösenä ja tuorein saavutus on Pekingistä helmikuussa naarattu olympiakulta.
Perusteetta ei menestystä odoteta käynnissä olevista kotikisoistakaan.

Miten paljon kisoja seurataan ja luotetaanko Suomeen? Kartoitimme asiaa gallupilla. Esitetyt kysymykset: 1. Oletko seurannut kulumassa olevia jääkiekon MM-kisoja ja kuinka paljon? 2. Miten uskot Suomen menestyvän? 3. Miksi mielestäsi jääkiekko on noussut Suomessa niin merkittäväksi urheilulajiksi? 4. Seuraatko muuta urheilua, mitä?

Jesse:

  1. Seuraan Suomen pelit TV:stä ja muiden tuloksia netistä. 2. Pahoin pelkään mestaruuskrapulan aiheuttavan kramppeja, Suomi jää himmeämmälle mitalille. 3. Markkinointi- ja mediatilaa tullut runsaasti. Suomi noussut suurvaltojen puristuksesta menestykseen. Hinta harrastajille ja katsojille voi murentaa suosiota. 4. Ylen urheiluviikonloppuja kyllä. Suomalainen yleisurheilu on noussut rytinällä ja se kiinnostaa. Paikallisesta urheilusta BB-88 pelejä ja tuloksia.

Tuula:

  1. Olen katsonut kaikki Suomen ottelut. 2. Kultaa, tietenkin! 3. Mukava seurattava, tapahtuu paljon, suomalaisten menestys innostaa, myös NHL:ssä. 4. Satunnaisesti kaikkia lajeja.

Mikko:

  1. Tällä kertaa en lainkaan, aiemmin jonkun verran. 2. Nyt en osaa vastata, yleensä odotan Suomen pärjäävän. 3. Iso panostus juniorityöhön. 4. Lähinnä formuloita, silloin tällöin eri lajien loppuotteluita.

Tiina:

  1. Olen seurannut, mutta melko vähän. 2. Suomella mahdollisuudet menestyä hyvin. 3. Lähes jokainen on joskus luistellut ja pelannut mailapelejäkin. Lajia on helppo seurata ja sitä on paljon tarjolla. 4. Seuraan paljon. Jalkapalloa (Manchester C), hiihtoa, jääkiekkoa (olen Kärppä-fani), mäkihyppyä, rallia, pyöräilyä ja snookeria.

Veikko:

  1. Seuraan paljon, lähes kaikki TV-pelit. 2. Hopeaa tulee. 3. Lajiliitto toiminut todella hyvin. 4. Seuraan lähes kaikkia olympialajeja ammattilaisen otteella.

Juha:

  1. Kaikki Suomen pelit. 2. Mitali tulee. 3. Muut lajit missä suomalaiset pärjäävät, eivät ylitä aina uutiskynnystä. Jääkiekon menestys ollut hyvää. 4. Seuraan muutakin, laidasta laitaan.

Satu:

  1. Kyllä. Vähintään Suomen pelit. 2. Näyttää hyvältä, vaikka päätyyn asti. 3. Se on jo vähän perinnelaji ja Suomen erinomainen menestys lisää suosiota. 4. Kyllä, etenkin salibandy monella tasolla ja MM-ralli. Hiihto ja yleisurheilu, lähinnä kansainvälisiä kisoja.

Heli:
Ei kiinnosta lainkaan, eikä ole näkemystä. En seuraa urheilua.

Mikael:

  1. Kyllä, Suomen pelit. 2. Mitalipeleihin mennään. 3. On satsattu kiekkoharrastukseen ja valmentajat ovat hyviä. 4. Seuraan MM- ja EM-tason kisoja lajeissa, joissa Suomi mukana.

Täysi tupa Kankkulan kaivolla

Mika Sankari
HARTOLA

Torstai-iltana 5. toukokuuta nautiskeltiin Jokirannassa laulukomediasta.

Kankkulan kaivolla kertoi kuvitteellisesta Kankkula-nimisestä maalaispaikkakunnasta, jonka keskuksena on se kuuluisa

Kankkulan kaivo. Kaivo sijaitsee hulppean määritelmän mukaan “luonnonkauniilla paikalla Pajunköyden ja Luikurin välisen valtatien varressa, Lööperin notkossa, täsmälleen jossakin etelän ja pohjoisen rajamailla”.

Sarjaa esitettiin Yleisradiossa 1958-70. Jaksot olivat rakenteeltaan parodioita suorista radiolähetyksistä. Kuunnelman pohjalta tehty musiikkikomedia Kankkulan kaivolla- elokuva vuodelta 1960 keräsi suuren yleisön, mutta murskatuomion kriitikoilta.
Näytelmässä oltiin suuren juhannusjuhlan tunnelmissa.
Suulas kukkakauppias Manta Neulanen (Merja Kuisma) ilmaantui ensimmäisten joukossa paikalle.
-Luikurissa olin kaksi päivää ompelemassa. Tuli kohdattua paha maailma, jossa juorut kulkevat nopsaan, ja ihmissuhdekuviot vaihtuvat tuhkatiheään.

Toisin kuin alkuperäisversiossa, paikalla ei nähty pääroolissa ollutta Tippavaaran vanhaa isäntää. Sen sijaan hänen tilallaan olivat Tippavaaran emäntä ja poika. Isäntä oli kuulemma poissa harrastustensa (lue pontikankeiton) parissa. Isännän tapaan myös emännän jutut kääntyvät äkkiä pontikankeiton puoleen.
“Pitkä matka Tippavaaraan”- käännöslaulun tahdissa poika (Teuvo Oinas) ilmestyi paikalle. -Simaa ilman sitruunaa tahtoo hän.

Suvussa se kulkee…

Kaikkia alkuperäisen Kankkulan kaivon hahmoja ei muutenkaan nähty lavalla.

Kauppias Romppanen kävi hauskuuttamassa jutuillaan ja lauluillaan, toisin kuin alkuperäiskuunnelmassa, jossa hän pysyi taustalla ollen silti alati keskustelun aiheena.

Synnöve Pullo – muotitietoinen liikenainen yritti piipahtaa lyhyesti lavalla.
Yleismies Jantunen- paikallinen keksijä, joka alan asiantuntija, omasi hieman Koskelan Vilhon tapoja.

Huumorin ohella kuunneltiin humppaa esikuvan tapaan.
Trumpia muistuttanut hahmo tuli kertomaan väärennetyistä vaaleista.

Juhannusjuhlien kunniaksi kuunneltiin useampikin juhlapuhe. Juhlat huipentuivat Sexfactor-nimisen laulukilpailun merkeissä.

Tähtiä näkyi useampikin kappale, ja Tippavaaran emännän isänmaallinen puhe säväytti.
Toivo Särki, suursuomalainen tervaskanto säesti kisan osallistujia ja otti lahjakkaimmat hoiviinsa.

Seuraavaksi Jokirannassa esitetään sunnuntaina 29.5. Musikaali Agnes Alexandra – Rakkauden ruusutarha.

Kuvassa: Jokirantaan saapunut yleisö sai nauttia hyväntuulisesta laulukomediasta.

Perunaa ja hunajaa luonnonmukaisesti

Mika Sankari
HARTOLA

Hartolan 4H-yhdistyksen Maatila tutuksi- kerhossa tutustuttiin torstaina 28. huhtikuuta Kalhon Niituntiellä sijaitsevan Parikan luomutilan elämänmenoon.
Tilalla viljellään luomuna perunaa ja juureksia sekä tuotetaan hunajaa.

Yhdistystä edustivat hallituksen puheenjohtaja Hannu Kemppi ja toiminnanjohtaja Elisa Korsoff.

Karhu olikin hiljattain käynyt vieraisilla etsimässä hunajaista saalista. Mehiläistarha on aidattu otsovaaran takia.

-Valtaosin tilan tulot tulevat kuitenkin perunasta, Anna-Liisa ja Ari Parikka kertovat.

Tilan asiakkaita ovat monet Hartolan ja Sysmän ravintolat ja pitopalvelut. Tila tekee yhteistyötä myös mm. Sysmän Luomuherkun kanssa.
140 neliön kokoisessa työtilassa perunashow pyörii ympäri vuoden.

-Lisäaineita ei käytetä, joten perille toimitetut ja valmiiksi kuoritut perunat on käytettävä kolmen päivän kuluessa, he korostavat.
Perunankuorimakoneesta kuljetinta pitkin saapuvat, kolmen hehtaarin alalla viljellyt perunat on vielä viimeisteltävä kuorimaveitsellä. Viereisessä keittiössä perunoita lohkotaan ja käsittelemättömänä myytävää hunajaa tölkitetään.
Muulloin kuorimiset ja valmiiden perunoiden toimitukset perille asiakkaille tehdään 3 kertaa viikossa. Kuorimisessa menee 3-4 tuntia päivässä. Sesonkiaikana työskennellään 4-5 päivänä viikossa, jolloin työn ääressä menee pariskunnalla kymmenenkin tuntia päivässä.

Joulun alla on Parikan perunateatterissa käynnissä vuoden kiivain tuotantoaika.
-Menee paljon laatikoita ja muuta vastaavaa, Ari kertoo.

Hunajarintamalla tuotanto alkaa juhannuksen jälkeen ja elokuussa poistetaan mehiläispesistä hunajakennot ja lingotaan hunajaa. Luomusokeria käytetään mehiläisten talviruokintaan. Mehiläisvahasta valmistetaan mm. kosmetiikkaa ja kynttilöitä.

Lauantain (7. toukokuuta) REKO- ringistä Parikoilta pystyy ostamaan mm. pitopöytään erinomaista, kiinteää Nicolaa, yleisperuna Noblessia ja soseperunaksi soveltuvaa Colombaa.

Tiedetyt maailmantilanteen heilahtelut ja niiden aiheuttama epävarmuus vaikuttavat luomutilalla asti.

-Se tekee menekin ennakoinnista vaikeaa. Nyt on kyllä reippaasti perunaa, Anna-Liisa sanoo.
Tilan tuotteita voi ostaa REKOn ohella mm. Lähiruokatori Heinolan Heilasta.
Seuraavan kerran Maatila tutuksi- kerho kokoontuu toukokuun lopussa. Seuraile Hartolan 4H-yhdistyksen ilmoittelua Facebookissa.

Anna-Liisa ja Ari Parikka esittelivät luomutilansa toimintaa mm. Hartolan 4H-yhdistyksen hallituksen pj. Hannu Kempille ja toiminnanjohtaja Elisa Korsoffille.
Anna-Liisa ja Ari Parikan perunat tilataan useinmiten kuorittuina.