UUTISET

Hilda Järvinen
HARTOLA

Hartolan vuoden yrittäjäksi valittu Päivi Koskela yllättyi kesäkuun loppupuolella palaverihuijauksen merkeissä. Siinä onnistuttiin varsin mainiosti, sillä Vuoden yrittäjäksi valittu Koskela mykistyi yllätyksestä.

-Olen harvoin ollut näin sanaton, en osaa kuin kiittää erittäin lämpimästi kunnianosoituksesta, Päivi totesi hämillisenä.

Hartolan yrittäjien varapuheenjohtaja Nina Hämäläinen kertoi valitsijana toimivan Yrittäjäyhdistyksen ansiomerkkitoimikunnan perusteista:

– Toimikunta halusi valinnalla huomioida matkailualan kasvavaa merkitystä paikkakunnalla. Matkailupalvelujen tarjonta ja käyttäminen lisäävät muun muassa kaupan ja liikenteen palvelujen kulutusta ja sen myötä edistävät työllistymistä.

– Päivi on ymmärtänyt yhteistyön merkityksen niin omassa kunnassa kuin sen ulkopuolellakin. Hänet on valittu Lahti Regionin hallitukseen. Hän tekee merkittävää toimintaa Hartolan matkailun eteen.

Itsekin usein Linna Hotellissa vieraileva Hämäläinen totesi Päivi Koskelan olevan kovan luokan ravintola-alan ammattilainen.

– Hän on kasvot Linna Hotellille, joka on noussut kukoistukseen, tunnelmalliseksi ja kodikkaaksi maalaishotelliksi. Asiakkaat ovat kiitelleet viihtyvyydestä, luotettavuudesta, huolenpidosta ja rakkaudella valmistetuista aterioista.

Kunnianosoituksensa Koskela halusi ehdottomasti jakaa myös henkilökuntansa kanssa:

-En tiedä, mitä hyvää olen tehnyt, että olen saanut ympärilleni näin uskomattoman toimivan tiimin. He tukevat ja antavat kaikkensa työlleen. Samoin mahdollisuus jakaa tämän työn antoisuus ja vaikeudetkin mieheni Jorman kanssa on suuri onni.

Hartolan vuoden yrittäjäksi valinnan lisäksi Koskela sai harteilleen markkinamestarin viitan viime lauantaina Hartolan markkinoilla. Markkinamestari valikoituu yleisöäänestyksen pohjalta.

Hilda Järvinen
SYSMÄ

Sysmän vuoden yrittäjä on Mervi Kuusipohja. Kuusipohja on Mervin perustama ja työllistämä yritys.

Mervi Kuusipohjan harrastuksesta kehttyi vähitellen työ. Yrittäjänä hän on toiminut vuodesta 1993. Tuotteille on myönnetty Avainlippu-merkki, joka tarkoittaa, että tuotteilla on suuri kotimaisuusaste.

Mervi Kuusipohja valmistaa puusta ja akryylista pieniä sisustustuotteita. Tuotteet valmistuvat käyttämällä laser-tekniikkaa leikkaamiseen ja kaivertamiseen. Päätuotteita ovat ovi- ja pikkukyltit sekä avaimenperät ja pyyhenipsut erilaisin tekstein ja kuvioin.

Tuotteet menevät kaupaksi puoliksi jälleenmyyjien kautta, puoliksi messuilla ja verkkokaupan kautta.

-Tuotteita hankitaan yleensä lahjaksi tai omaksi iloksi. Tuotteet on mahdollista saada haluamallaan tekstillä, vaikkapa omalla tai lahjansaajan nimellä. Teen tuotteen sopivalla tekstillä puusta tai akryylista, toteaa Mervi Kuusipohja.

– On mukavaa, kuinka Sysmässä tehty tuote on löytänyt markkinat ympäri maata, vaikka monet sysmäläisetkään eivät tuotteista tiedä, totesi onnittelukäynnillä kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Järvinen toukokuun lopussa, kun valitsijat kävivät kertomassa vuoden yrittäjän valinnasta Kuusipohjalle.

Anna Onali-Ovaska
HARTOLA

Nousukiito. Se on omiaan kuvaamaan Hartolan elementtitehtaan kuulumisia näin syksyn kynnyksellä. Kesän aikana tehtaalle on palkattu vajaat kymmenen uutta työntekijää. Ja lisää työvoimaa tarvitaan yhä.

-Meillä on tarve palkata heti 1-2 rakennesuunnittelijaa eli rakennus- tai puualan insinööriä. Nyt osa suunnittelutyöstä on ulkoistettu, mutta ainahan se olisi parempi jos suunnittelijat olisivat oman talon sisällä. Se toisi kilpailukykyä, toteaa tehtaan toimitusjohtaja Markku Koivuniemi.

Koivuniemi johtaa Pyhännän Rakennustuotetta, joka osti Hartolan elementtitehtaan Stora Ensolta kesäkuussa. Koivuniemi on siis Hartolassa vielä uusi kasvo.

Vaikka vielä ollaan lähtökuopissa, suunnitelmat tehtaan jatkon kannalta ovat selvät.

-Haluamme ajaa tehtaan maksimikapasiteettiin. Siihen pisteeseen päästään vuosina 2018-2019, Koivuniemi uskoo.

Sisällä kahden hehtaarin kokoisessa tehdashallissa puuelementit valmistuvat millintarkassa järjestyksessä. Puu on pääosin kuusta, josta osa on peräisin lähialueen sahoilta.

Asiakas saa elementtinsä mittatilauksena, lähtien pelkistä seinä- ja pohjaelementeistä aina valmiisiin talon lohkoihin asti. Kaikkein viimeistellyimmissä versioissa huoneistoihin on asennettu sähköjohdot ja pesu- ja keittiötilojen laatoitukset valmiiksi.

Elementtejä käytetään lähes kaikenlaiseen rakentamiseen mitä kuvitella saattaa, aina kerrostaloista liikekeskuksiin, hoivakoteihin ja toimitiloihin.

Koivuniemi harppoo hallin puoliväliin, jossa tilaelementin pesutiloihin kiinnitetään parhaillaan laattoja. Työn alla on luhtitalo, joka päätyy aikanaan Vantaalle. Pääkaupunkiseudun lisäksi Pyhännän rakennustuotteella on iso jalansija Oulussa. Tälläkin hetkellä kohtuullinen osa tuotannosta on menossa Oulun seudulle.

Tulevaisuudessa puurakentamisen suosio nousee entisestään, koska puu on ekologista ja kustannustehokasta. Näin uskoo Koivuniemi, eikä hän ole ainoa.

-Tämä on ensimmäinen firma, josta uskon, että se voi myydä hallin täyteen, sanoo Markku Karnaattu.

Karnaattu on työskennellyt tehtaalla sen perustamisesta, vuodesta 2004 lähtien. Vuosien varrella tehdas on vaihtanut omistajaa tasaiseen tahtiin. Pyhännän Rakennustuote on järjestyksessään neljäs omistaja.

Kesäkuun yrityskaupoista ja sen seurauksista Karnaatulla on pelkkää hyvää sanottavaa.

-Aiemmin teimme kolme-neljä kuukautta täysillä töitä, ja sitten ei ollut mitään. Se ei motivoinut. Nyt tilauksia on hyvin ja tasaisesti. Työntekijöiden kannalta on palkitsevaa, kun he näkevät että varauskirja on täynnä ja töitä riittää tasaisesti, Karnaattu kiittää.

Ennen kesäkuun yrityskauppoja Hartolan tehdas oli maaliskuusta alkaen käytännössä kiinni ja työntekijät lomautettuina. Nyt töitä on kasvavassa määrin – ja entiset työntekijät toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi takaisin.

-Lomautusten takia menetimme monta hyvää työntekijää. Kaikilla ei ollut mahdollisuutta odottaa parempia aikoja, vaan he hakivat töitä muualta, Karnaattu kertoo.

-Jos vanhoilla työntekijöillä on halua palata takaisin, kannattaa soittaa, Koivuniemi rohkaisee.

Mihin puuelementin suosio
perustuu, Markku Koivuniemi?

”Puu on ekologista ja tuo asumiseen viihtyisyyttä. Elementit valmistetaan tehtaassa sisätiloissa, hallituissa oloissa. Käytetty materiaali on aina kuivaa. Se on merkittävä tekijä, kun ajatellaan home- ja kosteusongelmien syntymistä. En ole kuullut, että puuelementtirakennuksissa olisi ilmennyt kosteusongelmia. Lisäksi elementit ovat rakennuttajille helppoja, sillä ne on nopea ottaa käyttöön.
Puurakennusten paloturvallisuutta on kritisoitu, vaikka väitteissä ei ole totuuspohjaa. Puurakennukset on lain mukaan varustettava sprinklereillä eli katossa olevilla suuttimilla, jotka alkavat sumuttaa vettä jos rakennuksessa muodostuu savua. Tavallisissa betonielementtitaloissa sprinklereiden asentamista ei vaadita. Yleensä tulipaloissa suurimman riskin muodostavat muun muassa huonekalut, joista voi muodostua palaessa myrkyllisiä savuja.”

Anna Onali-Ovaska
HARTOLA

Tässä autossa kaikki on uutta ja viimeiseen asti hiottua. Kun ajoneuvo pysähtyy, kuuluu vienoa suhinaa: kori laskee senttejä alaspäin. Rappusia valaisevat siniset led-valot, sisällä tuoksuu uudelta. Ajokilometrejä on mittarissa vasta 5000.

Tämä on Heinolan kaupungin uusi kirjastoauto, joka kiertää Hartolassa kahtena-kolmena päivänä viikossa.

Reitit ja aikataulut uudistettiin elokuun puolivälissä. Aiemmin kirjastoauto kiersi Hartolassa alkuviikolla, mutta uuden järjestyksen mukaan ajopäivät ovat torstaina ja perjantaina. Lisäksi auto liikennöi joka toinen lauantai Itä-Hartolassa Murakan ja Koitin suunnalla.

-Toivoin, että saisimme kirjastoauton Hartolaan lauantaille. Lauantain reittiä on ehditty kokeilla kaksi kertaa. Silloin väkeä on ollut enemmän liikkeellä kuin arkipäivinä, kertoo kirjastoauton kuljettaja Jari Elfvengren.

Tänään perjantaina auto on käynyt aamupäivällä yhtenäiskoululla ja päiväkodilla. Autossa on ehtinyt piipahtaa pitkälti toista sataa lainaajaa.

Iltapäivällä on vuorossa Vuorenkylän reitti. Rantalan tilalla vastassa on tilan isäntä ja kirjastoauton vakioasiakas Jouni Hokkanen.

-Olen käynyt kirjastoautossa pikkupojasta asti. Aiemmin sukulaismies Aulis ajoi autoa ja silloin tavaksi muodostui, että auto pysähtyy meidän pihassamme. Perinne on jatkunut, Hokkanen kertoo.

Hokkanen ja Elfvengren ovat ehtineet tutustua hyvin vuosien aikana. Tänään perjantaina kaikki menee tutun kaavan mukaan: Elfvengren on valinnut Hokkaselle pinon kiinnostavia kirjoja valmiiksi. Ne lainataan ja pistetään paperikassiin.

Osan teoksista Hokkanen vie järven toisella puolella asuvalle äidilleen.

-Äiti on kova lukemaan. Viikossa menee pari kirjaa, Hokkanen sanoo ja heilauttaa hyvästiksi. Kirjastoauto häviää mutkan taakse ja kaasuttaa kohti Kauhtueentietä.

Kirjastoauton aikataulut Hartolassa

-torstaisin parittomilla viikoilla reitti Kalho-Tokeensalmi-Pohjola-Itä-Hämeen opisto. Seuraavat ajopäivät: 1.9., 15.9., 29.9., 13.10., 27.10., 10.11., 24.11., 10.12.
-torstaisin parillisilla viikoilla reitti Tollinmäki-Ansio-Rusi-Vehkasalo-Uitto. Seuraavat ajopäivät: 8.9., 22.9., 6.10., 20.10., 3.11., 17.11., 1.12., 15.12.
-perjantaisin parittomilla viikoilla reitti Hotila-Ylemmäinen
-perjantaisin parillisilla viikoilla reitti Siltasuo-Heinikka-Hara-Vuorenkylä. Seuraavat ajopäivät: 9.9. 23.9. 7.10. 21.10. 4.44. 18.11. 2.12. 16.12.
-lauantaisin parittomilla viikoilla reitti Murakka-Yölintu-Sauvuori-Koitti-Kuivajärvi-Lepsala-Kumu. Seuraavat ajopäivät: 17.9., 30.9., 15.10., 29.10., 12.11., 26.11., 10.12.
-tarkemmat pysäkkikohtaiset aikataulut löytyvät  osoitteesta www.lastukirjastot.fi/kirjastoautohartolassa

Anna Onali-Ovaska
HARTOLA

Ilmassa on uutuuden viehätystä ja ehkä hippunen jännitystäkin. Kouluvuosi on alkanut ja nyt on aika testata uutta opetussuunnitelmaa käytännössä.

Opetussuunnitelmaan (ops) on perehdytty ja sitä on hiottu kuukausia. Tänä syksynä otetaan käyttöön alakoulua eli 1-6. luokkaa koskevat uudistukset. Vuoden päästä on yläkoulun opsin vuoro.

Konkreettisia, tuntijakoon perustuvia uudistuksia on useita. Yhteiskuntaoppi palaa lukujärjestykseen usean vuoden tauon jälkeen. Tästä syksystä alkaen yhteiskuntaoppi aloitetaan neljännellä luokalla. Aineessa painotetaan aluksi arjen hallintataitoja ja yrittäjyyttä.

Ruotsin kielen opinnot aloitetaan kuudennella luokalla, kun aiemmin ne on aloitettu vasta yläasteella.

Tuntijakoon perustuvat uudistukset näkyvät välittömästi lukujärjestyksissä ja siten varmasti korostuvat.

Merkittävin muutos entiseen verrattuna on kuitenkin tapahtunut oppilaan ja opettajan rooleissa.

-Oppilas on aktiivinen. Enää ei ole niin, että opettaja on tiedon jakaja ja oppilas vastaanottaja, kiteyttää Hartolan yhtenäiskoulun rehtori Irja Niilahti.

Ja tästä painotuksesta Niilahti pitää. Samaa mieltä on opettaja Leena-Kaisa Porvari, joka oli yksi keskeisistä opsia valmistelleista opettajista Hartolassa.

Aktiivisuudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että oppilasta voidaan pyytää arvioimaan omaa työskentelyään itse. Tai häneltä voidaan pyytää arvioita luokkatoverin työstä.

-Kun oppilas jatkossa saa tokarin käteen, hänen pitäisi olla entistä tietoisempi siitä, mistä numero koostuu. Opettajan pitäisi myös antaa palautetta koko ajan, ei pelkästään laittamalla numero todistukseen, Leena-Kaisa Porvari sanoo.

Oppilaiden mielipiteitä kysytään aiempaa herkemmin.

-On tärkeää, että oppilaita saadaan mukaan koulun eri päätöksentekoelimiin. Tiimitoiminnassa suunnitellaan lukuvuoden tapahtumia ja toiminnassa on tietysti myös oppilaskunta, kertoo Porvari.

Opsin uudistus on valtakunnallinen muutos, johon valtiovalta on asettanut tarkat raamit esimerkiksi tuntijaossa. Pienemmissä linjauksissa kunnille on annettu liikkumavaraa. Opsia onkin hiottu seudullisena yhteistyönä pitkin vuotta. Hartolan kaltaisen pienen kunnan etuja opsin valmistelussa on ollut se, että kunnasta on ollut jokaisessa kokouksessa edustajat paikalla.

Tieto tulevista muutoksista on tullut suoraan koululle ilman välikäsiä. Kaupungeissa tilanne on toinen, sillä jokainen koulu ei ole saanut kokouksiin omaa edustajaansa.

Hartolan yhtenäiskoulun rehtori Irja Niilahti oli viime vuoden vuorotteluvapaalla, eikä vapaansa aikana osallistunut opsin suunnittelukokouksiin. Tulevaan hän suhtautuu kuitenkin hyvin luottavaisesti – tiedostaen, että opsin sisäänajo on vasta alkutaipaleella.

Vaikka tuntijako on selvä ja astuu voimaan heti, vie uusien opetusmetodien omaksuminen oman aikansa.

-Täytyy antaa opettajille aikaa suunnitella tunteja. Jarruna ei saa olla, vaan pitää olla mahdollistaja, Niilahti tuumii.

Uutta opetussuunnitelmaa esitellään kaikille huoltajille yhteisessä vanhempainillassa 30. elokuuta Hartolan yhtenäiskoulussa.

Muutoksia alakoulun tuntijaossa

-Yhteiskuntaoppi alkaa 4. luokalla

-Ruotsin kieli aloitetaan 6. luokalla

-Valinnaisaineita lisätään lukujärjestykseen 5. ja 6. luokkalaisille. Oppilas voi valita esimerkiksi ohjelmointia, kotitaloutta tai liikuntaa

-Liikuntaa on 4. luokalla enemmän kuin muilla vuosiluokilla, yhteensä kolme tuntia viikossa

-Kuvaamataidon tuntimäärä väheni yhteen tuntiin viikossa, koska tilalle tuli yhteiskuntaoppi