TEEMA: Turvallinen Koulutie

VIRTUAALIOPETUS LASKI AJOKORTIN HINTAA USEILLA SATASILLA

Anna Onali-Ovaska
HARTOLA, JOUTSA, SYSMÄ

Monessa autokoulussa on meneillään myllerrysten syksy. Ajokorttia varten vaadittavat teoriatunnit voi nimittäin ensimmäistä kertaa opiskella netissä, Autokoululiiton luotsaamassa erityisessä virtuaaliluokassa. Silloin oppilaat eivät enää kokoonnu paikan päälle autokoulun luokkahuoneeseen, vaan seuraavat opetusta netissä oman tietokoneensa välityksellä.

Itä-Hämeen liikennekoulu siirtyi virtuaalitunteihin ensimmäisten autokoulujen joukossa Suomessa. Muutoksella on ollut muutamia hyvin konkreettisia seurauksia.

-Ajokortin hinta laski tuntuvasti, noin 500 eurolla. Pystyin laskemaan hintaa, koska säästöä tulee vuokrahuoneistojen kustannuksista, kertoo Itä-Hämeen liikennekoulun yrittäjä Matti Huikko. Jatka lukemista ”TEEMA: Turvallinen Koulutie”

Lukiolainen tekee ilmakuvauksia

Anna Onali-Ovaska
HARTOLA

Valkoinen esine kohoaa taivaalle, pienet propellit pyörivät vimmatusti ja kojeen värivalot vilkkuvat. Kyseessä on kameralla varustettu lennokki. Sen omistaja Joonas Nyrhinen on aivan näillä hetkillä aloittamassa sillä ilmakuvauksen Rantalan tilan mökkirannassa Hartolan Harassa.

Seisomme kaislikon reunassa. Nyrhinen ohjaa lennokkia kaulassaan roikkuvalla tablettitietokoneella.

-Oikeammin sanottuna kyseessä on ilma-alus, koska Joonas on ammatinharjoittaja, huomauttaa Joonaksen isä Jukka Nyrhinen.

Joonas Nyrhinen on tosiaan perustanut toiminimen ilmakuvausten tekoa varten, vaikka on vasta 16-vuotias. Hänen yrityksensä on nimeltään Heinolan ilmakuvaus.

Heinolan lukiota käyvä Nyrhinen tekee kuvauksia sivutoimisesti koulun ohella. Kotikaupungin kuvauskeikoille pääsee vaikka omalla mopolla, mutta Hartolaan asti lähdettäessä tarvitaan isän kyytiä.

Isän on oltava paikalla myös siksi, että alle 18-vuotiaan ammatinharjoittajan kohdalla vastuuhenkilönä toimii huoltaja.

Rantalan tilalla tarkoitus on täydentää materiaalia, joka kuvattiin syyskuun alussa tilan vuokramökeistä ja niiltä avautuvista maisemista. Kuvausten jälkeen Nyrhinen työstää materiaalista videon, jonka tilan isäntä Jouni Hokkanen voi ladata Rantalan tilan kotisivuille ja Facebookiin.

Nyt ilma-alus kiertää punaista mökkiä. Joonas Nyrhinen näkee tablettinsa näytöltä reaaliaikaisesti, millaista kuvaa aluksen kamera tallentaa. Aurinkoisena syyspäivänä kameralle tallentuvat ruskan kuulaat värit ja järven helmeilevä pinta.

-Ensimmäisen kerran täällä kuvattiin markkinalauantaina, kun oli oikein kaunista ja ihan tyyntä. Latasin videon nettiin ja sitä on käyty katsomassa yli 3000 kertaa, kertoo Rantalan tilan isäntä Jouni Hokkanen tyytyväisenä.

Hokkanen haluaa videoista riittävän lyhyitä, jotta mökkiä etsivät saavat nopeasti tietoa eri vaihtoehdoista. Mutta toisaalta videon täytyy olla riittävän pitkä, jotta tietystä mökistä kiinnostunut saa kohteesta riittävästi informaatiota.

Pohdinnan jälkeen johtopäätös on, että yhden videon pituudeksi tulee noin 40 sekuntia.

Kuvauspäivän jälkeen Joonas Nyrhisellä on edessään videon editointi. Siitä hänellä on pitkä kokemus.

-Pelaan salibandyä. Isä on videoinut pelejä ja olen editoinut niitä videoita jo viitisen vuotta. Siitä lähti kiinnostus kuvaamista kohtaan, Nyrhinen kertoo.

Ensimmäisen oman lennokkinsa hän osti viime kesänä. Se oli varustukseltaan hieman nykyistä lennokkia vaatimattomampi, mutta ajoi asiansa harjoittelukappaleena.

-Ensimmäiset harjoituslennot tein Heinolassa elämänkaaritalon pihalla, isolla asfalttikentällä. Kuvasin videoita ja latasin niitä nettiin, Nyrhinen sanoo.

Esittelyvideon ansiosta Nyrhinen sai ensimmäiset toimeksiantonsa: hän pääsi kuvaamaan Heinolan kaupungin tapahtumia. Sitä varten hänen oli perustettava toiminimi ja lopulta ostettava uusi, paremmin varusteltu lennokki. Uusi lennokki tallentaa lentomatkat, joita on kertynyt maaliskuun jälkeen 300 kilometriä.

Tänä kesänä nuori yrittäjä oli kuvaamassa esimerkiksi Heinolan kesänavauksen, Heinolassa Jyrää –konsertin ja höyrylaivaregatan.

Toimeksiantoja on tullut myös Jouni Hokkasen kaltaisilta yrittäjiltä. Jouni Hokkanen uskoo, että kaikkia lennokin käyttömahdollisuuksia ei ole vielä hoksattu.

-Lennokkia voisi käyttää esimerkiksi peltojen kasvutilanteen seuraamiseen tai tuulenkaatojen etsimiseen myrskyn jälkeen, Hokkanen pohtii.

Lennokki kulkee jopa 70 kilometriä tunnissa

-Joonas Nyrhisen lennokin malli on DJI Phantom 4. Se painaa 1380 grammaa
-nopeimmillaan se kulkee 70 kilometriä tunnissa
-lennokki maksaa noin 1500 euroa, akku noin 200 euroa kappaleelta. Niitä tarvitaan useita, koska yksi akku kestää vain parikymmentä minuuttia
-lennokilla pääsee maanpinnalta 500 metriin, mutta sillä saa lentää enintään 150 metrissä. Lennokkiin on säilytettävä näköyhteys
-lennokin paikannus tapahtuu satelliitista tulevien gps-koordinaattien avulla ja sitä ohjataan tabletin avulla. Ohjauksen voi tehdä täysin manuaalisesti tai valita jonkin valmiista lentotiloista. Tällöin lennokin voi esimerkiksi ohjata kulkemaan ympyrän tietyn kohteen ympäri tai lentämään ennalta määritellyn reitin mukaisesti
-Trafille on annettava ilmoitus kauko-ohjattavan ilma-aluksen käytöstä. Ammatinharjoittajilta edellytetään myös vastuuvakuutuksen ottamista

Ympäristöviikko starttasi

Anna Onali-Ovaska
SYSMÄ

Toivolan koululla MLL:n perhekahvilassa tuoksuu vasta keitetty kahvi. Pöydälle on katettu porkkanasiivuja, tomaatteja, ruisleipää, kananmunia, salaattia ja mehua.

Ympäristöviikon kunniaksi äideille ja lapsille on tarjolla ilmainen aamupala – eikä mistä tahansa raaka-aineista. Pääosassa on ympäristöviikon kunniaksi lähi- ja luomuruoka.

Ympäristönsuojelutarkastaja Susanna Uusi-Kytölä kävi ostamassa kasvikset varta vasten tähän tilaisuuteen paikallisesta Hellqvistin puutarhasta. Lähi- ja luomuruokaa sisältävällä aamiaisella Uusi-Kytölä halusi herätellä ihmisiä huomaamaan, että päivittäistavarakaupoista löytyy tukkutavaran lisäksi myös paikallisten tilojen satoa.

Perhekahvilan aamiaisella tarjotut sekamehut esimerkiksi ovat alun perin peräisin Pärnistön ja Rantalan tiloilta, vaikka ne on ostettu paikallisesta marketista.

Kahvi ja tee ovat luonnollisesti peräisin ulkomailta, mutta tällä kertaa ne ovat luomua.

Mitä perhekahvilassa ajatellaan lähi- ja luomuruuasta?

-Tärkein kriteerini on kotimaisuus, koska uskon että kotimainen ruoka on parempaa. Tärkeää on myös se, että kotimaista ruokaa ostamalla tukee suomalaista työtä, tuumii lypsykarjatilan emäntä ja 2,5-vuotiaan Kerttu-tytön äiti Anni Kivelä.

Vierustoverit Asta Lestinen ja Maiju Marttila nyökyttelevät. Arjen kiireet ja väsymys eivät heistä ole este sille, etteikö kauppareissulla voisi katsoa mitä ostaa ja miksi. Sitä paitsi paikallisten tuottajien valikoimista löytyy arkista ruuanlaittoa helpottavia ratkaisuja.

-Yhteen aikaan myynnissä oli Hellqvistin puutarhan valmiiksi kuorittuja ja pilkottuja keittojuureksia. Ne olivat tosi hyviä, mutta viime aikoina en ole nähnyt niitä. Ehkä ne tulevat myyntiin nyt, kun satokausi on menossa, Maiju Marttila aprikoi.

Marttilalla on sylissään viiden kuukauden ikäinen Roope-vauva. Roopen ruokavalioon kuuluvat maidon lisäksi jo soseet. Marttila on huomannut, että soseet kannattaa tehdä itse sen sijaan, että ostaisi purkkeja kaupasta.

-Keitän usein yhdessä kattilassa porkkanoita ja toisessa esimerkiksi perunoita. Laitan soseet jääpalamuoteissa pakkaseen. Muoteista voi sitten sulattaa yhden tai useamman palan kerrallaan ja yhdistellä eri makuja, Marttila sanoo.

Ympäristöviikko nostaa ympäristöteemat selkeästi esille muutamaksi päiväksi, mutta perhekahvilassa huomaa että maaseudulla teemat ovat mukana jokapäiväisessä elämässä.

Kaikki jututtamani äidit olivat käyneet kesällä marjassa – myös yhdessä lasten kanssa. Pakastimissa on metsän antimia talven varalle.

Perhekahvilan varamummo, Suopellon marttojen Kaija Ikonen on myös ahkera marjastaja.

-Ympäristöviikko on mahdottoman tärkeä. Minusta on tärkeää tuoda esille kotimaisen ruuan arvostusta. Miksi kaupoissa on hyllykaupalla ulkomaisia omenoita, kun samaan aikaan kotimaisten omenoiden annetaan mädäntyä? Ja miksi tuoda ulkomailta soijaa, kun kotimaassa kasvaa härkäpapua, Ikonen kysyy.

Ympäristöviikko näkyy muun muassa näin

-Hartolan kirjastossa julistenäyttely sekä sienivisailu koko viikon. Kunnanvirastolla luontokuvanäyttely 30.9. asti
-Hartolan Aurinkorannan grillikatoksella ulkoilupäivä lauantaina 24.9.
-Sysmän kirjastossa julistenäyttely koko viikon
-Sysmän Teatteritalon lähimaastossa lasten luontokerho torstai-iltapäivänä
-Sysmän jäteasemalla lajitteluneuvontaa, energiajätteen maksuton vastaanotto ja kahvitarjoilu lauantaina 24.9.

Wanha Matkis laajentaa

Hilda Järvinen
HARTOLA

Hartolan ravintola ja –yöelämäkulttuuriin on myöhäissyksyn aikana tulossa muutoksia. Kunnan keskustassa sijaitsevan Wanhan Matkiksen toimintaa laajennetaan rinnakkaisliikkeellä entisen Hartolan Hovin tiloihin.

Wanhan Matkiksen työntekijä Sanna Paananen kertoo uusien tilojen avautumisen näkyvän syksyn aikana, kun uudessa kiinteistössä aloitetaan valmistelutyöt. Tulevan ravintolan toiminnan konseptia kehitetään vielä syksyn kuluessa. Ensimmäiset tapahtumat sijoittuvat pikkujoulukaudelle.

Paananen painottaa, että Wanhan Matkiksen puolella palvelut pysyvät samana uuden tilan valmistumisesta huolimatta:

– Meillä tarjoillaan jatkossakin päivittäinen lounas ja tilausravintolapalveluita. Samoin karaoke ja bingo-illat pysyvät ennallaan. Tulevaan tilaan kehitetään sitten uutta konseptia.

Uusi lammastila

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Ravioskorvessa sijaitseva Starhill Stable on opittu tietämään hevostilana ja tullut tunnetuksi ennenkaikkea issikoistaan. Nyt painopiste on muuttumassa lammastalouden puolelle, issikoita toki unohtamatta.

Tallin emännän Nina Blomqvistin kulunut kesä oli hektinen; työ Pinxinmäellä,  uuden yrityskuvion Ilola Holidays’in sisäänajo Pasi Sinisalon kanssa ja lammastilan kehittäminen Ravioskorven tilalla.

–Vaikka kaikki työt tuntuivat mieluisilta, tuli päällimmäiseksi riittämättömyyden tunne. Oli pakko tehdä ratkaisuja ja selkiyttää tilannetta. Päätöksenä oli jättää Pinxinmäen työt pois ja siirtää yrittämisen painopiste tänne Ravioskorpeen.

Kesän mittaan Nina ja Pasi rakentelivat Ilola Holidays -tuotetta toimintakuntoon ja ensi kesänä tämäkin sektori on valmis markkinoitavaksi. Sauna majoitustiloineen ja iso aitta, missä on viisi huonetta. Ravioskorpi lampaineen ja issikoineen on kuitenkin pääsääntöinen työpaikka ja ennenkaikkea kotipaikka.

–Ilola ei sido liiaksi, sinne riittää käynti kerran päivässä.

Korven Karitsa -tuotemerkillä lampaanlihan tuotanto aiotaan tilalla nostaa mahdollisimman korkealle. Kokonaistuotannon aikataulu kulkee kahden kuukauden sykleissä, jolloin teurastetaan kerrallaan 15 lammasta – sesonkiaikoina (joulu ja pääsiäinen) enemmänkin.. Tilalla on nyt menossa toinen erä, minkä tuotteita asiakkaat ostelivat viikonvaihteessa Osta tilalta -teemapäivän merkeissä; lihaa, säilykkeitä, makkaraa jne. Tarjolla oli myös maukasta lammaskeittoa. Lihanjalostuksen monipuolistaminen on Nina Blomqvistin selkeä tulevaisuuden tavoite.

–Tulemme valmistamaan muunmuassa valmiiksi maustettuja jauhelihapihvejä, jolloin ruoan valmistus kotona entisestään helpottuu.

Korven Karitsa on liittynyt mukaan lähiruokarengas Rekoon, minkä kautta asiakkaat voivat tilata tuotteita suoraan tiloilta. Nina kertoo jo löytäneensä yksittäisiä asiakkaita Sysmän, Hartolan ja Heinolan alueelta ja lähiruokapiste palvelee lisäksi  koko ajan Ravioskorven lammastilalla.

Pasi Sinisalo lopettaa työt Pinxinmäellä

Pasi Sinisalo on toiminut Pinxinmäen perustamisesta lähtien yhtiön toimitusjohtajana. Hän lopettaa työt ravintolassa, mutta jatkaa tarvittaessa yhtiön osakkaana – ellei innokkaita osakkeenostajia ilmaannu.

Olen valmis myymään koko ravintolan osakekannan omalta osaltani. Toivottavasti löydämme Pinxinmäen toiminnalle sitoutuneen jatkajan. Ellei sitä meidän toimesta löydy, kunta voi kilpailuttaa koko bisneksen uudelleen.

Pasi kertoo olevansa jatkossa kokopäivätoimisesti mukana Ilola Holidays’in ja Korven Karitsan toiminnoissa.

Omistan osan lampaista ja muutoin työskentelen tällaisena jokapaikan ”renkinä”.

Ensi kesän suunnitelmissa on muunmuassa kotieläinpihan perustaminen Ravioskorpeen.

Kotieläinpihan kasvatit ovat pelkästään tuotantoeläimiä, riikinkukot tai muut vastaavat eivät kuulu tähän perheeseen. Näytillä on esimerkiksi lampaita, hevosia, lehmiä, possuja. Saavatpahan lapsetkin nähdä, mistä se ruoka oikein tulee!