Sysmäläisyritykset yhteistyöhön

Kyösti Piippo
Sysmä

Kivimagia Oy ja Sysmän Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Siltanen Ky ovat solmineet yhtistyösopimuksen 5.10.2016 alkaen. Kivimagia toimittaa hautakivet Siltasen Hautaustoimistolle.

-Yhteistyösopimus on vahvistettu ja jatkossa sysmäläinen yrittäjä myy korkealaatuisia tuotteitaan toiselle sysmäläiselle yritykselle. Aiemmin hankimme kivet Korpilahdella sijaitsevalta kivivalmistamolta, kertoo Timo Siltanen.

Kivimagia Oy:n Sami Vanhanen toteaa yhteistyön helpottavan käytännön asioiden hoitoa ja toimenpiteellä on myös työllistäviä vaikutuksia. Kivimagia kehittää koko ajan konetekniikkaa; uusi siltasaha valmistuu piakkoin ja viittä kiveä yhtä aikaa hiova reunahiomakone saadaan kuntoon talven aikana. Ainakin yksi työntekijä tarvitaan lisää vielä ensi kevään aikana.

-Tuotantokapasiteettimme kasvaa ensi vuonna tämänvuotisesta 7-kertaiseksi, laskeskelee Sami Vanhanen.
Timo Siltasen mukaan hautaustoimisto hoitaa yleensä kaikki hautajaisjärjestelyt pienintä yksityiskohtaa myöten ja kokonaispalveluun kuuluu myös hautakiven toimitus.

Kivimagia valmistaa hautakivet paikallisille asiakkaille – mm. Siltaselle –  alusta loppuun täysin valmiina, kaiverruksineen. Ilman kaiverruksia olevia puolivalmiita kiviä toimitetaan myös asiakkaille eri puolille Suomea, mm. Heinolaan ja Suomussalmelle.

Siltasen ja Vanhasen mukaan hautakivien koko on pienentynyt viimeisten vuosien aikana, mutta kiven muotoiluun asiakkaat panostavat entistä enemmän. Kiveen halutaan ikuistaa tavalla tai toisella vainajan persoonaa.

Seppo Aarela osti Kivimagian Teuvo Aholta tammikuussa 2015 ja Sami Vanhanen pyörittää yrityksen käytännön toimintaa.

-Meidän yritysfilosofia perustuu käsityöosaamiseen. Hautakivien ja -laattojen ohella valmistamme yksilöllisiä ja tilausten mukaisia kivituotteita jälleenmyyjille. Täydellistä kiviverstassa tässä ollaan rakentamassa, vakuuttaa Sami Vanhanen.

Ensimmäiset Hautaustoimisto Siltasen tilaamat kivet on jo työn alla.

-Olen iloinen siitä, että pystyin vakuuttamaan Timo Siltasen meidän ammatitaidosta. Tämä toimenpide hyödyntää konkreettisesti paikkakunnan yrityselämää, kiittelee Sami Vanhanen tehtyä sopimusta.

Molemmat yrittäjät yllyttävät muitakin paikkakunnan yrityksiä tutkailemaan mahdollisuuksia lähiyhteistyön aloittamiseksi keskenään.

Edit 13.10.2016: Korjattu hautakivien kaiverrusta koskevaa osiota.

Kuorolaulua ja tilkkutöitä

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Maanantai-iltapäivällä saivat Sysmän kirjaston asiakkaat hieraista silmien lisäksi korviaan, sillä kirjaston isossa salissa kaikuivat kuorolaulut. Kirjasto toimii jo toista vuotta Sysmän Kamarikuoron harjoituspaikkana ja kuoro päätti pitää tämänviikkoiset harkat kirjastossa kaikille avoimena tilaisuutena. Valitettavan harvat vain käyttivät tämä mainiota tilaisuutta hyväkseen. Harjoitussessiossa kuoro kävi läpi  tulevan Heinolan konsertin ohjelmistoa (15.10. yhdessä Jyränkökuoron kanssa).

Kuoronjohtaja Leena Palmin mukaan Heinolan ohjelmisto käsittää syyslauluja ja suomalaisia iskelmiä vuosien varrelta. Varsin kauniilta kuullostivat mm. Cherbourgin sateenvarjot, Muistathan syyskuun, Vain rakkaus (elokuvasta Raid) ja aikoinaan Dannyn levyttämä Kauan. Lisäksi harjoitussettiin kuului pari Kaj Chydeniuksen säveltämää kappaletta.

Kirjaston asiakkaaat voivat hyllyjen penkomisen lomassa ihailla aulan tiloihin pystytettyä Systikin näyttelyä. Että mikäkö Systikki? Kansalaisopistolla alkoi 90-luvulla tilkkutyöryhmä ja alkuopit saatuaan ryhmä itsenäistyi Systikiksi. Ryhmä kokoontuu edelleen kerran kuussa ja uusia töitä syntyy liukuhihnalta. Ryhmän jäsenet harsivat yhdessä peittoja, pöytäliinoja, ikkunaverhoja ja jopa vaatteita. Kaikille vastasyntyneille sysmäläisvauvoille on Systikin toimesta toimitettu jo vuodesta 2005 lähtien tilkkupeitot neuvolan kautta.

Kesäkoti merikonteista

Anna Onali-Ovaska
HARTOLA

Hartolan Lepsalan kylällä sijaitsee kesämökki, joka on Suomen mittapuussa harvinainen. Mökki on rakennettu neljästä merikontista ja se toimii riihimäkeläisen Hukkasen perheen kesäkotina.

Merikonttiasunto sai näkyvyyttä keväällä MTV3:n Suomen kaunein koti –ohjelmassa. Pääsy finaaliin asti toi persoonalliselle mökille huomiota.

Ja se on mökin omistajan Helinä Hukkasen mielestä yksiselitteisesti hyvä asia.

-Maailmalla merikontteja käytetään asuntoina paljonkin. Kun googleen laittaa hakusanaksi container houses, näkee miten mielettömiä koteja merikonteista saa. Suomessa olisi hyvä havahtua siihen, että rakentaa voi muustakin kuin perinteisistä materiaaleista, Helinä Hukkanen tuumii.

Kun joku ilmoittaa Suomessa rakentavansa merikonteista, ovat virkamiehet uuden asian edessä. Niin oli myös Hartolassa, kun Hukkaset hakivat vuonna 2014 kesäasunnolleen rakennuslupaa. Kunnan nykyistä rakennustarkastajaa Pasi Hinkkuria Hukkanen kehuu kuitenkin varauksetta.

-Pasin kanssa asiat hoituivat hienosti ja ammattitaidolla.

Kun rakennuslupa on hallussa, voi ryhtyä tositoimiin – kunhan tietää muutaman nyrkkisäännön. Koska merikonttimökkejä ei ole myynnissä paketteina, on rakentajan käytettävä aikaa ja vaivannäköä suunnitteluun. On tiedettävä, mihin tehdään ovet ja ikkunat ja minkä kokoisina ne halutaan.

Pienimmätkin yksityiskohdat on osattava ottaa huomioon: esimerkiksi patterien ja pistorasioiden paikat.

Hukkaset tilasivat neljä merikonttia Suomen Varastokontti oy:lta Somerolta. Kontit muovattiin Hukkasten suunnitelmien mukaan. Muun muassa eristykset ja sähkötyöt tehtiin valmiiksi Somerolla. Kontit kuljetettiin Hartolaan rekalla. Ennen pitkän ja painavan kuljetuksen saapumista Hukkaset olivat mitanneet mökkitiensä leveyden ja sähkölinjojen korkeudet varmistaakseen, että rekka varmasti pääsee perille.

Siitä kun kontit saapuivat tontille, kului vajaa vuorokausi ja mökki oli pystyssä. Merikonttimökin yhtenä etuna Helinä Hukkanen pitää juuri rakentamisen nopeutta.

Sisätöistä ja sisustuksesta Hukkanen vastasi luonnollisesti itse, sillä sisustus on hänen intohimonsa. Itse hoidettiin muun muassa laminaattilattioiden asennus ja tapetointi sekä maalaus. Ulkotöistä itse tehtiin 50 neliön terassi sekä harjakatto, jonka tekemistä rakennuslupa edellytti.

-Merikonttiin ei voi porata reikiä jälkikäteen, muuten se voi ruostua. Onneksi mieheni on metallurgian diplomi-insinööri, joten saimme katon turvallisesti paikoilleen.

Sisältä kontit luonnollisesti eristettiin normaaliin tapaan, joten ne eivät ole kylmiä eivätkä kuumia, vaan lämpötilaltaan sopivia. Juuri kontin lämpötilasta Hukkasilta on kuulemma kysytty usein – mielikuvat kesällä kuumista ja talvella kylmistä konteista elävät sitkeinä ihmisten mielissä.

Merikonttimökistä tekee erityisen paitsi rakennuksen omalaatuisuus myös sen hinta. Helinä Hukkasen mukaan hinta on tavallisiin pakettimökkeihin verrattuna edullinen.

-Jos mukaan ei lasketa tontin pohjatöitä, saa tämän kaltaisen mökin noin 55-60 000 eurolla. Täytyy tosin muistaa, että meidän mökkimme on karvalakkimalli. Mökkiin ei tule vesiä, eikä meillä ole takkaa. Meillä on ulkohuussi ja rantasauna. Mökki lämpiää kolmella sähköpatterilla.

Edullisuus oli merkittävä tekijä siinä, että kesäasunto ylipäänsä rakennettiin. Mutta miksi mökin paikaksi valikoitui juuri Hartolan Lepsala?

-Olen viettänyt vauvasta asti kaikki kesät tällä samalla tontilla. Lepsalassa on ollut jo mummini ja ukkini kesäpaikka. Täällä vietämme ihania kesäpäiviä perheen ja ystävien kanssa.

Merikonttimökistä voi käydä lukemassa lisää osoitteessa helinashilton.blogspot.fi.

Elokuvaaja Jarmo Kiuru

Anna Onali-Ovaska
SYSMÄ

Hymyilevä mies –elokuvassa on sysmäläisvahvistusta. Jarmo Kiuru, 31, näyttelee siinä dokumenttielokuvan kuvaajaa. Rooli on sikäli osuva, että Kiuru on tosielämässä lopputyötä vaille valmis elokuvaaja.

Hymyilevä mies sijoittuu 1960-luvulle ja kertoo nyrkkeilijä Olli Mäen valmistautumisesta ammattilaisten MM-otteluun. Elokuva palkittiin Cannesin filmijuhlilla ja se on myös Suomen virallinen Oscar-ehdokas. Miten pääsit mukaan elokuvaan?
-Tunsin entuudestaan sekä elokuvan ohjaajan että roolittajan. He ehdottivat minulle dokumenttikuvaajan roolia. Koekuvausten jälkeen sain tietää, että sain roolin. Sen jälkeen kävin pukusovituksessa ja testaamassa, miltä 1960-luvun kamerat ja jalustat tuntuvat käytössä.

Elokuvaa kuvattiin historiallisesti merkittävillä paikoilla, esimerkiksi Helsingin olympiastadionilla, Malmin lentokentällä ja Arlan yleisessä saunassa Kalliossa. Jäikö joku kuvauspaikoista erityisesti mieleesi?
-Olympiastadion jäi parhaiten mieleen. Siellä kuvattiin kohtaus, jossa Olli Mäki nousee kehään MM-ottelussa. Kuvaukset olivat yöllä, siellä oli satoja avustajia ja erityinen tunnelma. Paikalla oli myös oikea Olli Mäki. Stadionilla myös kuvasin nyrkkeilyottelun aikana b-kameralla materiaalia elokuvaan.

Yksi elokuvan kohtauksista kuvataan Arlan yleisessä saunassa, jonka pesuhuoneessa nyrkkeilijät alkavat treenien jälkeen riehua ja heittää vettä toistensa päälle. Meteli on melkoinen, kun yhtäkkiä ovi aukeaa ja sisään astuu Olli Mäen valmentaja dokumenttiryhmän kanssa, johon sinä kuulut. Valkokankaalla meno näyttää melkoiselta. Miten kuvaaminen sujui?
-Se oli railakas kohtaus. Yksi näyttelijä sai peltisangosta silmäkulmaansa ja kamera kastui useamman kerran. Mutta tunnelma oli hieno, eikä kohtausta jouduttu ottamaan uusiksi siksi, että näyttelijät olisivat repeilleet.
-Juttelin Cannesin filmijuhlien jälkeen elokuvaajan leikkaajan kanssa. Hän kertoi, että Cannesissa yleisö oli alkanut nauraa siinä kohtaa, kun kättelen jätkiä. Jätkäthän olivat siinä alasti. Ulkomailla yleisö näkee kohtaukset joskus hieman eri lailla kuin kotimaassa.

Mikä tekee Hymyilevä mies –elokuvasta mielestäsi erityisen?
-Erityisesti se tapa, jolla elokuva on kuvattu. Yleensä elokuvissa on kameran edessä muutama näyttelijä kerrallaan, mutta Hymyilevässä miehessä heitä on useassa kohtauksessa 10-12 tai enemmänkin. Uskallan sanoa, että tällainen tekemisen tapa on poikkeuksellista. Se luo ainutlaatuisen ilmapiirin ja sopii elokuvan kuvaamaan 1960-luvun ajan henkeen. Kuvaustapa on toki ohjaajalle haastavampi, kun ihmisiä ja kysymyksiä on enemmän.

Opintosi Aalto-yliopiston elokuva- ja lavastustaiteen laitoksella ovat loppusuoralla, olet lopputyötä vaille valmis taiteen maisteri. Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
-Valmistun elokuvaajaksi. Laitoksemme entisellä professorilla oli laskukaava, josta ilmeni kuinka monta työkumppania elokuvaajalla pitää olla, jotta hänellä riittää töitä. Käytännössä kuvaajan tärkein työpari on ohjaaja. Minulla on mukavasti kontakteja ja tällä hetkellä kuvaan muun muassa dokumenttisarjaa YleFem-kanavalle. Dokumenttisarja liittyy Suomi 100 vuotta –teemaan ja se kertoo kansakuntamme ikonisista esineistä.
-Haaveeni on tehdä täyspitkä fiktiivinen elokuva.

Olet kasvanut Nuoramoisissa ja käynyt Sysmän lukion. Mitä sanoisit nuorille, jotka haaveilevat elokuva- tai tv-alasta?
-Itse kuvasin videoita jo nuorena, kaverini kanssa jaoimme erityisen kiinnostuksen omien leffojen tekemiseen. Lukiossa uskalsin myöntää itselleni, että tästä voisi saada ammatin. Tiedostin kuitenkin, että se ei ole läpihuutojuttu ja voi viedä jonkun aikaa. Lopullisen varmuuden sain, kun pääsin videoassistenttiharjoittelijaksi Heavy Metal –elokuvaan, joka kuvattiin Sysmässä vuonna 2006.
-Reittejä on monia, samoin tavoitteita. Jotkut etenevät alalle koulun kautta, jotkut hankkivat kokemuksen suoraan työelämästä. Aina tarvitaan tekijöitä, joilla on vahva oma juttunsa. Sitä ei voi opetella ulkoa.

Kotisalo käyttöön Hartolassa

Anna Onali-Ovaska
HARTOLA

Hämäläisten laulu soi maanantaina Kotisalon pihamaalla, eikä suotta. Mittavat rakennustyöt oli viimein saatu päätökseen ja oli aika juhlia palvelutalon virallisia vihkiäisiä.

-Hartolan kunta on edelläkävijä. Täällä kaikki ikäihmisten palvelut on nyt keskitetty yhteen paikkaan, ja kaikki palvelut ovat asiakkaiden käytettävissä, kiitti palvelupäällikkö Jouni Sakomaa Aava-yhtymästä. Jatka lukemista ”Kotisalo käyttöön Hartolassa”