Mika Sankari
HARTOLA
Kalhon kylästä löytyy ensimmäinen maininta vuodelta 1405.
Uusin arkeologinen tutkimus tehtiin Nuuttilanmäellä ja Kalhon muilla kohteilla pari vuotta sitten. Sen tarkoituksena oli mm. selvittää alueen soveltuvuutta drone-pohjaiseen ALS (Airborne Laser Scanning) – eli ilmalaserkeilauskäyttöön. Laserkeilaus on mittaustapa, jolla kohteesta saadaan lasersäteiden avulla tarkkaa kolmiulotteista tietoa kohteeseen koskematta. Geotrim Oy suoritti laserkeilauksen droneilla.
Selvityksen perusteella Nuuttilanmäki on suurempi ja monipuolisempi arkeologinen alue kuin tiedettiin. Tutkimusraportin uusia tulkintoja alueesta: Alueella on mahdollinen rautakauden asutusalue ja metsässä hautakummut näyttävät erilaisilta kuin aukeilla. Löydettyjen hautojen määrä kaksinkertaistui: Alkuperäinen arvio oli 30–40 hautaa, kun uusi arvio on 89 hautaa.
Noin 14 kilometriä koilliseen Kalholta sijaitsevalla Kotisalon saarella voisi olla samanlainen rautakauden hautausmaa, jossa on kuppikiviä ja mahdollinen asutuspaikka.
Tutkimusalue sisälsi vanhaa kuusimetsää, nuorta mäntymetsää ja avointa laidunaluetta, jossa oli runsaasti kasvanutta ruohoa.
Kenttätyöt tehtiin sujuvasti droonin avulla. Muutaman tunnin aikana tehtiin kolme erillistä lentokierrosta. Saman alueen yhtä tarkka mittaaminen ja saatujen tulosten puiminen olisi kestänyt muilla menetelmillä useita päiviä tai jopa viikkoja.
Tärkeä ALS-menetelmän käyttöä arkeologiassa rajoittava tekijä on instrumenttien korkea hinta. Niiden käyttämiseen ja tulosten tulkintaan tarvitaan osaamista. Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta noin 75 prosenttia, joten tämä muodostaa haasteen menetelmän hyödyntämiselle arkeologisessa tutkimuksessa.
Kulttuuriperinnön vaalimisen kannalta drone-pohjainen ALS voi tarjota hyödyllistä tietoa ja eri alojen ammattilaiset hyötyvät sen tuottamista tiedoista. Jatkossa esimerkiksi arkeologien ja metsäalan ammattilaisten yhteistyö voi hyödyttää molempia.
-Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ilmalaserkeilaus voisi olla sopiva, tarkka ja nopea tapa korkean tarkkuuden tutkimusmenetelmä suurille arkeologisille kohteille. Metsäpeite ja muu kasvillisuus vaikuttaa kuitenkin mittaustulosten suorittamiseen, johtopäätöksessä todetaan.
Lisää aiheesta: Roiha, Johanna, Einari Heinaro ja Markus Holopainen. ”The Hidden Cairns—A Case Study of Drone-Based ALS as an Archaeological Site Survey Method.” Remote Sensing 13.10 (2021): 2010 tai Lähilehdessä 45/2019.
Kuvassa: Arkistokuva viime vuonna Kalholla tehdystä samantyyppisestä droneilmakuvauksesta.