Karhuhavaintoja hurjasti

Nuoren kuusikon katveessa, loivassa rinteessä on kolme painannetta. Matalat painanteet on vuorattu lähipuista katkotuilla, jo ruskeiksi kuivuneilla oksilla. Tämä on karhunpesä.

–Suunnistusrasti on paljon helpompi löytää metsästä kuin karhunpesä. Ja itse karhun näkeminen on verrattavissa lottovoittoon, toteaa Esko Manninen.

Olemme Holmanmäessä, Hartolan Vuorenkylässä. Paarmat hyökkäävät agg-ressiivisesti kimppuumme ja heinäkuun aurinko paahtaa kuusenoksien katveessakin. Näissä maisemissa Esko Manninen on liikkunut pikkupojasta asti.

Eläkevuosina valokuvauksesta on tullut yhä tärkeämpi harrastus, ja vuoden 2013 elokuussa kohdalle osui se lottovoitto: Manninen kohtasi kolme karhua kotinsa läheisellä kaurapellolla Vuorenkylässä. Emon ja pentujen rauhallinen ruokailuhetki pellolla ikuistui Mannisen kameralle.

Sen jälkeen hän ei ole nähnyt karhun karhua, vaikka on selvää että Holmanmäessä on niiden asuinsija. Viimeisin havainto on juhannukselta, jolloin täällä nähtiin emokarhu pentuineen.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kokoamista tilastoista selviää, että karhuhavaintojen määrä Hartolassa ja Sysmässä on kasvanut räjähdysmäisesti muutaman viime vuoden aikana. Vuonna 2014 Hartolassa ja Sysmässä tehtiin noin viisikymmentä havaintoa.

Kymmenen vuotta aiemmin, vuonna 2004, havaintoja tehtiin vain kaksi. Tilastoista käy ilmi, että vuoteen 2011 asti havaintoja oli maltillisesti. Sen jälkeen niiden määrä nousi yhtäkkiä jyrkästi.

Miten näin suuri vaihtelu on mahdollista? Selitys löytyy Itä-Suomesta, jossa karhuja on liikaa. Ylikansoittumisen takia nuorten yksilöiden on ollut pakko lähteä etsimään uusia reviirejä lännestä.

Kangasniemellä karhujen määrä lisääntyi jo kymmenen vuotta sitten, ja nyt ne ovat saapuneet Hartolan metsiin.

Mitä Esko Manninen tuumaa tästä? Vuonna 2013 hän kohtasi karhut mönkijällä ajaessaan, ja sai eläimet ikuistettua filmille muutamaa minuuttia myöhemmin traktorista.

Useimmiten Manninen on kuitenkin liikkeellä pyörällä tai kävellen ollessaan kuvausreissuilla tai marjassa. Hirvittääkö?

–Ei minua pelota. Yhtään lenkkiä ei jää tekemättä karhujen takia, Manninen sanoo.

AO-O

Juttua varten on haastateltu myös Putkijärven petoyhdyshenkilöä Juhani Niemistä.