Heikki Helin
Joulukuun 8. päivä 1927 ilmestyi ensimmäinen Itä-Hämeen varsinainen numero. Lehden vastaavana päätoimittajana oli Väinö Waltteri Mäkelä. Lehteä kustansi avoin yhtiö nimeltä Itä-Hämeen kirjapaino, Väinö Laven, Hilda ja V. W. Mäkelä. Ensimmäiset numerot painettiin Lahdessa. Vuonna 1928 kesäkuussa lehden painaminenkin siirtyi Sysmään. Lehden toimitus, konttori ja kirjapaino sijoittuivat julkaisijan omistamaan taloon, jossa sijaitsi myös Sysmän kirjakauppa. Aluksi lehti ilmestyi kerran viikossa.
Vuoden 1930 lopulla lehti muuttui kaksipäiväiseksi ja 1934 kolme kertaa viikossa ilmestyväksi. Vuonna 1942 Itä-Häme ja Heinolainen yhtyivät yhdeksi maakuntalehdeksi, jonka nimiotsikossa oli molempien lehtien nimet. Heinolainen oli menettänyt toimipaikkansa pommituksissa. Yhtynyttä lehteä julkaistiin vain 25 numeroa.
Sota-aikana lehden teossa oli monia ongelmia. Erityisesti sähkön saanti oli vaikeaa. Niinpä lehden painatus siirrettiin Heinolaan ja 13.3.1942 ilmestyi ensimmäinen Heinolassa painettu numero.
Sysmäläinen Itä-Häme 1927-42
1930-luku oli sysmäläisen Itä-Hämeen kulta-aikaa. Päätoimittaja V. W. Mäkelä tunsi Sysmän ja sysmäläiset. Apunaan hänellä oli Nestori Peltola, jonka nimimerkki Juonas oli ilmestynyt nuoren paikallislehden alakertojen alle ja esiintyi säännöllisesti monet vuodet.
Eläinlääkäri Yrjö Kokko alkoi vuonna 1932 kirjoittaa Itä-Hämeeseen pakinoita nimimerkillä Nasta. Kokko kuvitti juttujaan leikkaamalla kuvat linoleumille.
Lehti Heinolaan ja omistus Kivekkäille
Väinö Waltteri Mäkelä liikekumppaneineen myi 23.7.1943 allekirjoitetulla kauppakirjalla yhtiön uudelle yhtiölle. Entiset omistajat jäivät edelleen osakkaiksi ja uuden yhtiön toimitusjohtajaksi tuli kauppaneuvos K. O. Kivekäs.
Elokuun 30. päivä 1946 Mäkelä luopui päätoimittajan tehtävistä ja hänen seuraajakseen tuli K. T. Mesiäinen Etelä-Suomen Sanomista. Mesiäistä seurasivat päätoimittajina Erkki Puputti, Ari Helminen ja Jari Niemi.
Itä-Hämeen Sysmän uutisoinnin hoiti aluetoimittaja. Pitkäaikaisin heistä oli Aino Hammar, jonka kausi kesti kolme vuosikymmentä (1964–1995). Sitten oli jonkin aikaa Leena Johansson. Nyttemmin lehden toimitus on pienentynyt eikä Sysmässä ei ole vakinaista aluetoimittajaa. Eija Nurmisen tulo avustajaksi paikkasi jonkin verran tilannetta. Viikonvaihteen tapahtumissa Sysmässä Itä-Hämeen toimittaja on ollut harvinaisuus. Ei ennakkojuttu korvaa tilaisuuden kuvausta.
Alue ei pysy Itä-Hämeen ”hanskassa”
Itä-Hämeestä on tullut ulkoasultaan miellyttävä lehti. Modernin ilmeen mukana paikallisuus on haaltunut ainakin sysmäläisten ja hartolalaisten kannalta. Päätoimittaja Niemi vakuutti aikanaan ”hanskaavansa” alueen.
Mainoksen mukaan ”Itä-Häme on lähempänä lukijoitaan kuin koskaan aikaisemmin – – – Pienen ihmisen asialla oleva Itä-Häme tarjoaa jatkossa entistä enemmän laadukasta paikallista luettavaa”.
Sysmän ja Hartolan paikallisuutisissa Itä-Hämeen lähin kilpailija on Lähilehti. Kirjoitin Lähilehden kesäasukasnumerossa (18.5), että Itä-Hämeen kuudessa numerossa on vähemmän Sysmää ja Hartolaa käsitteleviä juttuja kuin yhdessä Lähilehdessä.
Harrastin tutkivaa journalismia ja laskin Itä-Hämeen ja Lähilehden Sysmää ja Hartolaa käsittelevät jutut kesä-, heinä- ja elokuulta.
Lähilehti tyrmäsi Itä-Hämeen
Poimin viikoittain molemmista lehdistä Sysmää ja Hartolaa koskevat kirjoitukset. Itä-Häme julkaisee kunnanvaltuustojen ja -hallitusten lista-asioita yksittäisinä pieninä juttuina. Lähilehdessä on otsikko ”Sysmän kunnanvaltuusto” ja sen alla yksittäiset asiat. Laskin tällaisen yhdeksi jutuksi, vaikka alla saattoi olla viisi pientä juttua. Tämä suosi hieman Itä-Hämettä. Luvuissa saattaa olla muutaman jutun verran tulkintaongelmaa, mutta lopputulosta ne eivät muuta.
Sysmää ja Hartolaa käsitelleiden kirjoitusten määrät 29.5 – 2.9.2017 eli 14 viikon aikana olivat seuraavat: Itä-Häme hieman yli 150 ja Lähilehti hieman yli 300.
Tulos on murskaava Itä-Hämeen kannalta. Sysmäläinen ja hartolalainen saa kerran viikossa ilmestyvästä Lähilehdestä karkeasti kaksi kertaa enemmän kotikuntaansa liittyviä uutisia kuin Itä-Hämeen kuudesta viikoittaisesta numerosta. Itä-Hämeen vuosikerran hinta on moninkertainen Lähilehteen verrattuna. Ei ole onnistunut alueen hanskaaminen.
Vain Lähilehti sysmäläisten elämän valtimolla
Lähilehdessä on ilmoitukset kaikista paikallisista tapahtumista, mitä Itä-Hämeestä ei löydy. Ilmoitukset ja mainokset antavat kuvan siitä, millaista paikallinen elämä on ja mitä kunnassa tapahtuu.
Sysmän seurakunnallisia ilmoituksia ei ole enää Itä-Hämeessä. Joku aika sitten Sysmän kirkkoneuvosto hylkäsi lehden noin 10 000 euron vuositarjouksen ilmoitusten julkaisemisesta. Kirkkoneuvosto ei nähnyt aihetta muuttaa aikaisempaa kielteistä päätöstään. (Lähde: kirkkoneuvoston pöytäkirjat)
Digitaalinen Lähilehti on paras yhteys entisille sysmäläisille ja mökkiläisille. Se on erinomainen lahja, joka pitää saajansa perillä entisen kotiseutunsa tapahtumista viikoittain 35 euroa/vuosi.
Mikä Itä-Hämeen tulevaisuus?
Itä-Hämeellä meni pitkään hyvin ja sitä tilattiin lähes joka talouteen levikkialueella. Sitten ajat muuttuivat. Nykyään lehden tilanne näyttää sivullisesta vaikealta. Toimituksesta osa on siirretty Lahteen. Keskisuomalainen konserni osti Etelä-Suomen Sanomat.
Etelä-Suomen Sanomilla on runsas ilmainen tarjonta verkkosivuillaan, mikä vetää nuoria puoleensa. Itä-Hämeen ilmaisia sivuja ei juuri päivitetä. Lähilehden facebook-sivuilta löytyy paljon lehdessä julkaistuja uutisia ja niitä täydentävää kuva-aineistoa.
Edellä esitettyjen juttumäärien seurauksena usein Sysmässä kuultu kommentti Itä-Hämeen selailun jälkeen on ollut se, ettei siinä taaskaan ollut mitään.
Etlarin ja Itä-Hämeen kesken on paljon päällekkäisyyttä. Moni lukija pohtii, kannattaako molempia tilata jatkossa. Täyden uutistarjonnan Etlari maksaa noin 100 euroa enemmän kuin Itä-Häme.
Millainen on kymmenen vuoden kuluttua 100-vuotisjuhlia viettävä Itä-Häme? Parempi on jättää arvailut tekemättä. Nykyisenkaltaisena kuusipäiväisenä lehti ei kuitenkaan ilmesty vuonna 2027.
Onnittelut 90 vuotta täyttävälle lehdelle ja samalla kaino toive lehden juurien muistamisesta.
Kuvassa vasemmalla: Waltteri Mäkelä ja pojat Pertti, Eero ja Jorma ja Itä-Häme-pyörä. (Pertti Mäkelän albumi)
Kuvassa Oikella: Itä-Hämeen Kirjapaino toimi Jokion alueella olleessa kiinteistössä vuosina 1927-42. Vuonna 1971 kunta osti alueen. Nykyisin alueella on rivitaloja. (Pertti Mäkelän albumi)