Helena Mäkinen
HARTOLA
Syyslomaviikon työpajassa jyväskyläläinen graffititaiteilija Janne Saarikoski opasti kuutta nuorta.
Osaan! –hankkeen Johanna Lindstam ja Nuorten Työpaja Signaalin työntekijöitä oli paikalla. Taiteilijat laativat ensin luonnokset ja kävivät sitten valkoiseksi maalattujen vanerilevyjen kimppuun. Spraymaalien käry, pullojen sekoituskuulien kolkutus ja keskittyneet ilmeet kertoivat, että haaste imaisi mukaansa. Värien käyttäytymistä pääsi kokeilemaan harjoitustauluun.
NTS:n tekijöinä olivat Janika ja Atte, jotka maalasivat Nuorten Työpaja Signaalin kirjaimet.
CHICAGO oli Fannyn valinta. Hän oli ainoa, joka oli aiemmin maalannut graffiteja.
– Olen kotoisin Lahdesta, Suomen Chicago on lähellä sydäntä. Tätä oppii tekemällä.
SOL syntyi espanjalaisen vaihto-oppilaan Eladion ikävästä Sol-nimistä pikkusiskoa kohtaan. Ehkä nuorimies ikävöi myös kotimaansa aurinkoa…
DR tuli Destiny Raven -pelistä, jota Susa pelaa. Susa kertoi harrastaneensa piirtämistä, mutta ei graffitia.
Thomas maalasi omat nimikirjaimensa TH:n komein valko-musta-harmain -sävyin.
Saarikosken värikäs maalaustakki osoittautui kääntötakiksi, jonka voi kääntää aina, kun haluaa näyttää siistiltä.
– Puolet vuodesta pidän kahdella koululla ja yhdellä nuokkarilla graffitiopetusta viikoittain. Jyväskylässä on TUFF! –kulttuuriyhdistys, jossa opetamme hiphop-kulttuurin elementtejä: minä graffitia, 7-kertainen SM breakdancea ja DJ-porukka opastaa levyjen pyörittelyssä ja miksaamisessa. Konkarit opettavat tekemään omia biisejä, räppiä ja biittiä.
– Teen satunnaiskeikkoja, vaikka päiväkodin vanhempainiltaan tai joihinkin ryhmiin. Äänekoskella maalasin senioriporukan kanssa sillalle 120 neliötä, siinä meni kaksi viikkoa.
– Kiinnostuin hiphopista yläasteella 20 vuotta sitten, luokkakaveri tutustutti graffitiin, joka oli silloin laitonta – nykyisin alan huiput elättää tällä itsensä.
– Graffitia tehdään tosille alan harrastajille, siinä on kirjaimia. Katutaidetta, jossa on hahmoja, taas tehdään isolle yleisölle. Koulussa pitäisi opettaa edes vähän graffitia, että sitä opittaisiin ymmärtämään. Nopeasti tussilla tehdyt tägit voi nähdä kaunokirjoituksena, niissä on ihan oma estetiikkansa.
Graffiti rantautui Suomeen 1983-84. Tekijöitä vainottiin vuosia, mutta ilmiötä ei saatu loppumaan. Nyt tämä taidelaji on valloittanut oman paikkansa.
Kuvassa: – Täällä on taitavia ensikertalaisia, totesi Saarikangas. Tässä lajissa ei ikinä tule valmiiksi, haastetta löytyy aina! Kuvassa Saarikangas keskustelee Fannyn kanssa.