Emännän jouluvalmistelut

Ulla Toivonen syntyi Särkilahden Palvalan kylässä ja synnyinkodissaan Sepäntalossa hän vietti myös lapsuutensa. Opiskelut ja työt veivät Ullan maailmalle 15 vuodeksi, ensin karjantarkkailijaksi ja sitten keinosiementäjäksi, kunnes hän palasi veljensä kuoleman jälkeen vuonna 1974 emännäksi synnyinkotiinsa. Sukupolvenvaihdos Sepäntalossa tehtiin vuonna 1994, jolloin emännäksi siirtyi Ullan tytär Tuula.

Lapsuuden joulut ovat rakkaina Ulla Toivosen mielessä. Myös sekin tosiasia, että joka joulu Sepäntaloon vieraaksi saapunut eno paljastui eräänä jouluna parran alta aattoillan joulupukiksi. Aattona talon pöydät notkuivat herkkuja. Kinkku paistettiin sian kyljestä, sillä varsinaiset kinkut savustettiin säilyvyyden parantamiseksi pidempiaikaisiksi herkuiksi. Lipeäkalan Ullan äiti teki kapakalasta lipeän avulla kotona, se oli hankala työ.

–Lipeäkalasta itsestään en tosin paljoa välittänyt, mutta pippurin ja maukkaan valkokastikkeen kera tuli sekin syödyksi.

Joulun alla teurastettiin myös vasikka ja kuivalihan ohella siitä valmistettiin alatoopia, sitä herkkujen herkkua. Monesti teuraaksi joutui myös lammas ja sen kinkuista valmistettiin myös kuivalihaa. Joulupöydässä olivat edellisten lisäksi tietty ne perinteiset herkut; rosollit, porkkana-, maksa-, lanttu-  ja makaronilaatikot. Makaronitkin tehtiin itse kotona maidosta ja vehnäjauhosta ja pistettiin levyinä kesän ajaksi ullakolle kuivumaan ja kovettumaan.  Riisiäkin löytyi usein puuroaineksiksi ja rusinoita soppaan. Joulutortutkin tehtiin kotoisista aineksista ja muoto leikattiin taikinalevystä kahvipannun kannella. Joulukuusi oli sisällä ja eläimiäkin muistettiin koristelemalla navettaa kuusenhavuilla. Joulupäivänä ajeltiin 12 kilometrin matka kirkkoon hevosella aisakellojen soidessa ja kirkon jälkeen rauhoituttiin kotioloissa. Tapaninpäivä oli vieraspäivä ja silloin mentiin kylään serkuille ja kummilasten luo.

Viime vuosina tietyt joulun elementit ovat olleet samoja kuin Ulla Toivosen nuoruudessakin. Aattona syödään joulupuuro Sepäntalossa, joulupäivänä Ulla kattaa vuorostaan joulupöydän läheisille kotonaan Hietamäessä.

–Ruokalajien kokonaistarjonta ja joskus jopa liiankin runsas ruuan laittaminen on tosin vähentynyt viime vuosina, tunnustaa Ulla.

Jouluperinteisiin kuuluu myös kirkossa käynti ja aiemmin sekä Ulla että Tuula osallistuivat usein kirkonmenoihin kuoron riveissä. Joulukynttilät viedään luonnollisesti haudoille.

Ullan joulutunnelma syntyy joulukoristeiden teon ja radiosta aamusta iltaan soivien joululaulujen myötä. Myös omat laulukeikat eri ryhmien mukana vanhainkodille, terveyskeskukseen ja Ester-kodille tuovat joulun sanoman voimakkaasti esille.

Tuleva joulu on pitkälle entisten kaltainen.  Ja kyllähän Ulla edelleenkin leipoo; enkelitortut paistuvat isossa Sepäntalon uunissa, samoin porkkana-, maksa- ja lanttulaatikko. Ja kaikkea joulupuuhastelua säestää radiosta ja levyiltä tuleva joulumusiikki. KP