Vesa Järvinen
HEINOLA
Maanantaina Heinolan valtuustosalissa oli seminaari: Suomen selkäränka E75. Seminaarin puheenjohtajana toimi Päijät-Hämeen liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Mika Kari.
Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Tero Jokilehto toi tilaisuuteen ministeriön terveiset ja kertoi suunnitellun liikenteen runkoverkkoasetuksen kehittymisestä valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi. Valtatie E75 eli Nelostie on osa tätä liikennejärjestelmää.
Suunnitelman tavoitteena on sujuva liikenne, ja haasteena liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino päästöjen vähentämiseen on toimivat liikenneyhteydet.
Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen Liikennevirastosta keskittyi esityksessään ympäristövaikutusten huomioimiseen kulkuväylien suunnitelmissa, toteutuksessa ja arvioinneissa.
– Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, YVA on osa jokaista tiesuunnitelmaa, totesi Säämänen.
Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen toi seminaaripäivän aiheen lähemmäksi Hartolaa ja Sysmää.
– Nelostie on osa runkoverkkoesitystä eli valtakunnan pääliikenneverkkoa. Hartola – Joutsa -välinen tie tarvitsee 25 miljoonaa euroa korjausrakentamiseen. Tien taso ja liikenneturvallisuus ei ole valtatien tasolla, lausui Eerikäinen.
Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli ELY-keskuksen ympäristövastaava Arto Kärkkäinen keskittyi kertomaan Hartolan Ruskealasta Oravakivensalmeen kulkevan tieosuuden tämänhetkisestä tilanteesta.
Tieosuus on 12 kilometriä, jolla keskimäärin kulkee 6 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Näistä 17% kuuluu raskaaseen liikenteeseen eli noin 1 100 ajoneuvoa. Nykyinen tieosuus ei täytä Euroopan laajuisen TEN-T verkon teille asetettua tasoa.
Jo vuonna 2005 valmistunut tien parantamissuunnitelma on edelleen toteuttamatta monien valitusten takia. Nyt valitukset on käsitelty ja tie on mahdollista rakentaa. Ongelmana on, että tieosuudelle ei ole rahoitusta. 25 miljoonaa euroa puuttuu.
– Jos kaavailtuun yhdeksän kilometrin nykyisen tien korjaukseen ja kolmen kilometrin uudelle tieosuudelle ei tule rahaa viimeistään 2021, niin koko hanke on aloitettava alusta, jyrisi Kärkkäinen.
Tieosuuden korjaus helpottaisi liikennettä, suojelisi alueen pohjavesiä, parantaisi liikenneturvallisuutta ja vähentäisi liikenteen päästöjä.
Tieosuuden toteuttaminen on vain rahoituspäätöstä vailla edelleen.
Kuvassa: Hartolan ja Sysmän kuntien ylintä viranhaltija- ja luottamushenkilöjohtoa Suomen selkäranka E75 -tieseminaarissa maanantaina 18.11. Heinolan valtuustosalissa.