Vapaa-ajan asukkaille oma T-paita

Mika Sankari
HARTOLA

–T-paitaidean äiti on Kirsti Karjalainen. Hän on ollut meidän hallituksemme jäsenenä vuoden verran ja tuonut uusia ajatuksia mukanaan toimintaamme. Tämä projekti on niistä yksi, kertoo Hartolan vapaa-ajanasukkaiden yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Heinonen.
Varsinaisesti ideana oli alun perin saada näkyvyyttä uudella tavalla yhdistykselle ja piristää samalla tätä kevättä ja tulevaa kesää. Ja nyt, kun tapahtumia joudutaan perumaan paljon, on paitatempaus Heinosen mukaan eräs tapa kertoa kaikille Hartolan vapaa-ajanasukkaille, eikä vain jäsenistölle, että yhdistys on edelleen elossa ja voi hyvin.
Asuurinsinisiä Fruit of the Loomin paitoja on myyty jo kymmenittäin. Paitojen toimittaja on KH-Print Oy Hartolasta. Kun yhdistys lähti etsimään yhteistyökumppania, oli tavoitteena löytää paikallinen yritys ja siinä myös onnistuttiin. Näin voitiin tukea paikallista yritystoimintaa samalla.
–Myynti tapahtuu siten, että me ”mainostamme” paitoja sekä jäsenille lähetettävissä sähköpostiviesteissä että facebook-sivuillamme. Ostaminen tapahtuu ottamalla yhteyttä Kirsti Karjalaiseen joko puhelimitse 050 61561 tai sähköpostilla kirsti.karjalainen@gmail.com. Kerro hänelle tilaamiesi paitojen lukumäärä ja niiden koot. Hän hoitaa paitojen toimittamisen ja rahastuksen, Heinonen opastaa.
Paidan myyntihinta on 8 €/kpl jäsenille ja 13 €/kpl ei-jäsenille. Kokovaihtoehdot ovat S, M, L, XL ja XXL.
–Paidan myyntihinta on niin alhainen, että siitä ei kerry tuottoa yhdistykselle. Paremminkin me tavoittelemme tällä tempauksella yhdistyksemme näkyvyyden nostamista. Meillä oli tarkoitus käynnistää ”tavataan torilla”-aktiviteetti eli oli siis tarkoitus kerääntyä Hartolan torin kahvilaan kerran viikossa nämä paidat päällä. Kuka tahansa olisi voinut tulla juttelemaan ja kyselemään asioista. Käyttämällä tätä t-paitaa Hartolassa kauppa- yms. asioilla, piristät samalla iloisesti Hartolan katukuvaa.
Hartolan kunnankin edustaja oli luvannut tulla tarvittaessa vastaamaan vapaa-ajanasukkaiden kysymyksiin. Virusepidemian takia tämäkin idea jää toteutumatta tänä kesänä, mutta ehkä sitten vuoden kuluttua on toisin.

Kuvassa: Matti Sevilä, Pentti Heinonen, Kirsti Karjalainen ja Alf Karjalainen poseeraavat uusissa paidoissaan.

Yritys Tutuksi – Sysmän Pyörä ja Kone

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Jukka Lindfors oli keskustellut Ossi Oksasen kanssa aika pitkään halustaan ostaa Ossin omistama Pyörä ja Kone -yritys Sysmän keskustassa Ossin eläköitysmisvaiheessa. Neuvottelu konkretisoitui tammikuun alkupäiviin 2018 ja Jukka siirtyi tehdyllä kaupalla yrityksen omistajaksi. Ossi pääsi eläkkeelle ja Jukka vakuuttaa olevansa varsin tyytyväinen tekemäänsä ratkaisuun.
– Kaikki on sujunut odotusten mukaan ja töitä on riittänyt.
Yrittäjä on hyvillään siitä, ettei monia yrittäjiä kovasti kouraissut korona ole vaikuttanut juuri yhtään Pyörän ja Koneen myyntiin eikä huoltotöihin.
Jukan yrityksen tuotevaliskoima on laaja ja hittituotteeksi hän nimeää mielellään Stihlin tuoteperheen.
– Stihlin tuotteet moottorisahoista ruohoinleikkureihin myyvät edelleen hyvin. Tuotteiden laatu on tässä merkissä pettämätön. Vaikka varsinaisten metsurien määrä lähiseudulla on vähäinen, Stihlin sahoja myydään eniten moniin eri tarkoituksiin toteaa Jukka Lindfors.
Kesäasukkaiden merkitys näkyy yrityksessä koneiden ja polkupyörien huoltojen lisääntymisenä kesäaikaan. Toki vakituisten asukkaiden ostot ja huoltopalvelut pitävät Jukan ympärivuotisesti leivän syrjässä kiinni.
– En minä eläisi koko vuotta pelkästään kesäasukkaiden töillä.
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta Jukka toivoo vakinaisten- ja kesäasukkaiden käyttävän jatkossakin yrityksen huoltopalveluja ja luottavan Stihlin laatuun pienkoneiden ostoksia tehdessään.
– Näillä elementeillä tulevaisuus näyttää ihan hyvältä ja paikkakunnalla säilyy edelleen moottorisahoja, puutarhakoneita ja polkupyöriä myyvä ja huoltava erikoisliike.

Sysmän Pyörä ja Kone

Leppäkorventie 1, Sysmä
Puh. 044 978 2035
jukka.lindfors67@gmail.com

Pieni Sysmä – Suuri lomitusyksikkö

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvistilla on vastuullaan valtaisa alue karjataloudenhoitajien lomien järjestämisessä. Paikallisyksikön alueeseen kuuluu 18 kuntaa ja kaupunkia; Asikkala, Hartola, Hollola, Humppila, Jokioinen, Joutsa, Kuhmoinen, Kärkölä, Luhanka, Padasjoki, Pertunmaa, Sysmä, Tammela, Toivakka ja Ypäjä sekä Heinolan, Forssan ja Someron kaupunkien alueet. Viimeisimpänä alueeseen liitettiin Ypäjän yksikön alue 1.1.2020.
– Hallinnointi sujuu hyvin etätyön avulla, lomittajat työskentelevät asuinpaikkakunnallaan ja ympäristössä, tarvittaessa kauempanakin. Pidemmälle lähdetään vapaaehtoispohjalta, selittää Taina Blomqvist lomitustöiden rutiinia.
Suuri yksikkö tarvitsee aikamoisen määrän lomitustyöntekijöitä. Kuukausipalkkaisia maatalouslomittajia on Sysmän paikallisyksikössä 92, joista parisenkymmentä on tullut töihin Suomeen rajojen ulkopuolelta. Lyhyt-aikaisessa työsuhteessa on vuoden mittaan useita kymmeniä henkilöitä. Ostopalvelusopimuksen puitteissa töitä tekee neljätoista yrittäjää/lomittajaa.
– Lomituspalveluissa palvelujen kysyntä ja tarjonta on tasapainottelua. Kysyntään vaikuttavat koululaisten lomat, maaseutunäyttelyt, maatalousaiheiset risteilyt, tilojen kausiluonteiset työt, vanhempainvapaiden määrä ja monet muut seikat. Tällä hetkellä voisimme palkata kesäajalle lisää muutamia osaavia karjatalouden ammattilaisia, kertoo Blomqvist.
Korona on iskenyt kyntensä myös lomituspalveluihin. Epidemian alkuvaiheessa Blomqvistille alkoi tulla ilmoituksia varattujen lomitusjaksojen peruutuksista. Syynä olivat matkatoimistojen tekemät peruutukset ja tietysti myös huoli tartunnan leviämisestä.
– On tärkeää, että vuosilomia pidetään myös tässä poikkeustilanteessa ja maatalouslomittajat työllistyvät. Mikäli koronatilanne etenee, saatamme joutua tilanteeseen, jossa lomittajaresursseja tarvitaan enenevässä määrin sijaisapulomitusten hoitamiseen ja vuosilomalomitusten järjestäminen vaikeutuu, pelkää Blomqvist.
Taina Blomqvist toivoo, että asiakkaat käyttäisivät lomituspalveluja tasaisesti ympäri vuoden oman hyvinvointinsa ja jaksamisensa edistämiseksi.
Onko Sysmä jatkossakin maitopitäjä?
– Näillä näkymin on. Tilojen määrä vähenee, mutta tilakoot kasvavat ja tuotettu maitomäärä pysyy liki ennellaan. Koronaepidemian myötä kotimainen ruoantuotanto koetaan jatkossa entistä tärkeämmäksi.

Kuvassa: Sysmän lomitusyksikkö pyörittää Taina Blomqvistin johdolla suurta aluetta.

Yritys Tutuksi – Rakennuspalvelu Jani Tonteri

Mika Sankari
HARTOLA

Rakennuspalvelu Jani Tonteri on perustettu syyskuussa 2015 ja vaihto osakeyhtiömuotoon tapahtui marraskuussa 2019.
Jani Tonterin yrityksen palveluihin kuuluvat lähes kaikki rakennusalan työt, uudiskohteessa aina perustusvaiheesta viimeistelyyn. Parin viime vuoden aikana on tehty myös taloyhtiöille putkiremonttien yhteydessä tarvittavia koteloja, alaslaskettuja kattoja sekä mikrosementillä pinnoitettuja pesuhuoneita.
-Palkkatöissä olin ajatellut oman yrityksen perustamista jo vakavastikin. Kyselyitä tuli sieltä täältä, että tulisinko tekemään. Töitä kasaantui mielestäni sopivasti ja hetki tuntui oikealta. Kävin yrittäjäkurssin, perustin yrityksen ja aloitin yrittäjänä. Käytän pelkkiä alihankkijoita. Pari vuotta olen tehnyt tiiviisti yhteistyötä Rakennustoimi Kilpinen Oy:n kanssa. Vuonna 2018 saimme Kilpisen kanssa kaksi isoa kohdetta työn alle eli talousrakennuksen ja hirsihuvilan, Tonteri kertoo.
Alussa rakennuspalvelu remontoi paljon. Yritys teki aliurakointia paikallisille yrityksille. Alihankintaa tehtiin myös jyväskyläläiselle rakennusliikkeelle, joka rakensi isoja teollisuushalleja ja myymälöitä kautta maan.
-Ne olivat siihen aikaan hyvää “täytettä”. Yhteyksiä heidän kanssaan on pidetty edelleen, mutta nykyään pelkästään täällä on niin hyvät markkinat, ettei ole juuri tarvetta maailmalle lähteä, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta, Tonteri sanoo.
Yrittäjänä on ollut helpompaa sovittaa työtä ja vapaa-aikaa kuin palkansaajana. Jani Tonteri harrastaa judoa aktiivisesti. Välillä sivutyöltä tuntuva harrastus Hartolan Palokunnassa vie myös paljon aikaa.
-Poikkeusoloilla ei ole ollut juurikaan vaikutusta toimintaan. Joissakin kohteissa meidän ja asiakkaiden väliset neuvottelut on hoidettu sähköisesti. Puuliiton lakko ja kelirikko ovat olleet näitä suurempia harmeja tänä vuonna. Kunnan myöntämää tukea olisi tarjolla, mutta minulla ei ole tarvetta sitä hakea. Menköön se raha niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat, Tonteri sanoo.
Lopuksi vielä terveisiä yrittäjältä:
-Lähestykää urakoitsijaa ajoissa, jos aiotte rakennuttaa. Suunnitelmien tekemiseen menee yllättävän paljon aikaa. Uudiskohteissa rakennusluvan käsittely vie aikansa. Kun kaikki suunnitelmat ovat valmiina, on helpompi toteuttaa. Mukavaa kesää kaikille!

Rakennuspalvelu Jani Tonteri

Laaksotie 6 C 15, Hartola
Puh. 044 0308 200
jani.tonteri@rakpalvelutonteri.com

Tuore ylioppilas Maiju Tuomainen

Mika Sankari
HARTOLA

19-vuotias Maiju Tuomainen asuu Sipoossa. Hän kävi Sipoonjoen koulua ja Sipoon lukiota ennen opintojaan Hartolassa. Tuomainen harrastaa tanssia, lukemista ja kirjoittamista.

Hei Maiju, tervetuloa haastatteluun. Kuinka löysit Itä-Hämeen opistolle?
–Sipoon lukiossa alkoi mennä aika huonosti ja liikuin hieman huonossa porukassa. Sanoinkin äidilleni, että tahtoisin päästä muualle. Olimme katsoneet opistoa jo aiemmin, mutta äitini ajatteli minun olevan liian nuori lähtemään. Siirryin Hartolaan helmikuussa 2018.

Millaisia opiskelukokemuksia oppilaitos tarjosi?
–Positiivista on, että koulu on pieni. Yksilöllinen opetus on hyvää ja opiskelijayhteisö on tiivis. Opisto panostaa opiskelun nykyaikaistamiseen ja se helpottaa mm. yliopistohakuihin ja pääsykokeisiin valmistautumisessa. Se auttaa myös ylioppilaskokeiden tekemisessä, sillä kurssikokeet tehdään Abitti-koejärjestelmässä. Opistolla järjestettiin aika paljon juhlia sekä koulun että opiskelijoiden puolesta. Negatiivista oli ehkä se, että säännöt muuttuivat joskus lennossa. Asumistilat ovat olleet hieman huonokuntoisia, mutta niiden kanssa on tullut toimeen. Siitä oli haittaa, että opettajat vaihtuivat tiuhaan. Kurssit jäivät kesken ja uuden opettajan kanssa jouduttiin pähkimään, että missä mentiin ja miten kurssi suoritetaan loppuun. Rehtori vaihtui ainakin kolme kertaa minun aikanani. Jokainen rehtori on ollut erilainen ja heidän päämääränsä erosivat, joten siitä aiheutui ongelmia. Välillä tiedonkulku on ollut hankalaa opiston sisällä ja varsinkin asioiden informoiminen oppilaitoksen ulkopuolelle kangerteli. Muutamat opiskelijoiden järjestämät juhlat ovat jääneet mieleen. Ihan parasta oli, miten vain istuttiin alas, keskusteltiin, naurettiin ja pelattiin. Niitä hetkiä ja tätä porukkaa tulee ikävä. Vaikka minun kokemukseni on ollut aika myrskyisä, viihdyin silti. Kokemuksena erittäin antoisa ja sain muutaman todella hyvän ystävän.

Hyödynsitkö alueen muita palveluja?
–En varsinaisesti hyödyntänyt niitä, mutta pelasin välillä frisbeegolfia. Sitäkin tuli kokeiltua vain muutaman kerran.

Millä tavalla korona vaikutti opiskeluusi?
–Se ei varsinaisesti vaikuttanut opiskeluuni, koska minulla ei ollut enää lähikontaktitunteja. Tietysti se vaikutti aika paljon siihen, miten opettajilta sai apua, koska he olivat todella kiireisiä etätehtävien laatimisessa.

Miten kirjoituksesi sujuivat?
–Ne sujuivat yllättävän hyvin. Kirjoituksia siirrettiin viikolla. Se vaikutti todella paljon, enkä pystynyt valmistautumaan siten kuin olisin halunnut. Olen todella yllättynyt siitä, että sain ruotsin arvosanaksi B. Äidinkielestä sain C:n, josta olen myös tyytyväinen. Muut aineet menivät myös suhteellisen hyvin. Haen yliopistoihin kuitenkin pääsykokeiden kautta. Olin kipeänä kahdella suorituskerralla, joten olen vähän yllättynytkin tuloksistani.

Terveisesi tuleville ylioppilaille?
–Haluaisin sanoa, että älkää stressatko liikaa. Se on hankalaa, mutta loppujen lopuksi se on yllättävän nopeasti ohi. Jos on yhtään panostanut, niin on sentään pohja valmiina. Parhaansa yrittäminen riittää.

Minne aiot suunnata lukion jälkeen?
–Hain Jyväskylän yliopistoon lukemaan kirjallisuutta ja äidinkielen opettajaksi, Joensuuhun luokanopettajaksi ja teologiaa, Tampereelle tiedotusoppia ja Helsinkiin korean kieltä. Jos täytyisi oikeasti valita yksi, valitsisin varmaan äidinkielen opettajan opinnot. Se on sinällään vähän ristiriitaista, sillä en pidä huomion keskipisteenä olemisesta yhtään. Karanteenin aikana minulle on valjennut myös, että jos en yliopistoon pääse, haen leipuri-kondiittoriksi. Olen leiponut niin paljon, että siitä todellakin tuli yksi vaihtoehto.