Retkeillen Lapissa

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Viime torstaina Hartolan Yhtenäiskoululla kuultiin mielenkiintoisia kertomuksia Lapin päiväretkikohteista. Luontokuvaaja ja tietokirjailija Harri Ahonen Tampereelta kertoi kirjansa

Lapin retkeilyreitit pohjalta lukuisista retkikohteista ympäri Lappia. Ahonen on kirjoittanut useita vaellusoppaita, joita on käännetty myös saksaksi.

Ahosen kiinnostus retkeilyyn ja vaellukseen on lähtöisin Pohjois-Norjasta.

-Olen kotoisin Tampereen länsilähiöstä, eikä retkeilykokemuksia lapsuudesta juuri ole. Olen kuitenkin hiihtänyt kilpaa. Yli 20 vuotta sitten olin Norjan Tromssassa vaihto-oppilaana. Siellähän ainakin joka toinen retkeilee ja hienot kohteet ovat lähellä. Siitä se alkoi.

Pohjois-Norja ja Skandinavia laajemminkin ovat tulleet Ahoselle sen jälkeen tutuiksi. Kokemukset sieltä hän on kirjoittanut vaellusoppaiksi. Lapin kohteista kertovan kirjan lisäksi hän on kirjoittanut Pyhän Olavin retkeilyreitit -oppaan. Reitti kulkee halki Etelä-Suomen Savonlinnasta maan lounaisosiin poiketen myös Hartolaan ja Sysmään.

Uusin kirja Lapin retkeilyreitit keskittyy päiväretkikohteisiin, joissa normaalikuntoinen retkeilijä voi piipahtaa yhden päivän aikana. Se esittelee 225 retkikohdetta Ranuan, Posion ja Meri-Lapin kohteista aina pohjoisimman Suomen Nuorgamiin ja Kilpisjärvelle saakka.

-Lapissa kiersin kohteita alkukesällä noin kuukauden ajan. Pahimman hyttysajan pidin taukoa, mutta noin heinäkuun puolivälistä syyskuun loppuun vietin siellä. Reitit kävin läpi vähintään kerran. Päiväretkikirjan tekemiseen menee kaikkiaan noin kaksi vuotta. Olen ajatellut, että teen vielä kaksi kirjaa ja sitten lopetan retkeilykirjojen tekemisen, Ahonen mietti.
Hartolassa Ahonen kertoi niin tunnetuista kuin tuntemattomammista Lapin helmistä. Hän ei kirjoissaan kerro pelkästään luontokohteista, vaikka ne tärkeässä roolissa ovatkin.

-Minulla on aina tapana ottaa myös kulttuurihistoriallinen ulottuvuus mukaan, jos reitti vain sen mahdollistaa.

Tunnetuimmista kohteista Pallastunturin aluetta ei voi Ahosen mukaan ohittaa. Myös kaukaista Utsjokea saamelaiskulttuureineen ja Norjan rajoineen hän pitää hyvin viehättävänä paikkana.

Vähemmän tunnetuista kohteista Ahonen hehkutti muun muassa Nuvvus-Dalvadas -reittiä Utsjoella, Pielpajärven erämaakirkkoa Inarissa, jonne pääsee ainoastaan kävellen sekä Pöyrisjärven erämaa-aluetta Enontekiöllä.

Kuvassa: Harri Ahonen kertoi Lappi-tarinoita Hartolan Yhtenäiskoululla.

Nuvvus-Dalvadas -reitin maisemia. Kuva Harri Ahonen.

Valokuidusta jaettiin infoa

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ, HARTOLA

Mikkeliläinen valokuituoperaattori MPY piti tiedotustilaisuudet Sysmässä ja Hartolassa viime viikolla. MPY kertoo www-sivuillaan, että valokuitu on nopein mahdollinen liittymä asunnon tietoverkkoyhteyden toteuttamiseen. Nettiyhteyden nopeus ja tiedon määrän käsittelykyky ovat ylivoimaisia verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Se tuo myös monipuolisen kaapeli-TV- ja viihdetarjonnan. Kuidulla netinkäyttö ei hidastu, vaikka perheessä samanaikaisesti tehtäisiin etätöitä, pelattaisiin tietokoneella ja katseltaisiin elokuvia.

Asia tuntuu herättävän kiinnostusta, sillä Sysmässä Teatteritalo lähes täyttyi infoa kaipaavista kuulijoista. Useat tuntuivat jo valokuituasiaa miettineen ja onhan täällä liikkunut myös muita palvelun tarjoajia.

Aluksi MPY esitteli konserniaan. Sen taustalta löytyy pohjoismainen, infrastruktuuriin sijoittava toimija Infranode. MPY on rakentanut valokuituverkkoja Etelä-Savon alueella sekä Suonenjoella, Leppävirralla ja Varkaudessa. Rakenteilla verkkoja on Joutsassa, Orimattilassa, Heinolassa ja Lahdessa. Sysmä ja Hartola sijaitsevat heidän kannaltaan sopivasti Joutsan ja Heinolan välissä. Asiakkaina MPY:llä on kuntien lisäksi vuokrataloyhtiöitä, taloyhtiöitä, yksityisiä kuluttajia sekä yrityksiä.

MPY:n edustajat huomauttivat TV-kuvan ajoittaisista häiriöistä tällä alueella. Heidän mukaansa kaapeli-TV tarjoaisi erittäin laajan tarjonnan häiriöttömästi ja laajalla HD -sisällöllä. Yleisesti he näkivät kuituliittymän tulevaisuudessa olevan yhtä tärkeää perusinfraa, kuin sähköverkot ja vesi ovat tänä päivänä.

MPY esitteli liittymiä ja niiden hintoja taloyhtiöissä ja omakotitaloissa. Sopimukset ovat 24 kuukauden mittaisia. Jos tilauksia saadaan riittävästi, tulee verkko taajama-alueille. Alueen läheisyyteenkin verkkoa on valmius jatkaa, mikäli asiakas /asiakkaat maksavat ylimääräistä. Kuidun vetämisen kalleuden vuoksi harvemmin asuttu maaseutu jäänee joka tapauksessa ilman sitä. Parhaassa tapauksessa verkon rakentaminen taajamiin voisi alkaa kesällä.

On selvää, että rakentamiseen ei ryhdytä, ellei sopimuksia saada ennakolta riittävää määrää. Kun asiaa kysyttiin Sysmässä, oli vastaus, että kunnan ja yritysten lisäksi tarvittaisiin noin 200 taloyhtiöasuntoa ja 100 omakotitaloa.

Lopun keskustelussa tuli esiin, että usean operaattorin tilanteessa saattaa käydä niin, että kukaan ei saa sopimuksia riittävästi ja verkko jää rakentamatta. Mielenkiintoista onkin nähdä kuntien rooli asiassa.

Kiinteänä liittymänä valokuidulla on selkeät etunsa. Vasta aika näyttänee, tuleeko valokuituverkosta joskus sähköverkon kaltaista perusinfraa. Mobiiliyhteydet on kuitenkin saatu jo kohtuullisen hyvin toimiviksi.

Teijalla kasvohoidossa

Heli Oksanen
SYSMÄ/HARTOLA

Hartolalainen Teija Heikkonen on toiminut kosmetologina 32 vuotta. Teijalla on oma liike: Jalka- ja Kauneushoitola Teija, Sysmäntie 47, Sysmä. Teija tekee myös joka viikko kotikäyntejä. Teija Heikkosen perheeseen kuuluu neljä lasta ja kolme lastenlasta.

Teijalla on hyvin töitä.

  • Teen peruskosmetologin hoitoja, eniten on jalka- ja kasvohoitoja. Lisäksi teen käsihoitoja, kynsien lyhennystä ja muotoilua, kasvo- ja jalkahierontoja, kestovärjäyksiä kulmiin ja ripsiin, kulmien muotoilua ja ihokarvojen poistoa kasvoilta. Meikkauksia on vain vähän, kertoo Teija.

Sain Teijalle lahjakortin kasvohoitoon, johon kuului ihonpuhdistus ultraäänellä. Edellisestä kosmetologikäynnistäni on vuosia aikaa. Minulla on hieman huono omatunto asiasta, kun ihonhoitoni on ollut lähinnä pesu ja perusvoide.

Teijan liike on rauhallinen, viihtyisä ja kauniisti sisustettu. Ensiksi Teija peittelee minut lämpimästi hoitotuoliin. Saan pääni alle tyynyn, samoin polvien alle. Allani on lämpöpeitto, voisin nukahtaa siihen paikkaan. Tämän jälkeen Teija suojaa hiukseni.

Kasvohoito alkaa ihon huolellisella pintapuhdistuksella. Tämän jälkeen Teija antaa lämmintä kasvohöyryä kasvoilleni, kaikki ihohuokoset suurenevat ja iho pehmenee. Kasvohöyryn jälkeen iho saa kuorinnan. Kasvohoitoon kuuluu myös kaulan ja dekolteen hoito. Kuorinnan jälkeen Teija tekee kasvoilleni ultraäänilaitteella syväpuhdistuksen. Toimenpide on miellyttävä, mutta tuntuu myös, että iholta lähtee kaikki ylimääräinen kuona.

Syväpuhdistuksen jälkeen Teija laittaa kosteuttavan ihoseerumin. Tämän jälkeen saan kasvoilleni miellyttävän naamion. Naamion jälkeen Teija ehdottaa kulmien muotoilua sekä kulmien ja ripsien värjäystä. Suostun oitis, kun kaikki meikkaamiseen liittyvä on mielestäni hankalaa silmälasien kanssa. Keskustelemme myös suurentavista peileistä ihonhoidossa ja meikkaamisessa. Lopuksi saan vielä hoitovoiteen kasvoilleni. Kaiken kaikkiaan ultraääni-ihonhoito on ihana ja hemmotteleva kokemus. Suosittelen kaikille.

  • Sysmässä on kolme kosmetologia, samoin Hartolassa. Lisäksi on ripsien ja geelikynsien tekijöitä, kertoo Teija.

Kotona katsottuani tarkemmin peilistä iho näyttää ja tuntuu pehmeältä, tuntuu kuin rypytkin olisivat silenneet. Vaikka toisaalta keskustelimme, että on ihan hieno juttu, kun nykyään voi kantaa rypytkin ihan pää pystyssä, ne kun kuuluvat elämään.

Kuvassa: Teija Heikkonen liikkeessään Jalka- ja Kauneushoitola Teijassa.

Karkauspäivä

Heli Oksanen
SYSMÄ/HARTOLA

Tämä vuosi 2024 on karkausvuosi, jossa on 366 päivää normaalin kalenterivuoden 365 päivän sijaan. Karkauspäivää vietetään 29. helmikuuta, jolloin kenelläkään ei ole nimipäivää. Joka neljäs vuosi helmikuun loppuun lisätään karkauspäivä. 

Kalenterivuoden pituus 365 vuorokautta ei ole yhteismitallinen tähtitieteellisen vuoden kanssa. Ilman karkauspäivien lisäämistä vuodenajat ja kalenteri alkaisivat hiljalleen kulkea eri tahtiin. Vuodesta 2000 karkauspäivä on ollut 29.2., sitä ennen se oli 24.2. vanhan roomalaisen karkauskuukauden alkamisen mukaan. 

Karkauspäivän perinne on saanut alkunsa, kun Julius Caesar vuonna 46. eaa uudisti roomalaisen kalenterin lisäämällä joka neljänteen vuoteen yhden ylimääräisen päivän. 

Länsieurooppalaiset ovat pitäneet karkauspäivää onnettomuuksien ja nurinkurisuuden päivänä. Perinteiden mukaan karkauspäivänä on kaikki päälaellaan. Karkauspäivänä on siis mahdollisuus tehdä asiat hieman eri tavalla kuin tavallisesti. 

29.2. on neljä vuotta siitä, kun karkauspäivänä syntyneet täyttivät viimeksi vuosia. Karkauspäivänä syntyneet voivatkin viettää muina vuosina syntymäpäiväänsä joko 28.2. tai 1.3. Silloin kun täyttää 18-vuotta, lain mukaan on täysi-ikäinen vasta maaliskuun ensimmäisenä päivänä. 

Vanhan perinteen mukaan karkauspäivä oli aiemmin myös ainoa hyväksyttävä päivä, jolloin nainen saattoi kosia miestä. Karkauspäivää pidettiin tämän vuoksi vanhojen piikojen päivänä. Tuohon aikaan vanhaksi piiaksi luokiteltiin jo vasta 25 vuotta täyttänyt nainen. 

Jos mies antoi naiselle rukkaset, kosiva nainen oli oikeutettu miehen ostamaan hamekankaaseen. Kangaskaupoissa käy edelleenkin karkauspäivän seurauksena  tavallista enemmän miesasiakkaita ostoksilla. Karkauspäivänä on Englannissa kosittu jo vuosisatojen ajan. Suomessa perinne on alkanut 1800-luvun puolella. 

Karkauspäivät ovat olleet myös varsin suosittuja vihkipäiviä viime vuosina.  Karkauspäivä on myös edelleen loistava kosimispäivä tai huumorimielessä saatu ”ilmainen hamekangas” -päivä. Ja sehän on vain kunnia, jos tulee kosituksi karkauspäivänä, suostuu sitten tai ei. 

Karkauspäivä – sanan ”karkaus” ei tarkoita karkaamista, vaan ”hyppäämistä”. Jos kalenterissa on siirrettävä päivää osoittava merkki (ennen vanhaan oli puinen), karkauspäivänä merkkiä hyppyytetään karkauspäivän vuoksi.
(Lähteet: Anna.fi, Yliopiston almanakkatoimisto, Häät.fi, Wikipedia, Puutarha.net)

Kuvassa: Karkauspäivän seurauksena voi joutua ostamaan hamekankaan. 

Hamekangasta, kihloja ja pullakahvit

Samuli Simula
SYSMÄ, HARTOLA

Tänä vuonna vietämme karkausvuotta. Yksinkertaisuudessaan kalenteriimme on merkitty yksi päivä lisää. Tämä johtuu siitä, että aurinkovuosi on kuusi tuntia 365 -päiväistä kalenterivuotta pitempi. Karkauspäivää 29.2. juhlitaan näin joka neljäs vuosi.

Karkauspäivänä syntynyt pääsevät juhlimaan virallista syntymäpäivää näin ollen aniharvoin. Emme tavoita ennakkoon yhtään karkauspäivänä syntynyttä. Onko heitä joukossamme? Kahvila Avillan Terhi Rekola-Lehtosella on Lähilehden lukijoille makoisa viesti: hän toivottaa teille kaikille hyvää lähi-syntymäpäivää ja tarjoaa pullakahvit kaikille niille paikkakuntalaisille, jotka todistettavasti ovat syntyneet karkauspäivänä 29.2.

Kansanperinteessä karkauspäivää on kutsuttu myös nimellä vanhojenpiikojen päivä. Perinteeseen kuuluu tapa, että naisilla on lupa kosia. Joillakin paikkakunnilla tästä päivästä on rakennettu tapahtuma. Tulokset ovat olleet lupaavia. Lapinjärven kosintamestari on ilmoittanut, että heillä kahtena karkauspäivänä järjestetyssä tapahtumassa saatiin paikkakunnalle kymmenen uutta pariskuntaa. Pariskunnat taas ovat saaneet yhdessä 14 lasta. Julkiseen kosintaan uskaltautuneille pariskunnille houkuttimena annetaan palkkio: tontti puoleen hintaan! Tämä tieto on lainattu YLEn Elävän arkiston sivuilta. Voisiko vastaavilla hauskoilla pikku ideoilla saada Sysmä-Hartola -alueen väkiluvun uuteen nousuun?

  • Tänään on karkauspäivä. Miten ois, jos mentäis naimisiin, vai tuleeko nyt hamekangas? kysyi Eija Järvinen eräältä isännältä.

Eija muistelee hymyssä suin aamun kulkua juuri ennen töihin lähtöä. Hamekangasta ei sitten kuulunut, vaikka hieman isäntä empi. Vastaus sisälsi sivulauseen, ”ois niitä kai parempiakin miehiä tarjolla”. He ovat olleet onnellisesti naimisissa vuodesta 2000 lähtien. Kuinkahan paikkakunnalla tänä vuonna käy? Mennäänkö mittaamaan hamekangasta vai ostamaan kihloja? Ei muuta kuin kosimaan vaan kaikki naiset! 

Sysmän Kello ja Kulta -liikkeen omistaja Anne Laitinen lähtee päivään mukaan. Hän tarjoaa kaikille karkauspäivänä kosinnan hyväksytysti suorittaneille tuleville pariskunnille kihlasormuksista 20% alennuksen, kun mainitset 29.2. liikkeessä ”lähi-kosinta”.

Karkauspäivästä on muodostunut nykyään myös suosittu vihkipäivä.

Kuinka moni tiesi että Sysmässä syntynyt Olavi Virta vastasi karkauspäivän kosintaan myöntävästi?

Kuva: Kihlat vai hamekangas? Jäämme odottamaan vastauksia.