Kuukausi: marraskuu 2021

Mika Sankari
HARTOLA

Valtio on sitoutunut lisäämään kävellen ja pyörällä tehtäviä matkoja vuoteen 2030 mennessä 30 prosentilla.

Seitsemättä kertaa järjestettävä Pyöräilytalvi- kampanja muistuttaa, ettei pyöräily ole talvella mitenkään erikoista tai vaativaa. Se on usein nopein ja hauskin tapa liikkua myös lämpötilan pudottua ja päivien pimennyttyä. Suomen keleihin tottunut ei tarvitse erityisosaamista talvipukeutumiseen.

Talvessa on toki omat haasteensa. Äkkinäiset käännökset ja nopeudenmuutokset liukkailla pinnoilla ovat pääsyyt kaatumisiin.

Viileässä renkaan ilmanpaine laskee, mutta toisaalta hieman pehmeämmällä renkaalla on parempi pito. Nastarenkaat eivät ole välttämättömät, mutta monien mielestä ne tuovat ajamiseen lisää varmuutta, ja niillä voi ajaa hieman vauhdikkaammin.

-Polkupyörien takavalojen käyttö on yli kolminkertaistunut parissa vuodessa, Pyöräliitto kiittelee.

Etuvalo on valkoinen, takavalo punainen. Pienikin tuikku riittää takavaloksi. Siitä tuli pakollinen 1.6.2020. Valoksi kannattaa valita esimerkiksi USB-ladattava led-lamppu. Silloin ei tarvitse jatkuvasti vaihdella paristoja, ja kesken työmatkan sammuvan valon voi ladata, kunhan pistoke on saatavilla. Lampun tarkoituksena ei ole valaista yötä, vaan helpottaa muita kulkijoita havaitsemaan toisensa. Valoa on hyvä käyttää jo päivän hämärtyessä.

Viime viikolla jaettiin tuhansia ilmaisia led-valoja lähes 30 paikkakunnalla.

Hartolassa tekninen toimi organisoi tapahtumaa ja kirjasto hoiti jakelupuolen perjantaina 15. marraskuuta kirjaston aukioloaikana henkilökunnan paikallaollessa. Lamppuja olikin riittävästi eli kymmeniä tarjolla, ja niitä haettiin heidän mukaansa myös perheenjäsenille.

-Hartola on kenties maakunnan aktiivisin pyöräilykunta kokoonsa nähden, tekninen johtaja Janne Myntti miettii.

Kunnassa tullaan järjestämään erilaisia infotilaisuuksia ja tapahtumia mm. koululaisille ja selvittämään mahdollisuuksia ottaa sähköpyörän hankintatuki työsuhde-eduksi. Wellamo-pyöräilyreitti on käytössä talvellakin.

Talvella on myös hyvä ja ruuhkaton tilaisuus huollattaa pyöränsä esimerkiksi Pyöräpalvelu Ari Kääriäisellä.

Talvikilometrikisa lähestyy kovaa kyytiä, ja näillä näkymin ilmoittautuminen avautuu joulukuun alussa. Kisa on osallistujille maksuton, ja sen järjestäjä on Pyöräilykuntien verkosto ry.

Mika Sankari
SYSMÄ

Sysmän Sisu järjesti Sysmän uimahallin taidosalissa yhteistyössä VPK:n naisten kanssa itsepuolustuskurssin, jossa vetäjänä toimi kokenut turvallisuusalan ammattilainen Jukka Hakulinen.
Luennolla käsiteltiin haastavien henkilöiden kohtaamista ja annettiin vinkkejä neuvottelutilanteisiin.
Itsepuolustuskurssin ensimmäisessä osassa keskityttiin teoriapuoleen. Viikon päästä tehdään myös fyysisiä harjoitteita.

Stressi hallintaan

-Stressinhallinta on oleellinen osa hyvinvointia, tilannetajua, resilienssiä ja turvallisuutta. Stressi on ylikuormitusta, joka voi näkyä henkisinä ja fyysisinä oireina. Stressi vaikuttaa negatiivisesti yleiseen terveydentilaan monin tavoin pitkittyessään ja pahimmillaan stressi aiheuttaa erilaisia vakavia ongelmia, kuten uupumista, masennusta, ihmissuhdeongelmia ja työtapaturmia. Monen sairauden taustalla voi olla stressi.
Stressitekijöitä elämässään hallitsemalla työn tuottavuus, hyvinvointi, terveys ja turvallisuus paranevat merkittävästi.

Hyvää ja huonoa stressiä

-Kaikki kokevat välillä stressiä, ja on toki hyvä muistaa, että on myös positiivista stressiä ja sitä oikeastaan tarvitsemme, luennoitsija muistuttaa.

Negatiivista stressiä ei ole hyvä olla varsinkaan kumuloituvana ja kroonisena.
Teknostressi, kemiallinen stressi ja eettinen stressi ovat esimerkkejä erilaisista stressilajeista. Niihin voi vaikuttaa vain tunnistamalla niitä. Myös erilaiset riippuvuudet ja addiktiot aiheuttavat monille stressiä.
Myös positiivista stressiä on olemassa eikä kukaan voi olla stressaamatta jostain.
Erään englantilaisen tutkimuksen mukaan viisi tuntia somessa lisää merkittävästi itsetuhoisia ajatuksia muunmuassa ulkonäköpaineiden takia.

Stressinhallinta auttaa neuvottelutilanteissa

Esimerkiksi haastavan henkilön kohtaamis- ja väkivaltatilanteessa stressi on vahvasti läsnä ja on olennaista osata neuvotella sekä kyetä tulkitsemaan kehonkieltä. Kehonkieli paljastaa usein myös stressin.
Tunteiden ja järjen tulisi olla tasapainossa keskenään.
Uhkatilanteissa pitää välttää tilanteen eskaloimista. Esimerkiksi poliisin suoriutumista tehtävissään on tarkasteltu jälkikäteen, ja havaittu puutteita stressinhallinnassa.
-Helpommin sanottu kuin tehty ja vaatii pitkää harjoittelua oikeaa hengitystapaa myöten, mutta uhkaavaa henkilöä kohtaan on kyettävä tuntemaan empatiaa, Hakulinen korostaa.

Häpäisemistä tulee välttää ja yrittää pedata kunniallista perääntymistietä riitatilanteesta.
Kuulusteluhuoneiden karu varustelu tähtää siihen, että kuulusteltavan huomio ei karkaa muihin ympärillään oleviin tekijöihin.

Kenen pitää hallita stressiä?

Jokainen hyötyy stressaavien tilanteiden hallitsemisesta. Haastavia kohtaamisia työssään kokevat viranomaiset ovat esimerkkejä ammattiryhmistä, jotka kokevat eritasoista stressiä.
Kaikkia ryhmiä ja yksilöitä voidaan valmentaa kestämään paremmin stressaavan nykyelämän paineita ja haasteita.

-Hyvä vartija ei joudu painimaan alituiseen, vaan omaa neuvottelukykyä. Itsenikin piti opetella se kantapään kautta. Kontakti kenttään on tärkeää säilyttää, 36 vuoden mittaisen kokemuksen turvallisuusalalla omaava Hakulinen korostaa.

Yhtä lailla yhteiskunta voi joutua stressin eteen, kuten Suomessakin kävi puutteellisen ennakoinnin takia ennen koronaa.

Tapojen muuttaminen ei ole helppoa

Olemme tapojemme orjia. Niitä voi muuttaa, mutta se vaatii sitoutumista. Kymmeniä yrityksiä vaaditaan keskimäärin haitallisen tavan muuttamiseen.

-Yhden tavan muutos onnistuu melkein yhdeksällä kymmenestä, kahden tavan noin joka kolmannella ja kolmen tavan muutoksen onnistumisprosentti jää seitsemään, hän muistuttaa.

Hyvinvointiaan lisätäkseen ja paineensietokykyään kohottaakseen ihmisen täytyy olla sisäsyntyisesti muutokseen valmis.
Siinä ei tuputtaminen toimi, vaan ajatteluprosessin täytyy kehittyä itsenäisesti.
Palautumisen laatuun pitää kiinnittää huomiota, sillä “perjantaipullo” ei auta poistamaan varsinaisia syitä eli stressitekijöitä.
Kurssilaisten ei ole tarkoituskaan olla ninjoja viikon päästä, vaan saada harjoitusta henkiselle puolelle.

-Niin kauan kun on dialogia, kaikki on hyvin!

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Päivi Kivelä tuli Sysmän kunnan palvelukseen konekirjoittajan virkaan 1.4.1975. Erittäin pitkä työura samalla työnantajalla tulee päätökseen vuoden vaihteessa eläkkeelle jäämisen vuoksi.

Kivelä hoiti vuosina 1983-84 kirjanpitäjän viransijaisuutta. 1984 hänet valittiin yleishallintoon kanslistiksi. Entinen palkkakirjanpitäjä oli jäämässä eläkkeelle ja 1.3.1985 Kivelä aloitti palkanlaskennassa. Myöhemmin nimike muuttui palkkasihteeriksi. Sitä työtä hän tekikin pitkän rupeaman aina viime kesään saakka, jolloin hän siirtyi vuosilomalle pitämään rästiin jääneitä lomiaan.

Työuran alussa työvälineinä käytetyt tietokoneet olivat täysin erilaisia kuin nykyään. Ohjelmat ehtivät myös muuttua moneen kertaan.

-Nykyiset ohjelmat ovat hyviä ja se on omalta osaltaan helpottanut työtä. En kaipaa vanhoja aikoja työssä. Tietenkin joskus otti päähän opetella jatkuvasti uusia ohjelmia, Kivelä muisteli.

Pitkällä työuralla osaamista ja kokemusta kertyi ja Kivelä olikin kunnanviraston työyhteisössä henkilö, jonka asiantuntemusta kaivattiin ja jolta kysyttiin asioita, luottaen että Päivi kyllä tietää. Esimerkiksi monen alan sopimukset jatkuvine muutoksineen olivat hänellä hallussa.

Koulutoimen hallinnon muutosten jälkeen vuonna 2017 mukaan tuli myös opettajien palkkojen laskeminen. Ne eivät ole aivan yksinkertaisia. Sysmässä on yhteisiä opettajia peruskoulun ja lukion kesken ja myös Sysmän ja Hartolan välillä on ollut opettajayhteistyötä. Ne tuovat omia kiemuroita palkanlaskentaan. Kivelä kertoi saaneensa niihin kuitenkin hyvän koulutuksen.

Henkilökunnan vähetessä Kivelä kertoi viimeisten vuosien olleen hyvin kiireisiä. Viime syksynä hän teki ratkaisun eläkkeelle jäämisestä vuoden 2022 alussa. Palkkasihteerin työtä hoitaa tällä hetkellä viransijainen, mutta työ vakinaistetaan ensi vuoden alusta.

Eläkepäivinä Päivi Kivelä jatkaa liikunnallisia harrastuksiaan jumpan, lenkkeilyn ja hiihdon parissa. Myös joissain järjestöissä työt jatkuvat ja hän on ollut jo lähes 30 vuotta Bandy Boys -88:n rahastonhoitajana ja puuhanaisena.

Parasta työssä ovat olleet työkaverit.
-Heidän kanssaan on voinut jakaa iloja ja suruja. Haluankin kiittää kaikkia ihania työkavereita, ystäviä ja kunnanhallituksen naisia, jotka muistivat minua jäädessäni vapaalle, lopetti Päivi Kivelä.

Kuvassa: Päivi Kivelä tekee paljon vapaaehtoistyötä esim. Salibandyn taustalla.

Kyösti Piippo
HARTOLA

Otsikon laululla Hartolan Viihdekuoro kyseli juhlakonsertissaan yleisöltään ikäänkuin etukäteen tapahtumaan osallistumista. Ja oltiinhan siellä, kirkko likipitäen täyttyi musiikinnälkäisistä kuulijoista.

Kuoron johtaja Lea Luts oli laatinut mielenkiintoisen konserttiohjelmiston. Se käsitti kolme osiota: kotimaisen musiikin osasto, solistien osuudet ja kirkkomusiikin osasto.

Konsertin erinomainen juontaja Kalevi Hanhinen kutsui kuoron äänialue kerrallaan alttarin eteen (tenoreita oli niukasti, sopraanoja taas paljon) ja nelinsenkymmentä laulajaa herätti yleisön mielenkiinnon alkuunsa ohjelmiston ulkopuolisella rauhantervehdys -laululla.

Kotimaisten laulujen osio täyttyi tutuilla lauluilla: mm. Kotimaani ompi Suomi, Maailma on kaunis, Täällä Pohjantähden alla, On suuri sun rantas autius ja Suojelusenkeli.

Todetaan jo tässä yhteydessä konsertin viimeinen osio: Ave Maria di Caccini, Pie Jesus, Panis Angelicus, sitten otsikossa mainittu Were you There, Signore delle cime ja lopuksi ikäänkuin kuoron kiitoksenosoituksena johtajalleen Lealle ja konsertin säestäjälle Jaak Lutsille heidän äidinkielellään laulettu Pärt Uusbergin Head ööd.

Kuoron konserttisointi oli kohdallaan. Alun pieni hermostuminen oli heti kohta tipotiessään ja kirkkolaulujen osio paljasti kuoron vahvuuden; pitkät ja rauhalliset äänet lumosivat, olivat puhtaita ja niitä oli mukava kuunnella Kalevi Hanhisen neuvon mukaan silmät kiinni. Miesten rivistön palkeet aukesivat täyteen voimaan. Lea Luts saa innostavalla johtamisellaan kuoron aina parhaaseen mahdolliseen vireeseen.

Solistien osuuden avasi Jaak soittamalla kirkkoon lahjoitusvaroilla hankitulla flyygelillä Jean Sibeliuksen Romanssin Des -duuri. Jaakin soitto on aina yhtä varmaa ja loistokasta.

Laulusolistit onnistuivat myös. Leena-Kaisa Porvarin Itkevä huilu oli puhdas ja antaumuksella laulettu esitys. Ossi Hildenin jykevä ääni sopi hyvin kirkkoon ja Tiina Kotila-Paaso ja Mari Lehtosaari-Miller olivat myös varmoja.

Kalevi Hanhisen juonto oli iso osa onnistunutta konserttia. Hän ehti kertoa monia tapahtumia Viihdekuoron historiasta ja mainitsi Raimo Asikaisen ja Rauni Salmelan ansiot kuoron perustamisessa lopettaneen Riippusilta -kuoron jälkeen. Hänellä oli myös monia mielenkiintoisia tarinoita ohjelmiston lauluista.

Viihdekuoron konsertit antavat varmuudella jatkossakin monia ilonhetkiä paikkakuntalaisille.

Kuvassa: Viihdekuoro täytti koko alttaritilan. Etualalla selin tilaisuuden juontaja Kalevi Hanhinen ja flyygelin takaa pilkistää Jaak Luts.

Perinteistä Hengitysliiton ja Apteekkariliiton yhteistä Lisäaikaa liikunnalle -kampanjaa juhlitaan tänä vuonna Tärkeintä on lähteminen – vähintään kerran päivässä-teemalla.
Hengitysliitto kannustaa yhdessä Apteekkariliiton ja Liikkuva aikuinen -ohjelman kanssa hengitysterveydestään kiinnostuneita ihmisiä käyttämään talviajan tuoman lisätunnin liikuntaan ja omasta terveydestään huolehtimiseen.

Kampanja starttasi “kellojensiirtoviikonloppuna”, ja se jatkuu marraskuussa lähtöpistekorttikampanjalla, jossa jokainen voi kerätä itselleen liikkeellelähtöpisteitä ja 30 pistettä kerättyään osallistua Jopo-polkupyörän arvontaan.

Apteekkari Marita Puikkonen ja proviisori Heta Salo johdattivat lauantaina monen vuoden tauon jälkeen reippaan kävelijäjoukon liikkeelle kohti Palvelutaloa, jossa Sysmän Palvelutaloyhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Juhola otti heidät vastaan ja esitteli aluetta.
Testamenttivaroista ja Leader-ohjelman kautta on saatu rahoitusta uuden elämyspolun toteuttamiseksi.

Lenkin aikana tutustuttiin erityisesti polkuun ja sen varrella sijaitseviin ulkokuntosalilaitteisiin. Juhola esitteli laitteita ja kertoi mm. kuinka magneettikahvakuulien kanssa harjoitellaan. Kyseiset kahvakuulat liikkuvat vapaasti ylös ja alas, ja ne pyörivät akselinsa ympäri. Sen ansiosta käyttäjät voivat tehdä niillä samankaltaisia harjoituksia kuin perinteisillä kuntopalloilla tai kahvakuulilla.

Koirapuiston valaistus saatiin kuntoon syyskuun lopussa Palvelutalon ja Itä-Hämeen Koirakerhon yhteistyöllä.
Elämyspolun on tarkoitus hivellä kaikkia aisteja, kuten Olavi Virran Hopeisen kuun avulla kuuloaistia. Polun varrelle on suunnitteilla myös lammasaitaus ja vesielementissä virtaavaa vettä ihaillaan ensi keväästä lähtien.

Pihamaalla voi pelata petankkia ja kuntoilla mm. käsipyörän avulla.
–Ensisijaisesti tarkoitus on tarjota vanhuksille puitteet virkistävälle ulkoilulle. Vielä puutteelliset reittimaalaukset saadaan valmiiksi ensi kesän aikana, Juhola kertoo.
Mitäpä tiluksilta puuttuisi, sillä mm. tilliä, salaattia, porkkanaa ja omenaa löytyy satokauden aikana.

Joulukuun loppuun saakka Palvelutaloyhdistyksen liikuntaneuvonta auttaa kuntalaisia veloituksetta.

Iltapäivälenkki huipentui mehutarjoiluun ja arpajaisiin, joissa voittoprosentti oli harvinaisen korkea ja tuotteet hyödyllisiä sekä hyvälaatuisia.