Päivä: 1.9.2021

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Kiinalaiset ilotulitteet tulivat Euroopassa ensiksi Venetsiaan. Tästä juontanee juurensa nimi venetsialaiset. Myös Suomessa se on perinteinen veneily- ja mökkikauden päätösjuhla, jonka oleellinen osa on ilotulitus. Alun perin Länsi-Suomen rannikkoalueiden juhla on levinnyt koko Suomeen. Nykyään sitä vietetään kaikkialla elokuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin illat ovat pimeitä.

Sysmässä jo perinteenä
Sysmässä venetsialaisia on vuosia pidetty elokuun viimeisenä lauantaina. Mökkiläiset kokoontuvat päättyvää kesää juhlistamaan. Rantoja valaistaan tulilla ja myös yksityiset saattavat ampua raketteja. Terasseille kokoontuu väkeä ja musiikkiohjelmaakin on. Sysmän yrittäjät järjesti jälleen pimeän tultua näyttävän ilotulituksen. Raketit ammuttiin Suvisaaresta. Majutveden rannoille ja etenkin Marinaan kokoontui runsaasti juhlaväkeä.

Tommi Läntisellä pitkä ura
Pitkän linjan muusikko Tommi Läntinen oli saapunut Marinaan duo-keikalle. Ennen illan keikkaa Läntinen jutusteli hetken urastaan ja nykyisistä kuulumisistaan. Hän kertoi käyneensä lapsena Sysmässä sukulaisperheen mökillä. Myös 90-luvulla hän muisteli tehneensä täällä yhden keikan.
Muusikon ura on jo 40 vuoden mittainen. Se urkeni Turun rockpiireistä 80-luvun alussa. Ehkä tunnetuin Läntisen yhtyeistä on 80-luvun lopun Boycott. Sen jälkeen musiikista suurin osa on ollut soolotuotantoa.
-Pitkäsoittolevyjä on takana kaikkiaan parikymmentä. Viimeisin on Isoja aikoja -levy vuodelta 2011. Sen jälkeen on tullut pari kokoelmaa. Mutta uutta on tekeillä ja ensi helmikuussa ilmestyykin urani paras levy, Läntinen hymyili.

Monipuolinen ohjelmisto
Illan ohjelmiston Läntinen kertoi olevan hittimeininkiä. Uutta ja vanhempaa, molempia tasaisesti. Läntinen on ollut urallaan paitsi rockmies myös koskettavien balladien tulkitsija. Rööperin kuu ja Syvälle sydämeen sattuu ovat keikkojen vakiotavaraa.
-Molemmat menevät, samaa tavaraa on niin rock kuin balladit, vain muoto on eri. Musassa täytyy olla mukana pää, sydän ja munat, muusikko räväytti.
-Keikkapaikka näyttää tosi hienolta. Mikä tässä on lopetellessa noin 20 keikan kesää hienossa illassa. Toivottavasti yleisö on sopivasti mukana.
Itse keikan alettua Marina oli täynnä venetsialaisten juhlijoita. Melko paljon oli mukana Läntisen uudempaa tuotantoa, mutta totta kai myös se suurin hitti Via Dolorosa kuultiin.

Nette Rimpioja
HARTOLA

Tällä viikolla tapaamme Viikon henkilönä hartolalaisen Toni Millerin. Miller valittiin juuri Hartolan kokoomuksen edustajaksi tekniseen lautakuntaan, sekä Itä-Hämeen Opiston kansalaisopistotoiminnan johtokuntaan Hartolan toiseksi jäseneksi.

Hei Toni, kertoisitko kuka olet ja mitä teet tällä hetkellä?
–Olen hartolalainen 45-vuotias perheenisä. Työskentelen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän huoltomestarina, kunnossapitopalveluiden työnjohtajana.

Miten olet päätynyt Hartolaan?
–Olen sysmäläislähtöinen, eli kauaksi en asettunut aloilleni. Opiskelin Lahdessa ja sen jälkeen työskentelin Hartolassa, Sysmässä ja Lahdessa kunnes elämä toi Hartolaan. Päivääkään en ole Hartolassa työskennellyt paikkakunnalle muuton jälkeen, vaan tuon verorahani kunnan ulkopuolelta kuntaan. Pian lähes 20 vuotta on tullut täällä asuttua ja vapaa-aikaa vietettyä.

Työskentelet siis Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän huoltomestarina, kuinka päädyit nykyiseen työhösi?
–Olen työskennellyt kuntayhtymällä 16 vuotta, joista 11 vuotta työntekijänä kunnossapitopalveluilla ja 5 vuotta työnjohtajana. Päätehtäviämme ovat yhtymän omistamien kiinteistöjen ja irtaimiston ylläpito ja korjaus. Olen viihtynyt todella hyvin Lahdessa, yksikön porukka on hyvä. Monipuoliset työtehtävät ja riittävä haastavuus pitävät motivaatiota yllä. Työmatkaahan toki on Lahteen, onneksi tie on hyvä ajaa. Joskus on jopa vitsailtu työni olevan harrastus, sillä matkustaminen vie 10h vapaa-ajastani viikossa. Tämän vuoden alusta työnjohtajan pestini vakinaistettiin virallisesti. Yhtymän nimi on muuttunut työurani aikana useasti, tuleva maakunta- ja soteuudistus vaikuttaa tulevaisuuden näkymiin osaltaan myöskin.

Osallistuit myös kesän kuntavaaleihin kokoomuksen ehdokaslistalta, ja pääsit tekniseen lautakuntaan viralliseksi jäseneksi. Mikä sai sinut kiinnostumaan vaikuttamisesta ja millaisia tavoitteita sinulla on lautakuntatyöskentelyssä?
–Kiinnostus heräsi viimeistään silloin kun minua kysyttiin henkilökohtaisesti lähtemään ehdolle. Aiemminkin kuntapäätöksenteko on kiinnostanut ja olen seurannut esityslistoja ja päätöksiä säännöllisesti. Olen kiinnostunut kunnan kehittämisestä ja siitä kuinka Hartola pidetään elinvoimaisena vielä tulevaisuudessakin. Korona vaikutti osaltaan paljon kevään vaalityöhön, ihan kaikkea ei saanut irti kampanjoinnista. Kokemus oli silti positiivinen. Katse on jo tulevissa 4 vuoden päästä pidettävissä kuntavaaleissa, sillä kunnan asioihin vaikuttaminen kiinnostaa laajemminkin. Ammattitaitoa löytyy teknisen lautakunnan asioihin työni puolesta, toivottavasti pääsen hyödyntämään osaamistani. Yritän osaltani huolehtia. että kunnan toimitilat, liikuntapaikat, ja muu infra pysyy kunnossa kuntalaisten käyttöä varten. Palvelut pitää pystyä tuottamaan tehokkaasti ja niiden tulee asukkaiden näkökulmasta olla toimivia. Kuntalaisten ja kunnan etua odotan pääseväni käytännön tasolla ajamaan.

Mitä teet vapaa-ajallasi?
–Harrastan monipuolista ulkoilua ja liikuntaa koiran kanssa ja ilman. Kalastan mielelläni kesällä ja talvella. Lisäksi lasten harrastusten kautta olen kiinnostunut seuratoiminnasta. Ja tietysti omakotitalon ylläpito ympäri vuoden vie oman aikansa.

Olet ollut aktiivi myös Hartolan vanhempaintoimikunnassa. Millaiseksi kasvuympäristöksi kuvailisit Hartolaa lapselle?
–Hartola on mielestäni erittäin hyvä kasvuympäristö lapsille ja lähipalvelut ovat hyvin saatavilla. Täällä on aktiivista seura- ja harrastustoimintaa, sekä liikuntapaikat kunnossa. Uusi koulurakennus ja pienet ryhmäkoot takaavat laadukkaan oppimisympäristön. Maaseudulla on rauhallista ja omaa tilaa liikkua luonnossa, jota arvostan. Toimikunnassa pääsee vaikuttamaan hyvin koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön ja mahdollisiin epäkohtiin ja sitä kautta omien lasten kouluarkeen.