Kangaspuut kolkkaa uudessa paikassa

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kansalaisopiston Sysmän kudontapiiri saa huokaista helpotuksesta, sillä sille on löytynyt uusi, kelvollinen paikka Sysmän entisen vanhainkodin tiloista. Sysmäläiset kutojat joutuivat kantamaan kangaspuunsa pois lämpökeskuksen tiloista, sillä uuden koulun rakennustyömaa ryskää ja rytisee heti seinän takana.

Aluksi korvaavaksi tilaksi kutojille tarjottiin täysin sopimatonta entisen vanhainkodin ikkunatonta ja kosteaa kellarihuonetta ja asiantilan korjaamiseksi tarvittiin järeitä keinoja. Facebook pullisteli kannanottoja ja Arja Hiltunen ja Eija Virolainen-Nurminen ottivat asian esille kunnanhallituksessa. Painostus tuotti tulosta. Uudet tilat nostettiin kerrosta ylemmäksi ja nyt kutojat saavat katsella työskentelyn ohessa ulkopihan avaria maisemia.
– Tähän tilaan mahtuu 11 kangaspuut ja kudontapiirin kokoonpano vaihtelee 20 – 30 kutojan välillä. Jatkuvasti päivästä toiseen kutovien määrä on pienempi. Kutojat on jaettu kahtia, päiväryhmään ja iltaryhmään, toteaa kansalaisopiston Sysmän vastaava Outi Junnila.

Toimittajan vierailun aikana kangaspuut eivät vielä kolkaneet, vaan käynnissä oli ennen kutomista suoritettava monimutkainen luomistyö: ensin loimen rakentaminen, sitten kiertäminen tukille ja lopuksi niisiminen.

Loimien tukille kiertäminen ei ole mitään kevyttä hommaa, sen näki työryhmän otteista. Ryhmässä työskentelivät Aksu Jääskeläinen, Leena Huuskonen, Eeva Hirvikoski ja Outi Junnila.

Aksu Jääskeläinen on pitkäaikaisin kudontapiirin jäsen, takana on 36 aktiivista kudontavuotta. Valmiita töitä lienee tosi paljon?
– Vintillä on iso pino ja lisäksi kaikki ystävät, sukulaiset ja tuttavat ovat saaneet niistä osansa. Räsymattojen lisäksi olen kutonut 13 isoa pöytäliinaa ja 25 saalia. Räsymattojen kutominen lienee sitä mieluisinta työtä, matonkuteiden leikkaaminen on rauhoittavaa puuhaa ja onhan se kierrätystä parhaimmillaan.

Kymmenen vuoden rupeama menee reilusti rikki myös Hirvikoskella ja Huuskosella. Kutojien nuorta kaartia edustaa Crista Kivelä, hänellä on alkamassa vasta kolmas vuosi kangaspuiden paukuttelua. Hän kutoo mattoja, poppanoita ja saaleja. Lukuvuoden ensimmäinen työ on maton kutominen. Mainion ryhmän vanhimmaksi kutojaksi löydettiin Kyllikki Hyöky, nuori nainen vielä hänkin.

Kuvassa: Aksu Jääskeläinen, Eeva Hirvikoski, Outi Junnila ja Leena Huuskonen loimea rakentamassa.

Valma lopettaa!

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Tuottajain Maidon hallitus on päättänyt lopettaa Valmakaupan toiminnan Sysmässä marraskuun 2021 jälkeen. Päätös on herättänyt suuria tunteita niin tuottajien kuin muidenkin asiakkaiden piirissä, media täyttyi vihaisista kommenteista.

Tuottajain Maito perusti Paimenpoika -kaupan pian Sysmän Osuusmeijerin toiminnan päättymisen jälkeen, myöhemmin kaupan nimeksi valikoitui Valma. Paimenpoika oli alunperin tarkoitettu tuottajien kaupaksi, mutta siitä kehittyi vuosien mittaan tärkeä ostospaikka sysmäläisille yksityistalouksille ja enenevässä määrin myös ulkopaikkakuntalaisille. Kaukaakin tultiin viettämään eräänlaista Sysmä -päivää, käytiin Valmassa ja mentiin sen jälkeen vaikkapa Fantasiaan pitsalle.

Tuottajien ostoslistat täyttyvät mm. rehuista, polttoaineista, kuivikkeista, lannoitteista, rehunteon aineista, työvaatteista ja muista karjataloustarvikkeista.
– Meiltä voi tuottaja hakea tarpeeseensa pienempiäkin eriä, mitkä eivät vaadi asiakkaalta suuria varastotiloja, toteaa myymälänhoitaja Monica Lokkila.

Myyjä Tuija Hakala luettelee pienen näytelistan Valman halutuista elintarvikkeista: Valion elintarvikkeet, lahjatavarat, talouspaperit, pesuaineet, lelut, hillot, leivonnaiset, työvälineet, työvaatteet, marja- ja vihannespakasteet jne.
– Olemme pyrkineet hankkimaan hyllyille paikkakunnan muista elintarvikekaupoista poikkeavia tuotteita ja pakkauskokoja on joka lähtöön.

Valma -kauppoja on Tuottajain Maidon toimialueella kuusi kappaletta ja Sysmän toimipiste on Lokkilan ja Hakalan mukaan myynnillisesti yksi parhaista.
– Siksi emme ymmärrä lainkaan perusteita kaupan lopettamiselle. Yhdeksi syyksi arvailemme kiinteistön myyntiä ulkopuoliselle, mutta vuokrakulun olisivat jatkossa korvanneet säästöt muista kiinteistön ylläpitokustannuksista.

Lokkila ja Hakala ovat kaupan lopettamispäätöksestä surullisia ennenkaikkea tuottajien ja muiden asiakkaiden puolesta. Valmasta on kehittynyt tuottajille kaupankäynnin ohessa tärkeä tapaamispaikka, kuullaan alan uutiset ja kerrotaan kuulumiset.
– Lupaamme palvella asiakkaitamme täysillä hamaan loppuun saakka. Kehotamme asiakkaitamme tilaamaan joulutarvikkeet ja -tuotteet heti ja hakemaan tilaukset marraskuun aikana.

Surullinen tunnelma tarttuu kaupassa kävijään. Merkittävä ostospaikka katoaa Sysmän katukuvasta marraskuun lopulla.

Kuvassa: Myymälänhoitaja Monica Lokkila (oik) ja myyjä Tuija Hakala ovat surullisia asiakkaiden puolesta Valman toiminnan päättymisestä.

Hauki oli syönnillään muistouistelussa

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Toivo Pylväläisen muistouistelu houkutteli lähtöpaikalle Ilolaan 13 venekuntaa. Aamukahvin ja kipparikokouksen jälkeen kisan organisoija Markku Lepistö lähetti veneet Tehinselälle – yhtä lukuunottamatta. Venekunnan moottori ei suostunut käynnistymään ja haikein mielin he joutuivat jäämään rannalle.


Uistelupäivä oli tyyni ja pilvipoutainen. Muutama pieni sadekuuro pyyhkäisi Päijänteen yli kilpailun aikana. Kalatkin nauttivat päivästä, sillä niiden suut pysyivät kiinni. Useampi venekunta sai yli 50 sentin mittaisia taimenia, mutta kisaan kelpuutettuja yli 60 sentin taimenia tai järvilohia ei iskenyt yhteenkään vieheeseen. Useampikiloisia haukia tulikin sitten useita ja myös muutama komea ahven. Alamitan ylittäviä kaloja sai seitsemän venekuntaa.


Kaikki mitalisijat tulivatkin hauilla. Voittoon ylsi Pasi Hämäläisen kipparoima sysmäläinen venekunta kahdella hauella. Hopealle sijoittui lahtelaisen Maarit Poutasen kipparoima venekunta myös kahdella hauella. Padasjokelaisen Tommi Penttilän vene otti pronssia yhdellä hauella.


Tunnelma punnituspaikalla oli rento ja palkintoja riitti kaikille. Osanottajia oli Sysmän lisäksi Padasjoelta, Lahdesta ja kaukaisimmat Rajamäeltä.
Useammasta suusta kuului, että ensi vuonna uudestaan.

Tulokset:

  1. Pasi Hämäläinen, Tuomas Vuorio, Tomi Finnback, Kimmo Pesonen, 6040 p.
  2. Maarit Poutanen, Timo Virtanen, 4910 p.
  3. Tommi Penttilä, Marjut Åström, 2770 p.
  4. Pentti Lehtimäki, Matti Raatikainen, Nina Wickman, Joonas Raatikainen, 2100 p.
  5. Markku Salminen, Miikka Salminen, Rauno Salminen, 1740 p.
  6. MikkoToivonen, Jan Nyrhinen, 1670 p.
  7. Markku Vuorio, Kimmo Nurmi, 1020 p.

Kuvassa: Voittajajoukkue kahden haukensa kanssa.

Vt4 Hartola-Oravakivi-hankkeen tuoreimpia kuulumisia

Mika Sankari
HARTOLA

Etäyleisötilaisuudessa tiistaina 14.9. aiheesta kertoivat ja kysymyksiin vastasivat hankkeen projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen Väylävirastosta ja tiesuunnitelman laadinnasta vastaava projektipäällikkö Anna Elf Uudenmaan ELY-keskuksesta. Hämäläinen kertoi hankkeen etenemisestä ja Elf esitteli tiesuunnitelmaluonnoksia liittymäjärjestelyistä. Lopuksi liittymäjärjestelyistä esitettiin muutamia tarkentavia kysymyksiä. Esitys on katsottavissa Vt4 Hartola-Oravakivensalmi- hankkeen Facebook-sivuilla tai Youtubessa.

Hankkeen taustaa

Nelostie on osa tärkeää eurooppalaista TEN-T-ydinliikenneverkkoa. Hanke kuuluu Lusi-Vaajakoski- välin parannuksen piiriin. Lähtökohtana sen toteuttamisessa on tiesuunnitelma vuodelta 2009. Rahoitus myönnettiin viimein viime vuoden neljännen lisätalousarvion yhteydessä. Väylävirasto vastaa rakennuttamisesta, GRK Infra Oy toimii pääurakoitsijana, Plaana Oy rakennussuunnittelijana ja Rakennuttajatoimisto HTJ Oy konsulttina.
Parannettava tieosuus on noin 12 kilometrin mittainen (oikaisuosuus Muikunlahti-Kettuvuori n. 2,8 km). Tietä levennetään, ohituskaistoja rakennetaan ja mitoitusnopeus nostetaan 100 kilometriin tunnissa. Muista luvuista mainittakoon pohjavesisuojausta tulevan 9 kilometrin, meluvalleja 6 kilometrin ja riista-aitaa reilun 7 kilometrin verran. 26 miljoonaa euroa on projektin kattohinta. Maastotyöt alkoivat kesäkuussa.

Muutokset kohdistuvat seuraaviin kohtiin (toimenpiteet etelästä pohjoiseen):

-Lohiniementien liittymän sulkeminen ja liikenteen ohjaaminen rakennettavaa rinnakkaistietä pitkin Vuorenkyläntielle. Vuorenkyläntien ja valtatien liittymään rakennetaan vasemmalle kääntymiskaista etelän suunnasta tultaessa, jolloin kääntyminen valtatieltä on nykyistä turvallisempaa.
-Tollinmäentien liittymään toteutetaan väistötila.
-Saukkolanmäentien ja Koivurinteentien liittymät yhdistetään rakennettavalla rinnakkaistieyhteydellä. Samoin länsipuolen maatalousliittymät kootaan yhteen.
-Rantatöyryntien ja Huuperintien liittymä porrastetaan, eli nelihaaraliittymän sijaan kohdalla olisi kaksi kolmihaaraliittymää. Liittymiin toteutetaan vasemmalle kääntymiskaistat. Kääntyminen sivutielle on turvallisempaa.
-Leppäniementien liittymä katkaistaan ja korvaavana yhteytenä rakennetaan tieyhteys Rantatöyryntielle.
-Nykyinen valtatie jää edelleen maantietarkoituksiin ja sille rakennetaan jatkoyhteys Ansiontien jatkeelle. Näin ohituskaistaosuuden matkalle syntyy rinnakkainen maantie, jota voi hyödyntää paikallisliikenne, kävelijät ja pyöräilijät ja yhteys toimii myös valtatien varareittinä. Valtio huolehtii rinnakkaistien kunnossapidosta. Maantienä toteuttaminen edellyttää rinnakkaistieltä hiukan parempaa laatutasoa, mistä syntyy lisäaluetarpeita.
-Mattilanlammentien liittymä katkaistaan ja liikenne ohjataan rakennettavaa rinnakkaistieyhteyttä pitkin Rusintielle ja etelään Luolantielle. Rusintielle toteutetaan vasemmalle kääntymiskaista etelän suunnasta.
-Suursyväntien ja Vuorenpääntien liittymäjärjestelyä siirretään hiukan etelämmäs, millä parannetaan liittymän liikennöitävyyttä.

Tavoitteita

Nykyinen nelostie on Hartolan ja Joutsan välillä kapea, mäkinen ja tarjoaa vähän ohitusmahdollisuuksia. Yksityistieliittymiä on paljon, joten niiden määrää vähennetään. Valtatien liikennöitävyyttä ja liikenneturvallisuutta parannetaan remontin avulla. Sujuvuuden ja turvallisuuden tavoitteet ovat kasvaneet vuodesta 2009 ja niitä on päivitetty tiesuunnitelmassa. Sujuvuus ja ennustettavuus paranee sekä matka-aika lyhenee.
Tavoitetilanteessa valtatie 4 on jatkuva keskikaiteellinen ohituskaistatie, jolle liitytään eritasoliittymien kautta. Syrjään jäävää nykyistä valtatietä hyödynnetään jatkossa rinnakkaistienä, kevyen ja hitaan liikenteen väylänä sekä autoliikenteen varareittinä. Liittymien poiisto mahdollistaa yhtenäistä melusuojausta. Tiesuunnitelman muutoksissa pyritään kuulemaan myös maanomistajia.

Tiesuunnitelman ongelmista ja toimenpide-ehdotuksia

Elfin mukaan vuoden 2009 tiesuunnitelmaan on jäänyt vaarallisia liittymiä. Erityisesti nelihaararatkaisut ovat vilkkaissa yksityistieliittymissä ongelmallisia.
Yksityisteiden tiheä liittymäväli aiheuttaa pumppausliikettä ja häiriöitä erityisesti raskaalle valtatieliikenteelle ja näin erityisesti kevyen liikenteen turvallisuus on heikko. Edellisessä suunnitelmassa haltuunottoalueet on määritelty hyvin kapeiksi ja pohjavesisuojaukset ovat muuttuneet. Ratkaisujen kehittäminen on ollut puutteellista tilan ahtauden takia.
Tämän takia erillisiä yksityisteitä yhdistetään ja liittymiä poistetaan, mutta liian pitkiä yhteyksiä pyritään välttämään. Nelihaaraliittymiä muutetaan kolmihaaraisiksi ja valtatien kääntymiskaistoja lisätään.
-Näin “liikenteen konfliktipisteet” vähenevät, Elf sanoo.
Nykyinen valtatie jää maantieksi eli valtion omistamiksi ja ylläpitämäksi.

Muita parannuksia

Liittymiä parannetaan Hartolan kohdalla. Vuorenkyläntien, Keskustien pohjoisen liittymän, Valittulantien, Koskenniementien ja Koitintien risteysalueille rakennetaan kääntymiskaistoja.
Parannustyöt ovat jo käynnissä Koitintien liittymässä, ja tällä hetkellä etelästä tulevien kääntymiskaista on pois käytöstä. Risteysaluetta raivataan ja mm. katuvaloja siirretään uusiin kohtiin. Alueella on voimassa alennettu nopeusrajoitus 60 km/h.
Arkeologiset tutkimukset loppuivat Kirkkolan ja Muikunlahden kohdalla heinäkuun lopussa. Niistä jäi Hämäläisen mukaan “peräkärryllisen verran tavaraa tutkittavaksi”.

Tulevan syksyn ja talven aikana toteutettavia töitä

Sääoloista riippuen on tarkoitus saada tehtyä sähköverkon töitä, edellä mainitut Hartolan liittymät, sääherkkiä pohjavedensuojaukseen liittyviä töitä, massansiirtoa, kiviainesten jalostusta ja valaistustöitä. Projektin tarvitsemat louhinnat tapahtuvat Rusintien eteläisen liittymän sekä pohjoisen Ansiontien liittymän läheisyydessä lähellä nykyistä tietä. Niitä on Hämäläisen mukaan poikkeuksellisen vähän normaaliin tienparannusprojektiin verrattuna. Ne aiheuttavat kuitenkin aikanaan lyhytaikaista haittaa mm. liikennejärjestelyjen eli nopeusrajoitusten ja yksittäisten liikenteenpysäytysten muodossa.

Jatkossa tapahtuvaa

Suunnitelmaluonnokset ovat nähtävillä verkossa. Palautetta otetaan vastaan ja keskustelua käydään 26.9. saakka. Tiesuunnitelman hyväksymismenettely vie aikansa, joten joidenkin maanomistajien kanssa pyritään tekemään suostumussopimukset, jolla aluetta päästään rakentamaan. Tiesuunnitelma viimeistellään syksyn aikana, jonka jälkeen se asetetaan yleisesti nähtäville. Viimeinen päällystekerros tehdään vielä hankkeen päättymisen jälkeen, mahdolliset maanmuotojen muutokset korjataan noin kahden vuoden kuluessa hankkeen päättymisestä.
Yleisötilaisuudet pyritään jatkossa pitämään livenä 1-2 kertaa vuodessa.
-Seuraavan kerran sellainen toivottavasti järjestetään pääurakoitsijan kanssa ensi keväänä Hartolassa, Hämäläinen sanoo.

Hankkeen sivusto (josta myös artikkelin kuva)

https://vayla.fi/vt-4-hartola-oravakivensalmi

Facebook-live (tallenne)

https://www.facebook.com/watch/live/?v=184568100420365&ref=watch_permalink

Yhteistyössä on voimaa! 

Jari Yli-Talonen
SYSMÄ

Tästä kaikki lähti liikkeelle. Kesäkuussa vuonna 2017 neljän salibandyseuran ja viiden kunnan alueella saatiin neuvoteltua kaudelle 2017-2018 yhteiset joukkueet Suomen Salibandyliiton sarjoihin D1- ja E1-ikäluokkiin. Yhteistyön työnimenä käytettiin tuolloin Itä-Häme Akatemiaa.  

Yhteistyöhön lähtivät mukaan Bandy Boys -88 Sysmästä, Hartolan NMKY, Pertunmaan Ponnistajat sekä Joutsassa ja Luhangassa toimiva Voimistelu-, urheilu- ja raittiusseura Flanels ry. Yhteistyö laajeni, kun mukaan tulivat vuonna 2019 SB Heinolan pelaajat sekä vuonna 2020 MäVin eli Mäntyharjun pelaajat. 

Itä-Häme Akatemian 06-07 syntyneiden yhteisjoukkue pelasi alkuun BB-88:n nimellä vuosina 2017-2020 kaikkiaan yli 100 sarjaottelua ja kymmeniä harjoitusotteluja. Hurja pelimäärä johtui osittain siitä, kun osa pelasi kahtena kautena useampaa sarjaa ja myös vanhempaa ikäluokkaa vastaan. Aluemestaruuksien tavoittelu jäi harmittavasti koronan vuoksi ylemmässä jatkosarjassa kahdesti tilanteeseen, jossa joukkueen parhaat koostumukset ja pelit olisivat olleet vasta edessä.

Muutaman vuoden käynnissä ollut salibandyseurojen yhteistyö Itä-Hämeen alueella sai hienoa jatkoa, kun yhteistyö laajeni 06-ikäluokassa entisestään alkuvuodesta 2020. Tämän osaltaan mahdollisti SB Heinolan ja LASBin 05-ikäluokkien jo aikaisemmin aloittama yhteistyö. Yhteisjoukkueeseen kerättiin Päijät-Hämeen alueelta Talent-06 nimellä toimiva pelaajaryhmä niin, että mukaan tulivat myös LASB:n pelaajat Lahdesta, Hollolasta ja Lammilta. Tämä 06-Talent ryhmä aloitti virallisesti 3.3.2020 yhteistyön ja treenaamisen Lahdessa Suurhallilla. Samalla pidettiin pelaajille ja vanhemmille aloitus- ja infotilaisuus. Treenit jatkuivat viikoittain Vierumäellä liigatason valmentajien johdolla. Tavoitteena oli koota alueen motivoituneimmista pelaajista 06-syntyneiden Talent-ryhmä ja -joukkue jonka avulla taataan pelaajapolku ja huippuvalmennus C-ikäluokasta alkaen aina liigatasolle saakka. Pelaajapolku mahdollistetaan näin alkuperäisten Itä-Häme Akatemian alueen seurojen pelaajien lisäksi myös MäVin ja Lahden sekä Lammin alueen pelaajille.   
Tämän noin 30 pelaajan harjoitusryhmän ensimmäinen mittava haaste oli jo heinä-elokuun 2020 vaihteessa, jolloin joukkue pelasi Mestarien Cupissa Turussa voittaen yli puolet peleistään.  
Itä-Häme Akatemian alueen joukkueiden pelaajat pääsivät näin mukaan yhteistyöhön, joka mahdollistaisi tulevina vuosina pelaajapolun SM-tason karsintoihin, joukkueisiin ja jopa liigatasolle saakka. Tämä siis lähialueen eri joukkueissa koko ajan pelaten. Laadukkaan valmentamisen varmistamiseksi on sovittu poikkeuksellisen mittava liigatason valmennus- ja taustaryhmä. Pelaajat, valmentajat ja vanhemmat odottavat nyt mielenkiinnolla ja innolla tulevia vuosia, että mitä kaikkea onkaan tulossa. 
 
Vähenevät ikäluokat Itä-Hämeen ja Päijät-Hämeenkin alueella ovat antaneet vauhtia joukkueiden väliselle yhteistyölle. Salibandy on ollut hyvä esimerkki siitä, että yhteistyötä tekevät seurat voivat tarjota harrastajilleen tavoitteellista urheilua ja laadukasta valmennusta. 
 
Harmittavasti jo kaksi kautta on edetty koronan varjossa ja kaudet ovat keskeytyneet ennen loppuhuipennuksia. Nyt rokotusten edetessä on vihdoin toiveena, että nuoret pääsisivät pelaamaan kokonaiset kaudet. 
 
Alueellinen yhteistyö on edennyt talven 2021 aikana uudelle tasolle, kun alueen yhteisjoukkueiden nimeksi päätettiin LASB/SB Heinola P16 oranssi ja valkoinen. Molempien peliryhmien taakse saatiin laaja valmennus- ja huoltoryhmä. Talven aikana puhelin alkoi soimaan useammankin kerran ja pelaajaryhmä kasvoi näiden peliryhmien osalta jo yli neljäänkymmeneen. Korona sotki jälleen kevään ja kesän treenejä mutta haasteista huolimatta edettiin kohti uutta kautta. Molemmat peliryhmät ilmoitettiin valtakunnan sarjoihin, joiden alkuturnaukset alkavat elokuun lopussa. 
 
Kaksi treeniturnausta on nyt elokuussa takana ja SM-karsinnat ovat alkaneet syyskuussa. ErVin kutsuturnauksen turnausvoitto tuli tappiottomalla pelillä. Oilersin kutsuturnauksen tuloksena oli tiukkoja treenipelejä ja muutama maukas voitto sekä mitalipelin häviö rankkareilla.
 
Molemmat peliryhmät ovat saaneet pelata tiukkoja treenipelejä ja turnauksia ja nyt joukkueet ovat aloittaneet valtakunnan sarjassa karsintaturnaukset. Alkusarjan tulokset selviävät lokakuun puoleen väliin mennessä. Alkusarjan jälkeen 16 parasta joukkuetta jatkavat SM-sarjassa ja loput 15 joukkuetta pelaavat 1-divisioonassa. 

Kuvissa peliryhmät ensimmäisen kerran kauden peliasuissaan Oilersin turnauksessa 21.-22.8.2021. Muutama pelaaja ei päässyt paikalle tähän turnaukseen.