Kuukausi: heinäkuu 2021

Mika Sankari
HARTOLA

Heinä- ja elokuun aikana Hartolassa on tarjolla monipuolisia mahdollisuuksia ulkoliikuntaan liikuntaneuvoja Aapo Martikaisen johdolla.

Erilaisia lajeja pääsee kokeilemaan, lapset pallokerhoilemaan ja aikuiset hiomaan juoksutekniikkaansa.
Esimerkiksi toiminnallisia kuntopiirejä on tarjolla yhtenäiskoulun pihalla sijaitsevien laitteiden parissa ja liikuntamajalla tehdään koko vartalon kuntopiiriä kahvakuulien avulla.

Mitä mainitutuissa kuntopiireissä tehdään?
–Molemmat kestävät alku- ja loppuverryttelyineen noin 45 minuuttia. Toiminnallinen kuntopiiri sisältää mm. askelkyykkyjä, vartalonkiertoa, kuminauhaharjoituksia, tasapainoa kehittäviä harjoitteita, soutuliikettä ja strutsikävelyä.
Tutut kävijät osaavat kuntopiirin liikesarjat hyvin, joten harjoitukset etenevät nopeaan tahtiin. Lisääkin osallistujia mahtuu seuraaville kerroille mukaan.

-Hyvä ohjaaja meillä on, Seija Mäyrä ja Hilkka Suomi kiittelevät Martikaisen jämäkkää ja huumorin sävyttämää opastusta.

Erilaiset rajoitukset haittaavat kuitenkin hänen mukaansa pidemmän ajan ohjelmiston suunnittelua.
-Esimerkiksi sisäliikunnan aloittamisen suhteen tilanne on epäselvä vaikkapa sallittujen osallistujamäärien suhteen.

Alkuun laajoilla käden kaarilla ja sen jälkeen kahvakuulien kanssa tehdään liikuntamajalla Martikaisen opastamana sarjoissa mm. rinnallenostoja, pyörivää liikettä myötä- ja vastapäivään sekä ns. moottorisahaliikettä. Tahti on välillä kova ja tauot lyhyet.

-Vähän pitää kiusata itteä, ei päästetä liian helpolla, Martikainen sanoo kolmelle maanantaiaamuna mukaan tulleelle liikkujalle.

Huomenna torstaina (29.7.) on tarjolla tutustuminen liikuntaneuvojan johdolla Kuninkaanpolulle. Elokuun ohjelmasta voisi mainita ensi viikolla tarjolla olevan mahdollisuuden tutustua petankin maailmaan.

Lisätiedot, ilmoittautumiset ja tarkempi ohjelma Hartolan kunnan nettisivuilta, liikuntaneuvoja Aapo Martikaiselta puhelimitse 0405524261 tai sähköpostilla aapo.martikainen@phlu.fi.

Kuvassa: Hilkka Suomi ja Seija Mäyrä osallistuivat toiminnalliseen kuntopiiriin.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Jenni-Maria III lipuu lauantaina iltapäivällä Sysmän keskustan satamaan ja laiva on kokolailla täynnä iloisia ja tyytyväisiä risteilyasiakkaita. Kapteeni Jorma Sainio ja opas Markku Lepistö saattelevat risteilijät turvallisesti kirkonkylän satamalaiturille. Retki Erakon saareen on päättynyt.

Aluksen kapteenin Jorma Sainion mukaan kuluva kesä on ollut paras aikoihin, kelit ovat suosineet laivamatkailua. Hellettä oli välillä vähän liikaakin.
– Kelvenne kokonaisuutena ja siellä juuri Koreakoivun saari ovat suosituimpia retkikohteita. Näille risteilyille lähdetään usein lasten kanssa, sillä patikointi saarella ja Lepistön kertomat tarinat erakko Pylväläisestä kiinnostavat kaikkia.

Risteily Päijänteellä on kokonaisvaltainen kokemus. Kauniiden Päijänteen maisemien lisäksi risteilyasiakas saa paljon informaatiota Jorma Sainion ja Markku Lepistön toimesta. Tiettyä viihdykettä antaa myös laivakoira Riki, joka on kaikkien kaveri.

”KulkeeVettenHalki” – markkinointinimellä toimiva Jorman risteilyalus halkoo viikkotasolla Päijännettä melkoiset matkat. Kolmena päivänä viikossa (ti, ke, to) alus ajaa reittiä Karisalmi – Padasjoki, perjantaisin poiketaan Kuhmoisissa, mistä tehdään pieniä maisemaristeilyjä. Viikonloput täyttyvät tilausristeilyillä kohteena enimmäkseen Koreakoivun saari. Parhaana päivänä alus on vesillä 14 tuntia reitillä.
–Tämähän on enemmän harrastus kuin työ, vakuuttelee Jorma.
– Hyväntuuliset ja iloiset asiakkaat, huumorilla täytetyt kertomukset, loma-aika ja kaunis sää, eihän tämä tunnu ollenkaan työltä, vahvistaa Markku.

Sainion mukaan risteilyjä tullaan tekemään jatkossakin, tähtäys alkaa olla pikkuhiljaa kesässä 2022. Uusia suunnitelmia käytäntöihin ei tarvitse tehdä, sillä toiminnot ovat hioutuneet uomiinsa vuosien mittaan.

Sainion alus Jenni-Maria III:n pääsalonkiin mahtuu 30 henkilöä, yläpuoliselle aurinkokannelle 25 ja peräkannelle 10 henkilöä. Aluksella on hyvin varustettu keittiö ja etukäteistilauksesta voi matkalla nauttia vaikkapa herkullista lohikeittoa. Kahvila on varustettu kaikin oikeuksin.

Kuvassa: Jorma Sainio ja Markku Lepistö vievät risteilyasiakkaita Päijänteelle ja kertovat samalla mielenkiintoisia tarinoita mm. Koreakoivun erakosta, Toivo Pylväläisestä.

Helena Mäkinen
HARTOLA

SilmukkaKoukussa ry:n tiloissa oli viime lauantaina täysi tohina. Vuorokauden mittaiset lanit olivat alkaneet perjantaina klo 15. Tilat näyttivät siltä, että kaikenlaista oli tehty ja toimitettu.

Kunnaskarin Eija harmitteli, ettei ollut ehtinyt tehdä muuta kuin näpelöidä läppäriään ja lähettää livekuvaa ryhmäläisille. Mutta käsitöistähän siinäkin oli kysymys. Nyt oli menossa päätalkoot yhdistyksen tulevaan tapahtumaan, Taiteiden yöhön.

Loposen Katri neuvoi, miten päitä tehdään. Tanskasen Airi lähti hakemaan varastoistaan ohuempaa vaahtomuovipatjaa materiaaliksi. Katri oli jo tehnyt yhden Janus-kasvoisen pään malliksi.
– Jos kasvojen piirtämisessä on vaikeuksia, voi harjoitella ensin takaraivoon…

Eija oli hoitanut yökyöpeleille arvonnan joskus pikkutunneilla ja nyt oli vuorossa klo 5 – klo 8 olleen aamuarvonnan loppuun vieminen.
– Ryhmään tuli yhteensä 175 ihmistä. Vuorokauden pääarvonta on menossa koko ajan laniryhmässä oleville, se jatkuu klo 15 asti. Ihmiset ovat lähettäneet kuvia tai tekstiä, mitä ovat hommailleet näiden lanien ajan. Aika monenlaisia käsitöitä on kuvista päätellen tehty!

Silmukka-Lanit järjestettiin viime vuonna ensimmäisen kerran, paikkana piti olla Koskenniemi, mutta ne täytyi peruuttaa koronan takia.
– Kokoonnuimme silloin pienimuotoisesti meidän taloyhtiön alakerrassa, koska tätä tilaa ei silloin vielä ollut käytössä, kertoi Annie Henno.

Yökin oli mennyt ainakin Anniella ja Eijalla lanien merkeissä.
– Eija kuppelehti täällä ja ompeli ja lähetti välillä videota. Minä olin omalla parvekkeella ja laitoin sieltä näkymiä. Aamuviideltä kyseltiin toisiltamme, ollaanko hereillä.
– Yleensä laneja on vain pelimaailmassa, mutta Sysmän Textiikin Sonja Rouvinen on järjestänyt ompelulaneja. Muista käsitöihin liittyvistä laneista en ole kuullut, kertoi Annie.

Keskustelua riitti kaikenlaisista aiheista: keskeneräiset käsityöt, jäähdytysnesteet ja autojen remontit, rihmarullat, sukkia syövät pesukoneet, naamalaskokset, tuleva taiteiden yö…

– Ensi vuonna on taas lanit, tämä on jo traditio, tuumasi Eija.

Kuvassa: Katri Loponen (oik.) opasti ”pääasiassa”. Takana Ulla Tervala.

Helena Mäkinen
SYSMÄ

Sysmän kunnan rakennusvalvontaan tulee runsaasti yhteydenottoja, jotka koskevat uudistettua jätevesilaskutusta ja kiinteistöverotusta. Salpakierron laskutus ja kiinteistöverotus perustuvat Digi- ja väestötietoviraston (DVV) rakennus- ja huoneistorekisteriin (RAHU), jota kunta voi päivittää lain mukaan ainoastaan rakennus- tai purkulupamenettelyn kautta.

Tästä syystä asiakkaille on avattu kunnan rakennusvalvonnassa mahdollisuus hakemuksesta selvittää, ovatko heidän RAHU-rekisterissä olevat tietonsa todellisen rakennuskannan mukaiset. Selvityksen perusteella kiinteistöjen omistajia ohjataan laittamaan lupa-asiat kuntoon. Selvitys ja mahdolliset korjaustoimenpiteet ovat maksullisia. Jos rekisterissä olevat tietojen ristiriitaisuudet ovat DVV:n tai kunnan virheistä johtuvia, selvitys ja korjaukset ovat asiakkaalle maksuttomia ja oikaisut tehdään viran puolesta ilman lupakäsittelyä.

Kunnan sivuilla on linkki, josta ohje ja hakulomake löytyvät: Rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen korjaaminen – Sysmä (sysma.fi).

Kiinteistön omistaja voi pyytää lomakkeella rakennusvalvontaa selvittämään ja tarvittaessa korjaamaan kiinteistöllä olevien rakennusten tiedot. Hakemus tulee jättää vuoden 2021 osalta 20.9.2021 mennessä osoitteeseen: RAHU-korjaukset/Sysmän kunta, Valittulantie 5, 19700 Sysmä.

RAHU-rekisterissä olevia tietoja käyttävät useat viranomaiset, mm. verottaja ja jätehuoltoviranomainen. Rekisteri on osa väestötietojärjestelmää, jota pitää yllä Digi- ja väestötietovirasto. Kunnalla on lain mukaan velvollisuus ilmoittaa edelleen väestötietojärjestelmään rakennuslupien tai rakennusten purkulupien yhteydessä luvan hakijan ilmoittamat tiedot. Kunnassa tehtävä kuuluu rakennusvalvontaviranomaiselle.

Hakemukseen tulee liittää sijaintikartta/alustava asemapiirros rakennuspaikalla olevista rakennuksista ja rakennelmista sekä niiden käyttötarkoituksista ja kerrosaloista. Hakemuksen perusteella rakennusvalvonta ottaa tarvittaessa yhteyttä asiakkaaseen.

Nette Rimpioja
SYSMÄ

Orimattilasta lähtöisin oleva sysmäläistynyt hyvinvointialan yrittäjä Jonna Nieminen elää kiireistä perhe- ja yrittäjäarkea. Tmi Meelia syntyi halusta auttaa ihmisiä kokonaisvaltaisemmin, ei ainoastaan fyysisten tavoitteiden puitteissa. Nieminen asuu Sysmän ja Hartolan rajalla ja arki aikataulutetaan lasten harrastusten ja päivähoidon, Jonnan asiakkaiden ja maanrakennusalanyrittäjänä toimivan miehen töiden ympärille. Perheen esikoistytär aloittaa syksyllä Sysmässä esikoulun ja 3-vuotiaat kaksostytöt ovat päiväkoti Kastellissa.

Tmi Meelia tarjoaa kokonaisvaltaisesti palveluita yksilön tai ryhmän elämänlaadun parantamiseen. Nieminen pitää esimerkiksi henkilökohtaisia elämänmuutostapaamisia livenä ja etäyhteyksin. Yksityisasiakkaiden lisäksi Jonna vetää tällä hetkellä kahta aikuisten liikuntaryhmää ulkotreenien muodossa. Korona on pakottanut yrittäjän sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja ulkona valmentamista onkin tapahtunut koko vuoden ajan.
Nieminen on pitänyt erilaisia tunteja myös paikallisissa seuroissa, muun muassa Sysmän voimistelijoissa ja Itä-Hämeen opistolla. Tmi Meelia tukee siis ihmisten hyvinvointia vauvasta vaariin. Personal trainerina Nieminen haluaa ennen kaikkea auttaa ihmisiä löytämään arjen keskellä asiakkaalle sopivat ja mieleiset tavat huolehtia kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnistaan.

Nieminen on koulutustaustaltaan yo-merkonomi ja tehnyt myös paljon kirjanpitopalveluita toiminimiurallaan. Lukion jälkeen kokeiltu hoitoala sai orimattilalaisen nuoren ymmärtämään, ettei halua auttaa ja kohdata pelkästää sairaita ihmisiä, vaan pyrkii nykyisissä tehtävissä keskittymään ennaltaehkäisyyn ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Tehtyään tovin kirjanpitohommia, Nieminen kouluttautui kuntosaliohjaajaksi ja personal traineriksi. Valmistuttuaan hän ehti työskennellä Lahdessa parilla kuntosalilla ohjaajana. Tämän jälkeen yrittäjä on täydentänyt osaamistaan elämäntapakouluttajan tutkinnolla. Kaksostytärten kasvettua päiväkoti-ikäisiksi Nieminen tarttui toimeen ja uudisti toiminimensä nimen ja ryhtyi täyspäiväseksi hyvinvointialan yrittäjäksi.
Nieminen hankki itselleen toimiston viime joulukuussa Lintan Kammarin naapurista, jossa on myös Valokuvaaja Silvi Kaarakaisen ja Lähilehden toimipiste. Tmi Meelia saa asiakkaansa tällä hetkellä sosiaalisen median ja puskaradion kautta, sillä osaavan naisen työ tuottaa tulosta.

Kuvassa: Jonna Nieminen katsoo tulevaisuuteen avoimin mielin ja aikoo keskittyä yritystoimintansa kehittämiseen.