Kuukausi: kesäkuu 2020

Mika Sankari
HARTOLA

Vihtiläissyntyinen Elina Oros on toiminut Hartolan kunnaneläinlääkärinä vuodesta 2011 lähtien. Hän opiskelee parhaillaan etänä Sydneyn yliopistossa. Oros asuu Hartolassa miehensä, poikansa, Peppi-koiran ja Sintti-kissan kanssa.

Hei Elina, ensin pieni katsaus menneeseen. Miten löysit Hartolaan?
-Olen tullut Hartolaan ensimmäisen kerran vuonna 2008 viransijaiseksi. Olin tehnyt aiemmin sijaisuuksia kunnaneläinlääkärinä muuallakin. Sitä ennen olin ollut kouluavustajana erityislapsille, opettajan sijaisena, lomittajana ja seminologina.

Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellinen koronan takia. Näkyikö tämä työssäsi?
-Kunnaneläinlääkärit toimivat Ruokaviraston ja aluehallintoviraston alaisuudessa. Olemme saaneet koko ajan ohjeistuksia. Ensisijainen tehtävämme on turvata elintarvikkeiden alkutuotantoa eli tuotantoeläimet ovat etusijalla. Työssämme noudatetaan terveydenhuoltoalan ohjeistuksia. Vastaanotto on ollut auki koko ajan, mutta vastaanottotilaan otetaan vain eläimet. Hoito-ohjeet kirjoitetaan yksityiskohtaisesti ja omistajien kanssa puhutaan puhelimitse. Tilakäynneillä olen käyttänyt kirurgista nenäsuusuojaa, päänsuojaa ja kertakäyttökäsineitä. Muovinen visiiri oli kaiken varalta mukana.

Sinut tunnetaan humaanina eläinlääkärinä. Mitä kaikkea hyvän eläinlääkärin on osattava?
-Osaaminen karttuu vain tekemällä ja opiskelemalla. Koulutus on melko laaja ja teoriaa pitää osata soveltaa käytäntöön. Asioita on ratkaistava kiireessä ja paineessa. Kaikkea ei tietenkään opi kirjoista, asiakkaan kohtaamista ei juurikaan opetettu enkä edes ajatellut, kuinka tärkeä psykologinen rooli eläinlääkärillä voi olla. Seuraeläinten arvostus on noussut hurjasti ja olen lähtenyt siitä, että omistajalle lemmikki on tärkein, oli sen taloudellinen arvo mikä vaan. Jokainen potilas otetaan vastaan mielenkiinnolla, oli kyseessä hamsteri tai arvokas ravuri. Hyvä eläinlääkäri on varmaan sellainen, joka jaksaa kehittää itseään, olla kiinnostunut alastaan, olla hyvä kollega eikä luule itsestään liikoja. Omistajan kuunteleminen ja arvostaminen on tärkeää, hän tuntee lemmikkinsä. Eri eläinlajeja on osattava lukea ja toimia niiden kanssa. Lajien välillä on hurjia eroja, kuinka niitä lähestytään ja luetaan, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen.

Yle on esittänyt Kandit -nimistä sarjaa eläinlääkärien arjesta. Kuvaako se mielestäsi sitä uskottavasti?
-Tunnen kyllä syvää myötätuntoa aloittelevien kollegoiden puolesta. Kunnaneläinlääkärin ammatissa korostuu se, että ongelmanratkaisua ja paineensietokykyä tarvitaan, koska suurin osa työskentelee yksin, eikä aina voi turvautua toisen apuun. Tunnistan epätoivon, jota nuoret kollegat tuntevat uusissa tilanteissa. Pelko auton rattiin nukahtamisesta väsyneenä on tuttua. Sanoin joskus, että jos olisin tiennyt mihin ryhdyn, en olisi ruvennut kunnaneläinlääkäriksi, mutta paineet helpottavat töiden muodostuessa rutiiniksi. Vaihtelevuus ja ennalta-arvaamattomuus on tämän työn suola, samanlaista päivää ei ole. Toivoisin opiskelijoilta ehkä nöyrempää suhtautumista. Koulutus kestää 6 vuotta eikä se tarkoita sitä, että valmistuessaan tietäisi kaiken. Joskus heidän on vaikeaa ymmärtää, että asiat eivät ole mustavalkoisia. Käytäntöä täytyy opetella aika pitkään ja oppia soveltamaan. Liika itsevarmuus kostautuu. Eräs opiskelija kirjoitti myöhemmin ja kiitti kauniisti siitä, että olin sanonut hänelle harjoittelussa seuraavasti: Parasta, mitä voit teorian ohella oppia, on nöyryys ammattia kohtaan.

Millaisten harrastusten parissa rentoudut?
-Perheen kanssa tehdään lyhyitä patikkaretkiä. Yritän pitää hyvän fyysisen kunnon yllä mm. jumppaamalla, nostelemalla puntteja, lenkkeilemällä ja uimalla, koska työ on välillä raskasta. Tällä hetkellä on ihan parasta saunoa ja uida järvessä! Mies laittaa parasta ruokaa ikinä, minä olen apukokki, joka pesee astioita ja silppuaa vihanneksia.

Mika Sankari
SYSMÄ

-Tämän erikoisen kevään aikana yhteiset harrastukset, laulu ja kuorot loppuivat hetkeksi. Toki muutamat saattoivat harrastaa näitä yksin kotonaan. Nyt kun tähän toimintaan saatiin jälleen lupa, ei millään malttanut odottaa enää pidempään. Siltä pohjalta syntyi ajatus tästä juhannuskonsertista, valotti juontaja Lea Luts illan musiikkijuhlan taustaa.

Kymmenet kuulijat tunsivat samoin ja näin he löysivät tiensä yleisön joukkoon Sysmän Pyhän Olavin kirkkoon juhannusaattoiltana perjantaina 19. kesäkuuta.

Lutsin ohella muita juhannusaaton tähtiä olivat Ossi Hildén, Jari Häkkinen, Tiina Kotila-Paaso, Leena-Kaisa Porvari ja kanttori Jaak Luts. He esiintyivät aattoillan konsertissa sekä soolona että erilaisissa kokoonpanoissa. Urkujen, pianon, kanteleen ja nokkahuilun säveliä kuultiin.

Tunnin aikana ehdittiin laulaa reilut kaksikymmentä kesäistä laulua. Se oli sopiva hetki rauhoittua ja päästä oivaan tunnelmaan ennen juhannuksen suomaa hengähdystaukoa. Elämä alkaa helpottua muutenkin, vaikka kirkossa olikin syytä istua turvavälit huomioiden.

Illan ohjelma alkoi Léon Boëllmannin Toccatalla. Tuttuja kesäaiheisia lauluja olivat esimerkiksi Georg Malmstenin Auringon lapset, Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija ja Rauno Lehtisen Muistan kesän. Illan päätteeksi kuultiin yleisön pyynnöstä luonnollisesti Oskar Merikannon Kesäillan valssi ja sen päätteeksi esiintyjät saivat kotiinviemisiksi kirkkoherra Jeremias Sankarin ojentamat tuoreet mansikat.

Mika Sankari
HARTOLA

-Suosituin herkkumme on korvapuusti. Niitä saa paistaa aina reilun erän myyntiin, kertoo Helga Ojanen kahvilan kojulla torin laidalla. Aurinkoinen lauantaiaamu on saanut ihmiset liikkeelle ja kauppa käy hyvin.
Muita myynnissä olevia tuotteita ovat pullien ohella mm. suolaiset piirakat, sämpylät, letut, täytekakut ja voileivät. Kokonaisia kuivakakkuja on myös myynnissä. Kahvit, teet ja muut normaalit kahvilajuomat löytyvät Kesäretkestä luonnollisesti myös. Tuotevalikoima vaihtelee hieman päivän mukaan.
-Gluteeniton vaihtoehtokin meillä on tarjolla satunnaisesti, kääretorttumme taikina on perunajauhopohjainen, kertoo Jasmiin Erola. Hän on ehtinyt auttamaan vanhempiaan vakityöstään Hollolan Matkakeitaalta.
Viime kesään verrattuna aukioloajat ovat muuttuneet. Kesäaikaan eli suurin piirtein elokuun puoleen väliin asti kahvila avataan yleensä torstaina, perjantaina ja lauantaina aamulla yhdeksän aikaan ja paikalla ollaan niin kauan kuin asiakkaita riittää.
-Avaamme myös tiettyinä juhlapyhinä. Esimerkiksi pääsiäisenä olimme auki ja myimme vappuna munkkeja. Meille eli minulle ja miehelleni Seppo Ojaselle tämä on kuitenkin sivutoimi, sillä maatalouden työt työllistävät meitä vielä. Kotopuolessa on esimerkiksi katsottava naapurin lehmien perään ja aitaa tuli keväällä rakennettua hehtaarikaupalla, Helga kertoo.
Porukkaa alkoi kertyä lisääntyvässä määrin päivän kuluessa kahvilan teltalle nauttimaan Ojasten herkuista – eikä ihme. Tuotteet ovat runsaita ja itsetehtyjä eivätkä hinnat päätä huimaa. Käteistä tosin pitää muistaa ottaa hieman mukaan.

*sitaatti Seppo Ojaselta

Kyösti Piippo
Sysmä

Monipäinen filmiryhmä rantautui Sysmään viime keskiviikkona kuvaamaan Verkkokauppa.com´n uutta television mainosfilmiä. Seurueen koko avustajien kera käsitti n. 60 henkilöä. Käytännön kuvaustyön teki Angels Film Oy.
Verkkokaupan markkinointi- ja viestintäjohtaja Seppo Niemelän mukaan kuvaukset piti aluperin tehdä Virossa tai Sloveniassa, mutta korona sotki nämä suunnitelmat. Uudeksi kuvauspaikaksi valikoitui hienosti Sysmä.
Ohjaaja Pete Veijalainen vietti aikaansa talvella Sysmässä ja ihastui Sysmän talvisiin näkymiin. Uusintakäynti alkukesästä vakuutti tekijät lopullisesti siitä, että Sysmä on paras mahdollinen kuvauspaikka.
-Meillä on mainosfilmeissä viime aikoina ollut konseptina luolaihmiset ja karavaanarit. Kaikki tähtää luonnollisesti siihen, että näiden molempien ryhmien varustetaso on huikea verkkokaupan kautta hankittujen laitteiden ansiosta. Nämä elementit löytyivät Sysmästä.
Paikkakunnan hyvin tunteva kirjailija/roolittaja Pia Pesonen on ollut myös projektissa mukana roolittamassa filmin henkilöhahmoja.
Viestintäjohtaja Seppo Niemelän mukaan mainosfilmi nähdään julkisuudessa todennäköisesti vasta ensi vuoden puolella.
-Aikataulumme petti, kun emme päässeet Sloveniaan alkukeväästä. Mutta pärjäämme vanhalla materiaalilla ensi vuoden puolelle saakka.
Filmiryhmä kehui Sysmän olosuhteita ja upeaa säätä. Vuorokauden ajan paikkakunnalla viipyneen filmikaravaanin keskuspaikka oli Camping Sysmän alue. Kuvauksia tehtiin leirintäalueen lisäksi Askonrannassa ja mukana filmitouhussa oli joukko sysmäläisiä avustajia.

Kyösti Piippo
HARTOLA

Nelostie välillä Hartola – Oravakivensalmi on mutkainen ja mäkinen eikä täytä vähimmässäkään määrin liikenneturvallisuutensa puolesta Suomen eikä EU:n vaatimuksia. Hallitus esittää tieosuudelle 26 milj.euron kunnostusmäärärahaa.
Hanketta on ehditty vatvoa jo viidentoista vuoden ajan. Keskimääräinen vuorokauden liikennemäärä on 6500 ajoneuvoa ja tuosta määrästä 17 % on raskasta liikennettä.
– On tämä ollut melkoinen talkoo. Minäkin olen ehtinyt ottaa asian puheeksi kolmen eri hallituksen ministereille ja kahden maakunnan maakuntaliitolle. Hankkeen jälkeen emme ole enää kunta, jonka kohdalla on jatkuvasti tulppa liikenteelle. Samalla päästään myös eroon liikenneonnettomuuksista tieosuudella, iloitsee kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarkko Fågel.
Asia on nyt varma ja rakentaminen voi alkaa. Valmistelevia töitä, kuten mittauksia ja suunnitelmien päivityksiä on tehty jo koko kevään ajan.
Hartola – Joutsa -väli on tärkeää pohjavesialuetta, jolla Hartolan varavedenottamon maavaraus sijaitsee.
– Tien remontti tuo suuren parannuksen pohjaveden suojauksen osalta, sillä nykyinen tie on täysin ilman suojausta ja raskaan liikenteen määrä on kasvussa, toteaa Fågel yhdeksi tieremontin tärkeäksi yksityiskohdaksi.
Monia muitakin etuja on; tielinjaus on upotettu maastoon ja se vähentää melun määrää niin Jääsjärvelle kuin Rautavedellekin päin.
– Lisäksi tien siirtyminen keskelle järvien välistä kannasta mahdollistaa alueen rantarakentamisen paljon nykyistä paremmin.
Turvallisuustekijöitä tullaan lisäämään myös Hartolan liittymiin. Fågel luottaa siihen, että hankkeen toteutuminen antaa lähtölaukauksen Jari-Pekan kohdalla olevan Hartolan pääsisääntuloväylän uusimiseksi.
– Tässä onkin seuraava lobbaus kohderahan saamiseksi.
Kunnanjohtaja Merja Olenius tähdentää, että nelostien parannushanke on paitsi Hartolalle tärkeä, niin ennenkaikkea keskeinen turvallisuuden lisääjä koko Suomen elinkeinoelämälle ja tienkäyttäjille.
– Koronakriisin jälkihoidossa iso tiehanke on paikallisesti merkittävä työllistäjä yrityssektorille. Hanke ei olisi voinut sattua parempaan aikaan.

Kuvassa: Jarkko Fågelin taustalla oleva Jari-Pekan risteys on seuraava projekti nelostien parannustöissä.