Mika Sankari
HARTOLA
19-vuotias Maiju Tuomainen asuu Sipoossa. Hän kävi Sipoonjoen koulua ja Sipoon lukiota ennen opintojaan Hartolassa. Tuomainen harrastaa tanssia, lukemista ja kirjoittamista.
Hei Maiju, tervetuloa haastatteluun. Kuinka löysit Itä-Hämeen opistolle?
–Sipoon lukiossa alkoi mennä aika huonosti ja liikuin hieman huonossa porukassa. Sanoinkin äidilleni, että tahtoisin päästä muualle. Olimme katsoneet opistoa jo aiemmin, mutta äitini ajatteli minun olevan liian nuori lähtemään. Siirryin Hartolaan helmikuussa 2018.
Millaisia opiskelukokemuksia oppilaitos tarjosi?
–Positiivista on, että koulu on pieni. Yksilöllinen opetus on hyvää ja opiskelijayhteisö on tiivis. Opisto panostaa opiskelun nykyaikaistamiseen ja se helpottaa mm. yliopistohakuihin ja pääsykokeisiin valmistautumisessa. Se auttaa myös ylioppilaskokeiden tekemisessä, sillä kurssikokeet tehdään Abitti-koejärjestelmässä. Opistolla järjestettiin aika paljon juhlia sekä koulun että opiskelijoiden puolesta. Negatiivista oli ehkä se, että säännöt muuttuivat joskus lennossa. Asumistilat ovat olleet hieman huonokuntoisia, mutta niiden kanssa on tullut toimeen. Siitä oli haittaa, että opettajat vaihtuivat tiuhaan. Kurssit jäivät kesken ja uuden opettajan kanssa jouduttiin pähkimään, että missä mentiin ja miten kurssi suoritetaan loppuun. Rehtori vaihtui ainakin kolme kertaa minun aikanani. Jokainen rehtori on ollut erilainen ja heidän päämääränsä erosivat, joten siitä aiheutui ongelmia. Välillä tiedonkulku on ollut hankalaa opiston sisällä ja varsinkin asioiden informoiminen oppilaitoksen ulkopuolelle kangerteli. Muutamat opiskelijoiden järjestämät juhlat ovat jääneet mieleen. Ihan parasta oli, miten vain istuttiin alas, keskusteltiin, naurettiin ja pelattiin. Niitä hetkiä ja tätä porukkaa tulee ikävä. Vaikka minun kokemukseni on ollut aika myrskyisä, viihdyin silti. Kokemuksena erittäin antoisa ja sain muutaman todella hyvän ystävän.
Hyödynsitkö alueen muita palveluja?
–En varsinaisesti hyödyntänyt niitä, mutta pelasin välillä frisbeegolfia. Sitäkin tuli kokeiltua vain muutaman kerran.
Millä tavalla korona vaikutti opiskeluusi?
–Se ei varsinaisesti vaikuttanut opiskeluuni, koska minulla ei ollut enää lähikontaktitunteja. Tietysti se vaikutti aika paljon siihen, miten opettajilta sai apua, koska he olivat todella kiireisiä etätehtävien laatimisessa.
Miten kirjoituksesi sujuivat?
–Ne sujuivat yllättävän hyvin. Kirjoituksia siirrettiin viikolla. Se vaikutti todella paljon, enkä pystynyt valmistautumaan siten kuin olisin halunnut. Olen todella yllättynyt siitä, että sain ruotsin arvosanaksi B. Äidinkielestä sain C:n, josta olen myös tyytyväinen. Muut aineet menivät myös suhteellisen hyvin. Haen yliopistoihin kuitenkin pääsykokeiden kautta. Olin kipeänä kahdella suorituskerralla, joten olen vähän yllättynytkin tuloksistani.
Terveisesi tuleville ylioppilaille?
–Haluaisin sanoa, että älkää stressatko liikaa. Se on hankalaa, mutta loppujen lopuksi se on yllättävän nopeasti ohi. Jos on yhtään panostanut, niin on sentään pohja valmiina. Parhaansa yrittäminen riittää.
Minne aiot suunnata lukion jälkeen?
–Hain Jyväskylän yliopistoon lukemaan kirjallisuutta ja äidinkielen opettajaksi, Joensuuhun luokanopettajaksi ja teologiaa, Tampereelle tiedotusoppia ja Helsinkiin korean kieltä. Jos täytyisi oikeasti valita yksi, valitsisin varmaan äidinkielen opettajan opinnot. Se on sinällään vähän ristiriitaista, sillä en pidä huomion keskipisteenä olemisesta yhtään. Karanteenin aikana minulle on valjennut myös, että jos en yliopistoon pääse, haen leipuri-kondiittoriksi. Olen leiponut niin paljon, että siitä todellakin tuli yksi vaihtoehto.
