Tuore ylioppilas Maiju Tuomainen

Mika Sankari
HARTOLA

19-vuotias Maiju Tuomainen asuu Sipoossa. Hän kävi Sipoonjoen koulua ja Sipoon lukiota ennen opintojaan Hartolassa. Tuomainen harrastaa tanssia, lukemista ja kirjoittamista.

Hei Maiju, tervetuloa haastatteluun. Kuinka löysit Itä-Hämeen opistolle?
–Sipoon lukiossa alkoi mennä aika huonosti ja liikuin hieman huonossa porukassa. Sanoinkin äidilleni, että tahtoisin päästä muualle. Olimme katsoneet opistoa jo aiemmin, mutta äitini ajatteli minun olevan liian nuori lähtemään. Siirryin Hartolaan helmikuussa 2018.

Millaisia opiskelukokemuksia oppilaitos tarjosi?
–Positiivista on, että koulu on pieni. Yksilöllinen opetus on hyvää ja opiskelijayhteisö on tiivis. Opisto panostaa opiskelun nykyaikaistamiseen ja se helpottaa mm. yliopistohakuihin ja pääsykokeisiin valmistautumisessa. Se auttaa myös ylioppilaskokeiden tekemisessä, sillä kurssikokeet tehdään Abitti-koejärjestelmässä. Opistolla järjestettiin aika paljon juhlia sekä koulun että opiskelijoiden puolesta. Negatiivista oli ehkä se, että säännöt muuttuivat joskus lennossa. Asumistilat ovat olleet hieman huonokuntoisia, mutta niiden kanssa on tullut toimeen. Siitä oli haittaa, että opettajat vaihtuivat tiuhaan. Kurssit jäivät kesken ja uuden opettajan kanssa jouduttiin pähkimään, että missä mentiin ja miten kurssi suoritetaan loppuun. Rehtori vaihtui ainakin kolme kertaa minun aikanani. Jokainen rehtori on ollut erilainen ja heidän päämääränsä erosivat, joten siitä aiheutui ongelmia. Välillä tiedonkulku on ollut hankalaa opiston sisällä ja varsinkin asioiden informoiminen oppilaitoksen ulkopuolelle kangerteli. Muutamat opiskelijoiden järjestämät juhlat ovat jääneet mieleen. Ihan parasta oli, miten vain istuttiin alas, keskusteltiin, naurettiin ja pelattiin. Niitä hetkiä ja tätä porukkaa tulee ikävä. Vaikka minun kokemukseni on ollut aika myrskyisä, viihdyin silti. Kokemuksena erittäin antoisa ja sain muutaman todella hyvän ystävän.

Hyödynsitkö alueen muita palveluja?
–En varsinaisesti hyödyntänyt niitä, mutta pelasin välillä frisbeegolfia. Sitäkin tuli kokeiltua vain muutaman kerran.

Millä tavalla korona vaikutti opiskeluusi?
–Se ei varsinaisesti vaikuttanut opiskeluuni, koska minulla ei ollut enää lähikontaktitunteja. Tietysti se vaikutti aika paljon siihen, miten opettajilta sai apua, koska he olivat todella kiireisiä etätehtävien laatimisessa.

Miten kirjoituksesi sujuivat?
–Ne sujuivat yllättävän hyvin. Kirjoituksia siirrettiin viikolla. Se vaikutti todella paljon, enkä pystynyt valmistautumaan siten kuin olisin halunnut. Olen todella yllättynyt siitä, että sain ruotsin arvosanaksi B. Äidinkielestä sain C:n, josta olen myös tyytyväinen. Muut aineet menivät myös suhteellisen hyvin. Haen yliopistoihin kuitenkin pääsykokeiden kautta. Olin kipeänä kahdella suorituskerralla, joten olen vähän yllättynytkin tuloksistani.

Terveisesi tuleville ylioppilaille?
–Haluaisin sanoa, että älkää stressatko liikaa. Se on hankalaa, mutta loppujen lopuksi se on yllättävän nopeasti ohi. Jos on yhtään panostanut, niin on sentään pohja valmiina. Parhaansa yrittäminen riittää.

Minne aiot suunnata lukion jälkeen?
–Hain Jyväskylän yliopistoon lukemaan kirjallisuutta ja äidinkielen opettajaksi, Joensuuhun luokanopettajaksi ja teologiaa, Tampereelle tiedotusoppia ja Helsinkiin korean kieltä. Jos täytyisi oikeasti valita yksi, valitsisin varmaan äidinkielen opettajan opinnot. Se on sinällään vähän ristiriitaista, sillä en pidä huomion keskipisteenä olemisesta yhtään. Karanteenin aikana minulle on valjennut myös, että jos en yliopistoon pääse, haen leipuri-kondiittoriksi. Olen leiponut niin paljon, että siitä todellakin tuli yksi vaihtoehto.

Kasiluokkalainen Ronja Lind

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän Yhtenäiskoulun 8. luokan oppilas Ronja Lind palasi lähiopetukseen muiden mukana viime torstaina parin kuukauden etäopiskelujakson jälkeen. Ronjan mukaan etäopetus tuntui aluksi todella vaikealta.
– Opettajat laittoivat koko ajan Wilman kautta lisää tehtäviä. Kukaan meistä oppilaista ei ollut tottunut hoitamaan koulutöitään niin itsenäisesti. Mutta ensimmäisen viikon jälkeen hommat alkoivat selkiintyä ja asiat hoituivat loppujen lopuksi aikalailla rutiinilla. Opettajan läsnäolon puuttuminen tosin tuntui oudolta koko ajan.
Live -oppitunnit alkoivat etäjakson ensimmäisen kuukauden jälkeen ja silloin opettaja pystyi oikeasti opettamaan oppilaitaan ja neuvomaan tehtävien suorittamisessa. Esseitä kirjoiteltiin paljon ja kokeita pidettiin etänä erilaisten ohjelmien kautta.
Koronasta alettiin puhua kotona ja koulussa heti asian tultua julkiseksi.
– Silti tilanne tuli eteen nopeasti ja se oli ainakin minulle aikamoinen yllätys. Vaikka koulun sulkeminen oli aluksi shokki, opettajien jakamat tsempit ja kavereiden hyvästelyt jättivät lopulta hyvän mielen, kertoo Ronja.
Ronja, oliko kouluun palaaminen kahdeksi viikoksi mielestäsi oikea ratkaisu?
– Asiaa on perusteltu sillä, kuinka tärkeä paikka se on oppimiselle ja oppilaiden hyvinvoinnille. Olen samaa mieltä. Oppilaat tarvitsevat viimeisiin koulupäiviinsä rutiinia ja opettajat ehtivät näkemään, mitä olemme etäopetuksessa oppineet. Niillä tiedoilla on hyvä suunnitella ensi syksyn opetussuunnitelmaa. Nyt jännitetään sitä, saadaanko syksyllä aloittaa lähiopiskelu, vai odottaako meitä uusi etäjakso.
Ronja mietiskelee, että tulevaisuuden opiskelu voi itse asiassa olla varsin erilaista nykyiseen verrattuna. Jossakin vaiheessa kaikki opiskelu voi tapahtua etänä – tosin ajatus tuntuu ainakin peruskoulutasolla aika kaukaiselta.
– Tämä nyt suoritettu etäopetusjakso on kuitenkin antanut sekä oppilaille että opettajille paljon taitoja itsenäiseen opiskeluun. Voisiko olla mahdollista valita etä- ja lähiopetuksen välillä?
Kohta on joka tapauksessa kesäloman ja mahdollisten kesätöiden aika. Korona laittoi Ronjan kesätyöt uusiksi, ne peruuntuivat. Rippileirin ja konfirmaation tilannekin on vielä auki.
– Viime vuonna perustamani 4H -yritys jatkaa toimintaansa ja toivottavasti hommat lisääntyvät kesän aikana.