Kuukausi: toukokuu 2020

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvistilla on vastuullaan valtaisa alue karjataloudenhoitajien lomien järjestämisessä. Paikallisyksikön alueeseen kuuluu 18 kuntaa ja kaupunkia; Asikkala, Hartola, Hollola, Humppila, Jokioinen, Joutsa, Kuhmoinen, Kärkölä, Luhanka, Padasjoki, Pertunmaa, Sysmä, Tammela, Toivakka ja Ypäjä sekä Heinolan, Forssan ja Someron kaupunkien alueet. Viimeisimpänä alueeseen liitettiin Ypäjän yksikön alue 1.1.2020.
– Hallinnointi sujuu hyvin etätyön avulla, lomittajat työskentelevät asuinpaikkakunnallaan ja ympäristössä, tarvittaessa kauempanakin. Pidemmälle lähdetään vapaaehtoispohjalta, selittää Taina Blomqvist lomitustöiden rutiinia.
Suuri yksikkö tarvitsee aikamoisen määrän lomitustyöntekijöitä. Kuukausipalkkaisia maatalouslomittajia on Sysmän paikallisyksikössä 92, joista parisenkymmentä on tullut töihin Suomeen rajojen ulkopuolelta. Lyhyt-aikaisessa työsuhteessa on vuoden mittaan useita kymmeniä henkilöitä. Ostopalvelusopimuksen puitteissa töitä tekee neljätoista yrittäjää/lomittajaa.
– Lomituspalveluissa palvelujen kysyntä ja tarjonta on tasapainottelua. Kysyntään vaikuttavat koululaisten lomat, maaseutunäyttelyt, maatalousaiheiset risteilyt, tilojen kausiluonteiset työt, vanhempainvapaiden määrä ja monet muut seikat. Tällä hetkellä voisimme palkata kesäajalle lisää muutamia osaavia karjatalouden ammattilaisia, kertoo Blomqvist.
Korona on iskenyt kyntensä myös lomituspalveluihin. Epidemian alkuvaiheessa Blomqvistille alkoi tulla ilmoituksia varattujen lomitusjaksojen peruutuksista. Syynä olivat matkatoimistojen tekemät peruutukset ja tietysti myös huoli tartunnan leviämisestä.
– On tärkeää, että vuosilomia pidetään myös tässä poikkeustilanteessa ja maatalouslomittajat työllistyvät. Mikäli koronatilanne etenee, saatamme joutua tilanteeseen, jossa lomittajaresursseja tarvitaan enenevässä määrin sijaisapulomitusten hoitamiseen ja vuosilomalomitusten järjestäminen vaikeutuu, pelkää Blomqvist.
Taina Blomqvist toivoo, että asiakkaat käyttäisivät lomituspalveluja tasaisesti ympäri vuoden oman hyvinvointinsa ja jaksamisensa edistämiseksi.
Onko Sysmä jatkossakin maitopitäjä?
– Näillä näkymin on. Tilojen määrä vähenee, mutta tilakoot kasvavat ja tuotettu maitomäärä pysyy liki ennellaan. Koronaepidemian myötä kotimainen ruoantuotanto koetaan jatkossa entistä tärkeämmäksi.

Kuvassa: Sysmän lomitusyksikkö pyörittää Taina Blomqvistin johdolla suurta aluetta.

Mika Sankari
HARTOLA

Rakennuspalvelu Jani Tonteri on perustettu syyskuussa 2015 ja vaihto osakeyhtiömuotoon tapahtui marraskuussa 2019.
Jani Tonterin yrityksen palveluihin kuuluvat lähes kaikki rakennusalan työt, uudiskohteessa aina perustusvaiheesta viimeistelyyn. Parin viime vuoden aikana on tehty myös taloyhtiöille putkiremonttien yhteydessä tarvittavia koteloja, alaslaskettuja kattoja sekä mikrosementillä pinnoitettuja pesuhuoneita.
-Palkkatöissä olin ajatellut oman yrityksen perustamista jo vakavastikin. Kyselyitä tuli sieltä täältä, että tulisinko tekemään. Töitä kasaantui mielestäni sopivasti ja hetki tuntui oikealta. Kävin yrittäjäkurssin, perustin yrityksen ja aloitin yrittäjänä. Käytän pelkkiä alihankkijoita. Pari vuotta olen tehnyt tiiviisti yhteistyötä Rakennustoimi Kilpinen Oy:n kanssa. Vuonna 2018 saimme Kilpisen kanssa kaksi isoa kohdetta työn alle eli talousrakennuksen ja hirsihuvilan, Tonteri kertoo.
Alussa rakennuspalvelu remontoi paljon. Yritys teki aliurakointia paikallisille yrityksille. Alihankintaa tehtiin myös jyväskyläläiselle rakennusliikkeelle, joka rakensi isoja teollisuushalleja ja myymälöitä kautta maan.
-Ne olivat siihen aikaan hyvää “täytettä”. Yhteyksiä heidän kanssaan on pidetty edelleen, mutta nykyään pelkästään täällä on niin hyvät markkinat, ettei ole juuri tarvetta maailmalle lähteä, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta, Tonteri sanoo.
Yrittäjänä on ollut helpompaa sovittaa työtä ja vapaa-aikaa kuin palkansaajana. Jani Tonteri harrastaa judoa aktiivisesti. Välillä sivutyöltä tuntuva harrastus Hartolan Palokunnassa vie myös paljon aikaa.
-Poikkeusoloilla ei ole ollut juurikaan vaikutusta toimintaan. Joissakin kohteissa meidän ja asiakkaiden väliset neuvottelut on hoidettu sähköisesti. Puuliiton lakko ja kelirikko ovat olleet näitä suurempia harmeja tänä vuonna. Kunnan myöntämää tukea olisi tarjolla, mutta minulla ei ole tarvetta sitä hakea. Menköön se raha niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat, Tonteri sanoo.
Lopuksi vielä terveisiä yrittäjältä:
-Lähestykää urakoitsijaa ajoissa, jos aiotte rakennuttaa. Suunnitelmien tekemiseen menee yllättävän paljon aikaa. Uudiskohteissa rakennusluvan käsittely vie aikansa. Kun kaikki suunnitelmat ovat valmiina, on helpompi toteuttaa. Mukavaa kesää kaikille!

Rakennuspalvelu Jani Tonteri

Laaksotie 6 C 15, Hartola
Puh. 044 0308 200
jani.tonteri@rakpalvelutonteri.com

Mika Sankari
HARTOLA

19-vuotias Maiju Tuomainen asuu Sipoossa. Hän kävi Sipoonjoen koulua ja Sipoon lukiota ennen opintojaan Hartolassa. Tuomainen harrastaa tanssia, lukemista ja kirjoittamista.

Hei Maiju, tervetuloa haastatteluun. Kuinka löysit Itä-Hämeen opistolle?
–Sipoon lukiossa alkoi mennä aika huonosti ja liikuin hieman huonossa porukassa. Sanoinkin äidilleni, että tahtoisin päästä muualle. Olimme katsoneet opistoa jo aiemmin, mutta äitini ajatteli minun olevan liian nuori lähtemään. Siirryin Hartolaan helmikuussa 2018.

Millaisia opiskelukokemuksia oppilaitos tarjosi?
–Positiivista on, että koulu on pieni. Yksilöllinen opetus on hyvää ja opiskelijayhteisö on tiivis. Opisto panostaa opiskelun nykyaikaistamiseen ja se helpottaa mm. yliopistohakuihin ja pääsykokeisiin valmistautumisessa. Se auttaa myös ylioppilaskokeiden tekemisessä, sillä kurssikokeet tehdään Abitti-koejärjestelmässä. Opistolla järjestettiin aika paljon juhlia sekä koulun että opiskelijoiden puolesta. Negatiivista oli ehkä se, että säännöt muuttuivat joskus lennossa. Asumistilat ovat olleet hieman huonokuntoisia, mutta niiden kanssa on tullut toimeen. Siitä oli haittaa, että opettajat vaihtuivat tiuhaan. Kurssit jäivät kesken ja uuden opettajan kanssa jouduttiin pähkimään, että missä mentiin ja miten kurssi suoritetaan loppuun. Rehtori vaihtui ainakin kolme kertaa minun aikanani. Jokainen rehtori on ollut erilainen ja heidän päämääränsä erosivat, joten siitä aiheutui ongelmia. Välillä tiedonkulku on ollut hankalaa opiston sisällä ja varsinkin asioiden informoiminen oppilaitoksen ulkopuolelle kangerteli. Muutamat opiskelijoiden järjestämät juhlat ovat jääneet mieleen. Ihan parasta oli, miten vain istuttiin alas, keskusteltiin, naurettiin ja pelattiin. Niitä hetkiä ja tätä porukkaa tulee ikävä. Vaikka minun kokemukseni on ollut aika myrskyisä, viihdyin silti. Kokemuksena erittäin antoisa ja sain muutaman todella hyvän ystävän.

Hyödynsitkö alueen muita palveluja?
–En varsinaisesti hyödyntänyt niitä, mutta pelasin välillä frisbeegolfia. Sitäkin tuli kokeiltua vain muutaman kerran.

Millä tavalla korona vaikutti opiskeluusi?
–Se ei varsinaisesti vaikuttanut opiskeluuni, koska minulla ei ollut enää lähikontaktitunteja. Tietysti se vaikutti aika paljon siihen, miten opettajilta sai apua, koska he olivat todella kiireisiä etätehtävien laatimisessa.

Miten kirjoituksesi sujuivat?
–Ne sujuivat yllättävän hyvin. Kirjoituksia siirrettiin viikolla. Se vaikutti todella paljon, enkä pystynyt valmistautumaan siten kuin olisin halunnut. Olen todella yllättynyt siitä, että sain ruotsin arvosanaksi B. Äidinkielestä sain C:n, josta olen myös tyytyväinen. Muut aineet menivät myös suhteellisen hyvin. Haen yliopistoihin kuitenkin pääsykokeiden kautta. Olin kipeänä kahdella suorituskerralla, joten olen vähän yllättynytkin tuloksistani.

Terveisesi tuleville ylioppilaille?
–Haluaisin sanoa, että älkää stressatko liikaa. Se on hankalaa, mutta loppujen lopuksi se on yllättävän nopeasti ohi. Jos on yhtään panostanut, niin on sentään pohja valmiina. Parhaansa yrittäminen riittää.

Minne aiot suunnata lukion jälkeen?
–Hain Jyväskylän yliopistoon lukemaan kirjallisuutta ja äidinkielen opettajaksi, Joensuuhun luokanopettajaksi ja teologiaa, Tampereelle tiedotusoppia ja Helsinkiin korean kieltä. Jos täytyisi oikeasti valita yksi, valitsisin varmaan äidinkielen opettajan opinnot. Se on sinällään vähän ristiriitaista, sillä en pidä huomion keskipisteenä olemisesta yhtään. Karanteenin aikana minulle on valjennut myös, että jos en yliopistoon pääse, haen leipuri-kondiittoriksi. Olen leiponut niin paljon, että siitä todellakin tuli yksi vaihtoehto.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän Yhtenäiskoulun 8. luokan oppilas Ronja Lind palasi lähiopetukseen muiden mukana viime torstaina parin kuukauden etäopiskelujakson jälkeen. Ronjan mukaan etäopetus tuntui aluksi todella vaikealta.
– Opettajat laittoivat koko ajan Wilman kautta lisää tehtäviä. Kukaan meistä oppilaista ei ollut tottunut hoitamaan koulutöitään niin itsenäisesti. Mutta ensimmäisen viikon jälkeen hommat alkoivat selkiintyä ja asiat hoituivat loppujen lopuksi aikalailla rutiinilla. Opettajan läsnäolon puuttuminen tosin tuntui oudolta koko ajan.
Live -oppitunnit alkoivat etäjakson ensimmäisen kuukauden jälkeen ja silloin opettaja pystyi oikeasti opettamaan oppilaitaan ja neuvomaan tehtävien suorittamisessa. Esseitä kirjoiteltiin paljon ja kokeita pidettiin etänä erilaisten ohjelmien kautta.
Koronasta alettiin puhua kotona ja koulussa heti asian tultua julkiseksi.
– Silti tilanne tuli eteen nopeasti ja se oli ainakin minulle aikamoinen yllätys. Vaikka koulun sulkeminen oli aluksi shokki, opettajien jakamat tsempit ja kavereiden hyvästelyt jättivät lopulta hyvän mielen, kertoo Ronja.
Ronja, oliko kouluun palaaminen kahdeksi viikoksi mielestäsi oikea ratkaisu?
– Asiaa on perusteltu sillä, kuinka tärkeä paikka se on oppimiselle ja oppilaiden hyvinvoinnille. Olen samaa mieltä. Oppilaat tarvitsevat viimeisiin koulupäiviinsä rutiinia ja opettajat ehtivät näkemään, mitä olemme etäopetuksessa oppineet. Niillä tiedoilla on hyvä suunnitella ensi syksyn opetussuunnitelmaa. Nyt jännitetään sitä, saadaanko syksyllä aloittaa lähiopiskelu, vai odottaako meitä uusi etäjakso.
Ronja mietiskelee, että tulevaisuuden opiskelu voi itse asiassa olla varsin erilaista nykyiseen verrattuna. Jossakin vaiheessa kaikki opiskelu voi tapahtua etänä – tosin ajatus tuntuu ainakin peruskoulutasolla aika kaukaiselta.
– Tämä nyt suoritettu etäopetusjakso on kuitenkin antanut sekä oppilaille että opettajille paljon taitoja itsenäiseen opiskeluun. Voisiko olla mahdollista valita etä- ja lähiopetuksen välillä?
Kohta on joka tapauksessa kesäloman ja mahdollisten kesätöiden aika. Korona laittoi Ronjan kesätyöt uusiksi, ne peruuntuivat. Rippileirin ja konfirmaation tilannekin on vielä auki.
– Viime vuonna perustamani 4H -yritys jatkaa toimintaansa ja toivottavasti hommat lisääntyvät kesän aikana.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kaverit yllyttivät yrittäjäksi

Otsikko on harhaanjohtava, sillä onhan Tommi Kekkonen ollut osakkaana Markku Kirveen ja Tomi Malinin kanssa jo vuosikausia. Kiinteistönhoitajan, viestintäalan perustutkinnon ja sähköalan perustutkinnon suorittanut Tommi on pyörittänyt yhdessä Markun ja Tomin kanssa Pajula Productions -firmaa ja omistaa ison määrän äänentoisto- ja valaisulaitteita.
– Keikkoja teemme runsaasti lähiseudulla ja laajemminkin Suomen eri puolilla. Orkestereita on muutamia mainitakseni Hittiorkesteri Aimo, Entwine, Korpiklaani, S-Tool ja paljon muitakin. Lisäksi on monenlaisia muitakin asiakkaita, jotka tarvitsevat äänetoistoa, kertoo Tommi.
Tekeminen ei mieheltä lopu, sillä hän asuu perheensä kanssa (vaimo Silvi Kaarakainen sekä pojat Verner ja Sulo) vuonna 2008 ostamallaan Otamon koululla.
– Pientä remonttia riittää koko ajan. Eräs alan ihminen kertoikin, että ensimmäiset 20 vuotta korjataan kiinteistöä kunnes se on valmis ja sen jälkeen aloitetaan homma alusta.
Kaikesta tekemisestä huolimatta on Tommin mielessä pyörinyt ajatus tehdä jotakin muuta kuin äänentoistoa ja Otamon koulun huoltoa. Kaverit innoittivat miestä pistämään oman fiman pystyyn, niin kiinteistönhoitoon liittyviä töitä tulisi riittämään.
Siitä kaikki alkoi ja Pajula Productionsin siivellä Tommi on ryhtynyt tekemään talkkarihommia. Orapihlaja-aidan leikkauksia, laiturien huoltoa, ruohonleikkuuta, puiden kaatoa ja pätkimistä. Tommin isä Jukka on entinen metsäpomo ja hän auttaa mielellään vaikeimmissa tapauksissa.
– Tilauksia on alkanut pikkuhiljaa tippua, osa Benjami Pohjankosken minulle välittämiä, kun hän ei autokorjauskiireiltään ehdi aina kaikkea tekemään.
Toki Tommin kanssa pitää koronastakin puhua. Onko tauti heikentänyt kysyntää?
– Epidemia on syönyt musiikkikeikkojen määrää turhan paljon, nytkin on kesäkuun alkuun asti täysin tyhjä kalenteri. Saa nähdä miten loppukesästä ja 500 hengen maksimiyleisömäärän käy.
Tommi Kekkonen katselee tulevaisuutta asia kerrallaan – Pajula, talkkari tai sitten jotakin muuta. Mottona on, että ”avoimin mielin löytyy aina ratkaisuja asioihin”.

Tommi Kekkonen
/Pajula Productions

Hakalantie 4, Sysmä
Puh. 050 588 6366