Kuukausi: huhtikuu 2020

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Harri Aaltosen tie Urheilu Valosen yrittäjäksi oli kokolailla looginen. Hän toimi Suomen hiihtoliiton palveluksessa huoltopäällikkönä menestysvuosina 90-luvulla ja sieltä oli lyhyt matka urheilu- ja vapaa-ajan tuotteita myyvän liikkeen yrittäjäksi.
Kerrataan aluksi hieman Harrin uraa ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Hän aloitti hiihtohommat Peltosen suksitehtaan tuotannossa sekä insinööri-opintojen aikaan tuotekehityksessä ja myöhemmin kehitysinsinöörinä. Välillä mies pistäytyi Rapala Oy:ssä laskentainsinöörinä ja palasi sieltä takaisin Peltoselle. Huoltopäällikön työ hiihtoliitossa alkoi vuonna 1995 ja niitä suomalaisen hiihdon kohokohtia sitten riittikin. Niistä mainittakoon Mika Myllylän kulta 50 kilometrin hiihdossa Trondheimin MM-kisoissa vuonna 1997 (muitakin mitaleja tuli) sekä saman miehen kultamitali Naganon olympialaisissa 30 kilometrin hiihdossa vuonna 1998.
Huoltopäällikön pestin jälkeen Harri on toiminut markkinointi- ja tallipäällikkönä Karhulla sekä pohjoismaiden markkinointi- ja tallipäällikkönä Atomicilla Itävallassa.
Vuonna 2005 hän aloitti Startex Oy:n vienti- ja kansainvälisenä tallipäällikkönä ja hoitaa tätä postia edelleen.
Urheilu-Valosella pistäytyessään Seppo Valonen heitti Harrille muutamaan otteeseen etsivänsä jatkajaa yritykselleen.
– Aluksi en ottanut asiaa vakavasti, mutta muutaman juttukerran jälkeen asia alkoi kiinnostaa. Olihan Sepon liike kuulunut Sysmän katukuvaan vuosikymmenten ajan.
Harrin työnantaja ei vastustanut etätyön mahdollisuutta muutamana päivänä viikossa ja niin asia eteni myönteiseen lopputulokseen.
– Menetin kylläkin tällä toimenpiteellä kaikki lomat ja vapaa-ajan. Mutta onhan sysmäläisten ja kunnan vapaa-ajan asukkaiden kanssa hauskaa touhuta ja pidän tärkeänä, että kylällä toimii vielä kivijalkakauppa, mistä löytyy vapaa-ajan tuotteita laidasta laitaan, toteaa Harri Aaltonen.
Myynnillisesti kulunut talvi on ollut Harrin mukaan haastava. Talvikalastus- ja hiihtotuotteiden osalta myynnit jäivät reilusti normaalia vähäisemmiksi.
Kevät on ollut Valosella normaalistikin hiljainen, mutta yksi muutos on ollut havaittavissa.
– Liekö koronan tai varhaisen kevään ansiota, että polkupyörien myynti on alkanut aikaisemmin kuin ennen.
Muutoin asiakasmäärät ovat vähentyneet liikkeessä korona-aikana. Paikallinen vanhempi väestö ei liiku ja pääkaupunkiseudun vapaa-ajan asukkaita ei päästetty pitkään aikaan mökeilleen. Ostoksia on tehty varovaisesti.
– Toisaalta liikunta ja varsinkin patikointi lähimetsissä on lisääntynyt ja se mahdollistaa niihin tarkoituksiin myynnissä olevien tuotteiden kysynnän.
Harri Aaltonen kiittää asiakkaitaan siitä, että Urheilu-Valosen nettikauppa on huomattu yhdeksi vaihtoehdoksi kaupankäynnissä.

Urheilu Valonen (Procomposite Oy)

Sysmäntie 38, Sysmä
Puh. (03) 717 2799
s.posti info@sysmasport.fi
www.sysmasport.fi

Mika Sankari
HARTOLA

Bolaan Oy Ab Ltd on perustettu vuonna 1997. Se on osakeyhtiö, jonka kotipaikkana on Hartola ja pääasiallisena toimialana siivous. GLAD Hartolan autopesula rekisteröitiin kolme vuotta sitten pääyhtiön sivutoimipaikaksi. Silloin siihen lisättiin siivouspalvelun lisäksi autojen pesu ja mattopesulapalvelu. Joulukuussa 2019 avattiin Jyväskylässä autopesula yrityksen toiseksi sivutoimipisteeksi. Kaikki autoihin liittyvät työt suoritetaan käsin.
Yrityksen perustaja Gerhard Elwan muutti Suomeen Jordaniasta vuonna 1980. Vuonna 2004 Elwan halusi laajentaa toimintojaan muualle Suomeen ja löysi Hartolasta myynnissä olleen siivousalan yrityksen. Bolaan Oy Ab Ltd aloittikin pian toimintansa.
Koska Hartolassa ei ollut muita autojen pesupaikkoja, päätti Elwan laajentaa yritystoimintaansa siltäkin osin. Hartolan kunnan kautta yritykselle löytyi hyvät tilat TVH:n entiseltä varikolta. Hän asui kahdeksanhenkisen perheensä kanssa pitkään Espoossa, mutta sittemmin perhe muutti asumaan omakotitaloon Joutsaan.
GLAD Hartolan autopesulassa on normaalisti töissä neljä henkilöä ja sisään voidaan ottaa hoitoon kuusi autoa kerrallaan. Ulkopesu, sisäpuhdistus, myllytys, erilaiset vahaukset, istuimien märkäpesut, moottoripesu ja laadukkaat maalipinnan kiillotukset ja pinnoitukset – tarjolla oleva tuotepaletti on laaja.
Paikallisille hiekkateille suositellaan säännöllistä maalipinnan kiillotusta ja vahausta. Kaksi kertaa vuodessa tehtynä se jatkaa auton korin ja maalipinnan ikää merkittävästi. Pesujen ja muiden puhdistusten lisäksi Glad suorittaa mainosteippien kiinnityksiä autoihin.
– Koronavirus on vaikuttanut siivouspalvelun toimintaan ja lomautuksia on valitettavasti jouduttu tekemään. Yrityksemme on lisännyt erilaisia asiaan liittyviä varotoimenpiteitä huomattavasti. Tällä hetkellä ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona, joten olemme lisänneet mainontaa GLAD Hartolan autopesula- sivuillamme Facebookissa, Elwan kertoo. Hartolan autopesula Glad on avoinna arkisin klo 9-17.

Bolaan Oy Ab Ltd

Eteläinen Teollisuustie 7, Hartola
Puh. 040 911 4223
sales@bolaan.com
www.gladautopesulat.fi

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän sote -keskuksen ja Hartolan terveyskeskuksen vastaava lääkäri Juha Lähteenmäki ilmoittaa heti haastattelun alkuun, että tähän mennessä molemmat kunnat ovat säästyneet koronatartunnoilta. Muutamia testejä on toki tehty. Päijät-Hämeessä on testattu lähinnä henkilökuntaa sekä sairaanhoitoa tarvitsevat potilaat. Lähteenmäki arvioi, että testaamatta jääneitä lieväoireisia tapauksia on todennäköisesti Sysmässä ja Hartolassakin ja nyt heistä voi myös ottaa näytteitä, yhteys numeroon 116 117.

Juha Lähteemäki, muutama henkilökohtainen kysymys alkuun: syntymäpaikka, koulut ja opiskelut?
– Synnyin Espoossa ja siellä kävin myös peruskoulun ja lukion. Äitini on sairaanhoitaja ja sitä kautta sairaalamaailma oli ollut vetovoimainen lapsesta lähtien. Ensin hain kuitenkin isonisäni jalanjäljissä teknilliseen korkeakouluun ja opiskelin siellä vuoden, minkä jälkeen menin armeijaan. Armeijassa opiskelin vapaa-ajalla lääkiksen pääsykokeisiin ja läpäisinkin kokeet. Vuonna 2007 aloitin opiskelut Tampereen lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Valmistuminen lääkäriksi, työpaikat?
– Lääkärin töitä tein jo opiskeluaikana jaksoja Nummelan terveyskeskuksessa ja Seinäjoella sydäntautiosastolla. Välivuotena tein töitä Hämeenlinnassa neurologian osastolla ja päivystyksessä. Koulutus päättyi 2014 alussa, jolloin muutin takaisin Espooseen ja aloitin työt vakituisessa virassa Nummelan terveyskeskuslääkärinä ja osastonlääkärinä. Lisensiaatiksi valmistuin vasta vuonna 2016, kun viimeistelin opinnäytetyöni muistisairauksien riskitekijöistä.

Sitten löysit Sysmän?
–Nummelassa kiinnostukseni neurologiasta vaihtui geriatriaan. Siellä sain hyvää oppia geriatri Vesa Savanderilta. Kun Sysmän ulkoistuksen alkaessa Vesa pyydettiin ylilääkäriksi Sysmään, ei minua ollut vaikea houkutella mukaan. Meille luvattiin, että lääkäreitä kuunnellaan kaikessa päätöksenteossa. Meitä molempia kiinnosti Sysmän ikärakenne: 40 % sysmäläisistä on yli 65-vuotiaita ja jälkimmäisten osuus kasvaa edelleen. Valitettavasti Vesa ei voinut jatkaa Sysmässä vuoden 2017 jälkeen. Olin tyytyväinen täkäläiseen työyhteisöön, joten kun minua pyydettiin seuraavaksi ylilääkäriksi, halusin mielelläni jäädä tänne. Suostuin ottamaan vastuullisen ja opettavaisen pestin vastaan, koska tiesin, että kaikilla esimiehillä oli Attendossa taustatukena koko firman asiantuntemus – kuten nyt Terveystalossakin.

Sysmä ja Hartola ovat siis säilyneet koronavirukselta. Lääkärin tiukat ohjeet, että säilyisimme terveinä edelleen?
– Kunnat ja Terveystalo ovat jo antaneet luotettavia ohjeita yhteisissä tiedotteissaan, samoin THL ja STM. Tärkeintä on, että annettuja ohjeita noudatetaan kärsivällisesti, vaikka jokaista alkaa varmasti jo kyllästyttää. Valitettavasti tämä tilanne on maraton eikä pikajuoksu. Pandemia jatkuu vielä useita kuukausia ja erilaisia rajoituksia normaaliin elämään joudutaan jatkamaan. Sairaanhoitopiireillä suojavarusteet riittävät nykyisellä kulutuksella noin kuukaudeksi, mutta ellei ohjeita noudateta, tartunnat lisääntyvät ja varusteet kuluvat nopeammin.

Kuinka Sysmän kunta on hoitanut mielestäsi sote -vastuunsa?
– Sysmä on ulkoistanut sote-palvelunsa Terveystalolle ja yhteistyö on ollut molemminpuolisesti koko ajan tiivistä. Sairaanhoitopiirin pandemiasuunnitelman mukaisesti kaikki hengitystieinfektio-oireisten testaaminen ja hoito keskitetään Päijät-Hämeen keskussairaalaan ja Hollolan Salpakankaan osastolle. Olemme toki varautuneet täälläkin pahimpaan; koronapotilaiden hoidon rajaamista omiin tiloihinsa on suunniteltu ja suojavarusteita on varastoitu runsaasti.
– Tällä hetkellä tärkeimpiä tehtäviämme on varmistaa, että koronapotilaat ohjautuvat oikeaan paikkaan ja etteivät muut potilaat tai työntekijät altistu koronalle. Kiireetöntä toimintaa on supistettu. Kotihoidossa ja hoivakodissa työntekijät käyttävät STM:n ohjeen mukaan maskeja oireettomia potilaita suojatakseen.
– Kunnan, Terveystalon ja Attendon paikallinen johto muodostavat vetämäni epidemiavalmiusryhmän, joka kokoontuu etäyhteyksin joka arkipäivä. Noidatamme viranomaisohjeita ja myös Terveystalo ohjaa toimintaa kaikissa yksiköissään valtakunnallisella tasolla. Attendon hoivakodeilla on myös valtakunnalliset ohjeet.

Mika Sankari
HARTOLA

Kangasniemeläinen Tervashongan pariskunta päätti pienen tauon jälkeen jatkaa projektiaan, jonka tarkoituksena on kiertää Suomen kunnat aakkosjärjestyksessä. Hartola oli järjestyksessään 23. kohde heidän listallaan lauantaina 18. huhtikuuta.
Reilut 30 vuotta eläinhoitolayrittäjänä toiminut Janet Tervashonka ja hoitajana terveyskeskuksessa työskentelevä Jouni Tervashonka saivat idean koira- ja kestävyysjuoksuharrastustensa kautta.
– Jollakin reissulla tuli mieleen, että samoja kuntia nähdään monesti ja joitakin jää ainiaaksi näkemättä. Siitä juolahti mieleen, että aloitamme projektin, jossa käymme aakkosjärjestyksessä jokaisessa kunnassa. Sillä tavalla kiertäen saamme menemään loppuelämämme, koska kilometrejä tulee valtavasti, pariskunta kertaa idean syntyä.
– Lähipiirimme on ollut hyvin kiinnostunut projektistamme, joten perustimme Facebook-sivun, jossa projektia on helppo seurata. Liitymme yleensä etukäteen seuraavan paikkakunnan Facebook-ryhmään ja saamme itsellemme infoa paikkakunnasta ja alueen ihmiset saavat tietoa meistä. Joillakin paikkakunnilla on ollut kovastikin asiasta keskustelua ja olemme tavanneet sekä kuntalaisia että päättäjiä.
– Paikkakunnat ja maisemat jäävät mieleen. Esimerkiksi Hailuodossa ei ollut syksyllä mitään auki, eikä ihmisiä näkynyt, oli vain hyytävä tuuli ja vesisade. Enontekiön Hetassa vaelsimme ihanissa maisemissa kansallispuistossa monta päivää. Enontekiön jälkeen oli aakkosten mukaan Espoon vuoro, joten siinä on hyvä esimerkki runsaista kilometreistä.
– Hartola, kohde nro 23. Ohi on ajettu varmaan tuhannet kerrat ja tienvarren taukopaikat ovat tuttuja. Koronaviruksen takia vierailuamme piti suunnitella ja unohtaa poikkeamiset mm. kunnantalolla, kirjastossa eikä kahviloihin päässyt. Kävelimme kuitenkin kirkonkylällä nähtävyyksiä katsellen ja otimme valokuvia. Käveltiin Kuninkaanpolku sen maisemia ja kohteita ihastellen. Paikkakunnasta jäi oikein hyvä ja virkeä vaikutelma.
– Seuraavana meillä on vuorossa Hattula, Hausjärvi ja Heinola, jotka ovat väljästi ajateltuna samalla suunnalla, joten ne saattavat mennä samalla reissulla. Mitään etukäteen lukkoon lyötyä aikataulua meillä ei ole, vaan töiden ja tämän tautitilanteenkin tahdissa mennään. Mikään kiire ei ole, he toteavat.

Kuvassa: Janet ja Jouni Tervashonka Hartolan kunnantalon edustalla lauantaina 18.4.

Kyösti Piippo
SYSMÄ/HARTOLA

Suomen hallituksen tiukat rajoitustoimet ovat rampauttaneet rajulla kädellä yritystoimintaa myös Sysmässä ja Hartolassa. Matkustus- ja liikkumisrajoitukset koskettavat niin pieniä kuin suurempiakin yrityksiä.
Lähilehti kyseli muutamalta henkilömäärältään pieneltä yritykseltä koronaviruksen aiheuttamista vaikutuksista. Teimme kaikille yrittäjille samat kysymykset:

1. Yrityksesi perustamisvuosi
2. Oliko yrittäjäksi ryhtyminen kohdallasi oikea ratkaisu?
3. Koronapandemian vaikutukset yritystoimintaasi?
4. Kuinka merkittävä osuus asiakaskunnastasi muodostuu vapaa-ajan asukkaista? Onko esim. Uudenmaan matkustuskielto näkynyt toiminnassasi?
5. Mitä koronan jälkeen – jääkö pysyviä seurauksia?

Eero Tannijärvi perusti yrityksensä Hartolaan marraskuussa 1982. Sitä ennen hän työskenteli toisen palveluksessa Helsingissä seitsemän vuotta.
Palkkavuosien jälkeen oman yrityksen perustaminen alkoi tuntua kiinnostavalta ajatukselta ja maaseudulla syntyneenä (Kuhmoinen) Hartola tuntui siihen sopivalta paikkakunnalta. Ratkaisua helpotti vielä se, että vaimo on syntyisin Hartolasta.
Vuosikymmenien jälkeenkin yrittäjäksi ryhtyminen tuntuu Eero Tannijärvestä oikealta ratkaisulta.
– Tällä alalla yrittämisen aloituskynnys ei vaadi järkyttävän isoja panostuksia ja työt sekä touhut olivat tulleet tutuiksi jo toisen palveluksessa.
Korona vaikuttaa merkittävästi yritystoimiin, asiakkaat ovat ottaneet neuvot ja rajoitukset kuuliaisesti käyttöön. Asiakasmäärien liikkuvuus on tosin pientä ja Tannijärvi ottaa heitä vastaan ajanvarausten perusteella muutamana päivänä viikossa.
– Tässä työssä ollaan kuitenkin kahden hengen ryhmänä vaikkakin aika lähellä toisiamme.
Vapaa-ajan asukkaat ovat hyvä lisä yrityksen asiakasmääriin ja heidän tulonsa paikkakunnalle näkyy selvästi. Liikkumiskiellot eivät ole Eeron bisneksissä paljoakaan tuntuneet, sillä tähän aikaan vuodesta mennään oman paikkakunnan väen turvin.
Tannijärvi arvelee, että epidemian jälkeen tilanne on varmaan kaikille ihmisille vähän outo.
– Uskon, että elo ja olo tasaantuu ja hiuksethan vaativat huoltoa ja hoitoa vielä epidemian jälkeenkin. Elämä on ”hiuskarvan varassa” niinkuin ennenkin!
Yrittäjä sanoo huomanneensa, että tällainen poikkeustilanne tuntuu yhdistävän ja vahvistavan meitä suomalaisia ryhmänä.

Lue lisää eri yrittäjien kuulumisia koronan kiristyksessä Lähilehdestä (vko 16, 16.4.2020).