Päivä: 17.3.2020

Mika Sankari
SYSMÄ

Sysmän kunta ja yhdeksän sysmäläistä Bemer-liikekumppania järjesti yhdessä kutsuvierasnäytöksen Teatteritalolla perjantaina 13. maaliskuuta. Tuukka Temosen ohjaaman “Aika jonka sain”-elokuvan ensi-iltaan saapui satakunta vierasta. Elokuva perustuu pararatsastaja Jaana Kivimäen elämäntarinaan.
“Aina niin, että just ja just selvitään”. Eräs leffassa kuultu repliikki kiteytti sen sanomaa mielestäni hyvin. Toisena käsikirjoittajana miehensä Tuukan kanssa toiminut Olga Temonen suoriutui vaativasta pääroolistaan onnettomuuden seurauksena halvaantuneena Jaana Kivimäkenä mainiosti. Päähahmon tunne-elämän hurja vuoristorata nousuineen ja laskuineen onnistuttiin välittämään katsojalle oikein hyvin.
Ongelmia hänellä riittää onnettomuuden jälkeen hankalan toipumisprosessin ohella pitkän rikosrekisterin omaavan, tunnekylmän miesystävänsä Markon (Sebastian Rejman) kanssa, jota hän tapailee lähipiirin varoitteluista huolimatta. Marko ei pysty lupauksistaan huolimatta muuttumaan, mutta Jaana antaa kerta toisensa jälkeen uuden mahdollisuuden.
Lopulta eräs Jaanaa fanittava limupoika-Teppo (Ville Myllyrinne) pelastaa hänet ja Kivimäki pääsee viimein keskittymään intohimonsa eli ratsastuksen pariin ja osallistumaan olympialaisiin.
Elokuva kulki mainiosti, eikä 105 minuuttia elämästä mennyt hukkaan, muutamasta paperinmakuisesta vuorosanasta huolimatta. Jaanan tukijoukot perhepiirissä ja hevospiireissä suoriutuivat osistaan hyvin. Henkistä puolta kehitettiin psykologin (Satu Silvo) avulla. Näin ratsaille nousu onnistui jälleen ja pelot väistyivät.
Temosen pariskunta ja muut tekijät kävivät taannoin noutamassa palkintoja julkisuudessa kohutuilta elokuvafestivaaleilta Monacosta. Kyseessä on joka tapauksessa paras pitkä elokuva Tuukka Temoselta tähän mennessä.
Elokuvan jälkeen vierailla oli tarjolla mahdollisuus tutustua elokuvan eräänä rahoittajana toimineen BemerGroupin tuotteisiin salin takaosassa.
Tällä hetkellä tulee määräysten mukaan rajoittaa ei-välttämätöntä toimintaa, kuten lähikontakteja harrastetoiminnassa ja muulla vapaa-ajalla sekä välttää kokoontumisia. Sysmän Kinon elokuvanäytökset on näin ollen Facebook-sivujen ilmoituksen mukaan peruttu toistaiseksi. Jatkosta tullaan tiedottamaan myöhemmin.

Kuvassa: Olga Temonen näyttelee pääroolin Aika jonka sain-elokuvassa.

Mika Sankari
HARTOLA

Hartolan vapaa-ajanasukkaat ry ja kunta teettivät yhdessä laajan kyselytutkimuksen viime vuoden marraskuussa. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 190 vastausta. Restonomiopiskelija Sanna Kilpeläinen Lahden LAB-ammattikorkeakoulusta teki tutkimuksen osana päättötyötään.
–Tämä oli jo kolmas kerta (edelliset vuosina 2007 ja 2015), kun teetimme kyselyn, kertoo Hartolan vapaa-ajan asukkaiden yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Heinonen.
–Esitys sai aikaan runsaasti positiivista keskustelua kunnanhallituksessa, jopa siinä määrin, että esitykseen varattu aika loppui kesken.
Tyypillinen vapaa-ajan asunnon haltija on keski-iältään 59-vuotias. Joka neljäs heistä on kotoisin Helsingistä, kolme neljästä vapaa-ajan asukkaasta on vakituisesti kirjoilla nelostien varrella sijaitsevassa kunnassa.
Reilut 80 prosenttia vapaa-ajan asunnoista on rakennettu viime vuosituhannen puolella. Hallintavuosien keskiarvo on parisenkymmentä vuotta. Kalenterivuoden aikana vapaa-ajan asunto on tyypillisesti 1-6 kuukauden ajan asuttuna. Sen muuttamista vakituiseksi asumukseksi ei juurikaan suunnitella.
Rautakauppaa kaivattaisiin eniten, mutta muillekin erikoisliikkeille on kysyntää vapaa-ajan asukkaiden keskuudessa. Pop-up-liikkeille ja torin käytön tehostamiselle voisi olla myös tilausta. Lähiruokatuotteita (liha, viljat, kasvikset ja panimotuotteet) halutaan ostaa.
Ympäristön ja vesistöjen puhtaus, luonnonläheisyys, rauhallisuus ja teiden kunto ovat vapaa-ajan asumisen kannalta tärkeimmät asiat.
Hartolaan toivotaan lisää elämää, esimerkiksi museon aluetta voitaisiin hyödyntää tehokkaammin elvyttämällä vanhoja tapahtumia.
Julkisista palveluista käytetään eniten kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa, postia, kirjastoa ja ulkoilureittejä. Yksityisistä palveluista käytetään eniten erityyppisiä ravintolapalveluja.
Tuotteiden ja palvelujen ostoon arvioidaan käytettävän noin 4800 euroa vuodessa.
Palveluista ja tapahtumista saadaan parhaiten tietoa kunnan nettisivujen, Lähilehden ja Facebookin Hartolan puskaradion kautta. Tiedotus toimii asukkaiden mielestä hyvin.
Vaikka rapaa roiskuu teiden osin huonon kunnon takia, eikä kaikkea tarvittavaa löydy paikkakunnalta, niin paikallisten yrittäjien työnlaatua kehutaan yleisesti vapaa-ajan asukkaiden keskuudessa.